Muumilaakson tarinoita

Curufinwë

Hobitti
Näytän erikoistuvan vanhoihin kunnon lastenohjelmiin, mutta menköön...

Muumit. Kestosuosikki ja ajankohtainenkin tällä hetkellä. Sarja tulee jälleen televisiosta ja mikäs sen mukavampaa.
Muistan, kun ensimmäiset kerrat katsoin muumeja noin kaksivuotiaana. Kuinka pelkäsinkään silloin mörköä, hahmon näyttäytyessä ensimmäisen kerran :shock: :)
Muumit ovat aika iätön ohjelma, vaikka se onkin lapsille suunnattu. Oikeastaan se on mielestäni hyvin filosofinen piirretty, joka jaksaa naurattaa edelleenkin. :grin:

Olisi hauska tietää, mitä mieltä kontulaiset ovat muumeista. Mitkä jaksot muistuvat parhaiten mieleen? Mistä hahmoista piditte/pidätte? Mitä hamoa pelkäsit?

Lukitkaa toki, jos aiheesta on jo topicci tai katsotte sen sopimattomaksi tai turhaksi :)
 
Totta! Vohiskin pitää Muumilaakson tarinoista. Ohjelmissa on samaan aikaan vauhtia, huumoria ja tunnelmaa. Erityisiä suosikkejani ovat Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen. Pikku Myy on mukavan äkäinen (eli hän on aika emansipoitunut tapaus) ja hänellä on hyviä letkautuksia välillä. Nuuskamuikkunen on rento ja hänelläkin on välillä huippuja juttuja. Kolmas Vohiksen suosikki on tietenkin Haisuli. :)

Tosin Muumilaakson tarinat on uusittu vähän liian usein. Olisiko nyt menossa ainakin neljäs kerta tai viides kerta. Kuitenkin joka kerta Vohis on enemmän tai vähemmän aktiivisesti seurannut kyseistä sarjaa. Myös sarjaan tehdyt lisäosat (olisiko noin osasta 70 eteenpäin) ovat huonoja. Ne eivät ole enää aitoja Muumeja vaan jotain ihan muuta.
 
Itse näin sarjan vasta "vanhalla iällä", eli mun tutustuminen muumeihin on tapahtunut kirjojen kautta... Tuosta piirrossarjasta en ole niin onnistunut innostumaan. Tosin hyvä lastenohjelma se on, ei siinä mitään, tykkään kyllä ja on meidän lapsille mukavaa katsottavaa.

Ihan kiva muuten, että uusivat taas... Meillä on nuo ennestään videolla, nauhoitin silloin kun tulivat joskus ennen hoppelin syntymää, vuosituhannen vaihteessa. Ovat meillä niin katsottuja, että alkavat jo kulua puhki, hyvä saada uudestaan koko satsi. :)
 
Yhdyn vielä Vohiksen kommenttiin uusista muumeista. Niissä ei ole enää mitään hohtoa. Alkupään jaksot ainakin kahteenkymmeneen asti ovat aivan loistavia. Sen jälkeen seuraavat 50-60 jaksoa ovat myös hyviä. Aivan uusimmat ovat piirrosjäljeltään ja juoneltaan kammottavia :urg:

Mielestäni piirrossarjan tekeminen olisi pitänyt lopettaa hyvissä ajoin, eikä raiskata Janssonin työtä. Niin.
 
Nämä jaksot mitä nyt tulee uusintoina ties jo kuinka monetta kertaa, ovat niitä kaikista parhaimpia :). Yksi parhaimmista on se mörkö-jakso, missä Nipsu astelee hyvin rohkeasti kuistille, ja Mörkö itse napottaa ihan Nipsun vieressä. Se jakso tulikin tässä pari päivää sitten, ja olin tippua penkiltä kun tajusin mikä jakso oli kyseessä..
Pitääpä tosiaan seurata jaksojen nimiä ettei mene yksikään arvokas Muumi-jakso ohi silmien. Varsinkin kun niistä uusimmista muumi-kökkäilyistä ei saa paljon irti, niin nyt on parempi nauttia näistä vanhemmista ja legendaarisimmista Muumeista.

Kun ei jaksaisi odottaa näitä viidakko- ja Niisku-neidin muistinmenetys -jaksoja..
 
Muumit kuuluivat ollennasisena osana meikäläisen lapsuuteen ja taitaapa suurin osa jaksoista vieläkin löytyä videokirjastostani jostakin. Pikku Myy, Nipsu ja Nuuskamuikkunen ovat ehdottomia suosikkejani. Piirretyn perusteella on kyllä hyvin vaikea uskoa, että Nuuskamuikkusen pitäisi Jansonin mukaan olla 10v. tai jotain sinne päin. Siinä tapauksessa hän on hyvin rauhallinen lapsi.

Nyt kun olen näitä uusintoja katsellut, niin olen löytänyt uusia ulottovuuksia. Olen esimerkiksi huomannut muumeja voisi kutsua ahdasmielisiksi ja syrjijiksi: kun Muumipeikko muuttuu hirvöksi pudottuaan taikurin hattuun, Niiskuneiti ja kumppanit haukkuvat sitä rumaksi ja inttävät että ei se voi olla muumipeikko kun se on niin ruma :cry: Kävi kyllä Muumipeikkoa sääliksi! Ja yhdessä toisessa jaksossa Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen aikovat kiivetä jonkinlaisen kallion päälle kun Niiskuneiti ja Pikku Myy ilmestyvät paikalle. Nuuskamuikkunen sanoo tylysti, että tyttöjen ei pitäisi kiivetä.

Olipas taas sekavaa soperrusta, suokaa minulle anteeksi. Siistin ja lisäilen lisää ajatuksia kun ehdin.
 
Yritän nyt kovasti olla hehkuttamatta liikaa.

Muumit ovat ihania. Vallan ihania. Mitähän olin... neljä vee kun ensimmäisen kerran niitä töllöstä katsoin. Kyllä heti jäin koukkuun, ja siinä riipun yhä. Muumit ei missään nimessä ole ainoastaan lapsille suunnattu, vaikka lapset siitä varmasti eniten tietysti saavat irti.

Pikkutyttönä Niiskuneiti oli oikein idoli, olin sellainen perustyttötyttö. Ja tietty Pikku Myy on vastustamaton, aivan huippu! Lisäksi nykyään pidän Nuuskamuikkusesta sekä Muumimammasta (tai no tietysti ihan niistä kaikista, mutta kumminkin.) Jokaikinen jakso on pitänyt tälläkin esityskerralla tähän mennessä katsoa, ja niitä säilötään hirmuiset määrät kaseteille tulevaisuuden varalle :p Ja tämä neiti pelkää Mörköä yhä. Ja paljon. Ei tarvita kuin pimeä huone ja päässä soimaan mörkömusiikki, niin... (hrrr) Mutta näin isompana muumit saavat kyllä syvällisempiäkin merkityksiä, Mörköäkin on alkanut ymmärtää ihan eri tavalla.

Muumikirjoja pitäisi lukea enemmänkin kuin vain ne yksi ja puoli... ne ovat aivan ihastuttavia. Mutta olen kuitenkin lapsuudessani tutustunut muumeihin tv-sarjan kautta, ja sillä tulee aina olemaan tietty paikka mielikuvituksessani ja rakkaimpien lastenohjelmien listalla. Uudet jaksot -> körkköjä!! :yuck:

En tiedä kuinka kieroon sukulaiset minua katsoivat, kun kerroin pyytäneeni vanhemmiltani ylioppilaslahjaksi Arabian Muumimukisarjan :yay:
 
Muumit ovat historian parhaita lastenohjelmia! Tarkoitan niitä vanhoja eikä uusia "piraatti" muumeja. Niihin uusinhan on tuotu Animea ihan liikaa. Eikö sitä nyt muka tule ulos jo liikaa.. :urg:

Melkein kaikki muumit löytyy VHS kaseteille nauhotettuna. Valitettavasti muutamia muumeja on kadonnut kasetin hajottua. Mutta nyt ne tulevat uudestaan ja taas on mahdollisuus päästä katsomaan tätä mahtavaa sarjaa!! Siihen ei ikinä tule kyllästymään.

Nythän Muumeja on tullut DVD:lle. Onko kukaan pistänyt merkille asiaa? Semmoinen "Muumi-Box" olisi kova juttu :) Jossa olisi sitten kaikki.
 
Vanhempia jaksoja kannatan minäkin. Ihanaa kun Muumit tulee nyt alusta alkaen telkkarista. :) Ihan uusimpia en ole kaikkia edes nähnyt, mutta en ole kyllä niistä kovinkaan paljoa innostunut.

Nykyään kun katsoo Muumeja niin alkaa tajuamaan niitä juttuja eri tavalla, niinkuin ne haluaa tajuta. Mitä tahansa joku sanookin niin hyvössä seurassa sille löytyy aina joku perverssi, typerä tai sarkastinen tarkoitus. :D En sitten tiedä, meneekö tämä klassikkiohjelman raiskaamiseksi mutta hauskaa meillä on aina ollut.

Itsekin pelkäsin mörköä pienempänä, ja kunnolla pelkäsinkin. Taikuri kaikessa mystisyydessään pantterilla ratsastaessaan oli myös kovin vaikuttava ilmestys, jota kai pelkäsin tavallaan häntäkin.

"Muumipeikko ja pyrstötähti" on ihan mahtava. Samoin "Muumipapan muistelmat". Kai joku on näitäkin nähnyt? Muistan ulkoa jotain ihan sattumanvaraisia repliikkejä ja kohtauksia vaikka edellisestä katselukerrasta on valehtelematta ainakin yli viisi vuotta. Hurjaa.

Suosikkejani ovat, kuten monen muunkin, viidakkojakso ja se, missä etsitään Muumimamman käsilaukkua ja lopussa on mahtava ilotulitus. Myös Muumipapan ikäkriisijakso on hyvä, se missä Pappa alkaa luulla olevansa liian vanha ja aloittaa kuntoilun eläen öisin ja nukkuen päivisin. Tämän jakson loppu on ihana. :)
 
Elena sanoi:
Nyt kun olen näitä uusintoja katsellut, niin olen löytänyt uusia ulottovuuksia. Olen esimerkiksi huomannut muumeja voisi kutsua ahdasmielisiksi ja syrjijiksi: kun Muumipeikko muuttuu hirvöksi pudottuaan taikurin hattuun, Niiskuneiti ja kumppanit haukkuvat sitä rumaksi ja inttävät että ei se voi olla muumipeikko kun se on niin ruma :cry: Kävi kyllä Muumipeikkoa sääliksi! Ja yhdessä toisessa jaksossa Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen aikovat kiivetä jonkinlaisen kallion päälle kun Niiskuneiti ja Pikku Myy ilmestyvät paikalle. Nuuskamuikkunen sanoo tylysti, että tyttöjen ei pitäisi kiivetä.

Tuo on kyllä totta, että hatussa muuttunutta Muumia moitittiin, alkuperäisessä kirjassa siis. Tilanne meni jopa siihen, että häntä vähän rökitettiin... Paikalle tullut mammakin kommentoi tilannetta, sanoi, että kolme yhtä vastaan ei ole oikein mutta "sinä kai ärsytit heitä"... :p

Mutta tuota tyttö-juttua kirjassa ei ole. Siinä vain Muumipeikko, Nuuskamuikkunen ja Nipsu lähtevät vuorelle. Pikkumyy ja Niiskuneiti on tuohon piirrettyyn vaan jostain syystä ympätty siihen kohtaukseen.

Tuli vaan mieleen mainita.
 
Nyt joudun hillitsemään itseäni, ettei tule liian innostunutta tekstiä. :grin:

Muumit ovat siis, kuten todettu, mainioita. En usko, että pitäisin piirretyistä ellen olisi niitä lapsena telkkarista katsellut. Juuri silloin, kun ne nähtiin ensimmäisen kerran ihan tuoreina pläjäyksinä! Piirretyssä muumissa ei kyllä ole juurikaan sitä filosofiaa, jonka kirjoista voi löytää, mutta eivät ne nyt ihan onttojakaan ole. Yksinkertaistettuja vain. Aikakonejutut ovat raiskausta.

Suosikkijaksojani ovat viidakkojaksot ja muumipapan muistelmat (loistava kirjanakin!). Muumipapan muistelmista ensimmäisenä tulee mieleen nuoren muumipapan eli muumipeikon ajat orpokodissa, kun "häntä tuli olla yhdeksänkymmenen asteen kulmassa" ja Fredriksonin repliikki: "Rontti, siirtäisitkö hiukan ahteriasi, että pääsemme ohi!" Myös se on ihana osa, jossa taikurinhattua raahataan uimarannalla ja siellä muikkunen ja muumipeikko muuttavat muurahaisleijonan siiliksi. Papan kuntoilu on myös yksi hauskimpia jaksoja.

"En ehkä syökään tänään muurahaisia.... Vaan jotain erikoista!"
 
Pitäähän sitä tänne tulla mielipiteitään tuputtamaan. :D Muumit tosiaankin on maailmankaikkeuden lastenohjelma numero yksi!

Se on totisesti totta, että Muumeista avautuu aivan uusia ulottuvuuksia, kun niitä katsoo näin vuosien jälkeen. Tuntuu melkein, että ottaa vastaan tuplasti enemmän informaatiota(mikä saattaa pitää paikkansakin). Sitä paitsi olen havainnut, miten vahvasti olen pienenä samastunut muumien seikkailuihin. Esimerkiksi tämä vasta nähty Taikurinhattu-jakso, jossa Muumipeikko lähestulkoon lynkataan muodonmuutoksensa vuoksi. Sitä katsellessani sain selkeän assosiaation vuosien takaiseen voimakkaaseen ahdistuksen tunteeseen, jota koin nähdessäni Muumipeikon tuollalailla kärsivän. Tietysti kun sitä nyt katsoo, osaa siihenkin suhtautua neutraalisti, jopa huvittuneesti. Ehkei tämä teistä muista mitenkään kertomisen arvoista ollut, mutta minua se pohditutti.

Lempijaksoja minulla on paljon. Viidakko-jaksot on mainittava(Ne värikkäät siemenet ja mangot! Lihansyöjäkasvit! Hurja käärmetaka-ajo! Muumit virtahepoina!), kuten myös Hattivattisaaren seikkailut(Ilmapuntari! Sähköiset hattivatit! Kultalöytö!) ja juhannusjaksot(Tulva! Teatteri[eikä talo]! Kieltotaulut!). Ikivihreää kamaa.
 
Ihana tv-sarja. Minulle ei jää paljoakaan sanottavaa, koska toistaisin vain muita. Sarja on yksi kaikkien aikojen parhaista lastenohjelmista.

Ja sitten viisastelua. Tämähän keskustelu kuuluisi Anime & Mangaan, sillä tv-sarja on sitä. :p
 
Muumit saavat ansaittua ylistystä täällä, huomaan. Onko olemassa oikeasti ketään joka EI pitäisi muumeista ja osaisi vielä jotenkin perustella sen?? Minä en ainakaan koskaan ole tavannut sellaista tapausta.

Ihan ykköshahmo on kyllä Nuuskamuikkunen. Olin joskus varhaisteininä ihastunut Nuuskikseen, kun se on niin sellainen viisas ja kiltti ja omapäinen ja oman tiensä kulkija :grin: juuri sellainen kuin itse olen aina periaatteessa halunnut olla. Ja se Nuuskamuikkusen tapa lähteä talveksi pois ja tulla takaisin Muumilaaksoon keväisin, se kun Muumipeikko aina keväällä herää siihen kun Nuuskamuikkunen soittaa sillankaiteella huuliharppua... onhan se jotenkin kaunis ajatus vielä näin vanhempanakin.

Muumi-tv-sarjoista mieleeni on jäänyt erityisesti aina ne jaksot, joissa on ollut mukana se salaperäinen Taikuri. Minusta on loistavaa, ettei hänellä ole mitään muuta nimeä...vain Taikuri. Esimerkiksi se jakso, jossa Taikuri tulee noutamaan sitä legendaarista rubiiniaan, on jäänyt tosi tarkasti mieleen. Taikuri on jotenkin niin vaikuttava hahmo, jotenkin niin pelottava ja rauhoittava samaan aikaan. Ja se pantteri, jolla Taikuri ratsastaa!! Wauhh....
:)
 
Pakko lisätä vielä Taikurista se, että hän on hyvin kookas muumeihin verrattuna ja siksikin aiheuttaa hämmennystä. Taikurihan pitää muistaakseni suunnattomasti muumimamman punssista!

Jos itse ihastuisin muumihenkilöön, ihastuisin takuu varmasti minäkin juuri Nuuskamuikkuseen.
 
Mukavaa, että keskustelu on saanut kannatusta :) .
Itse en vielä tuohon lempihahmokysymykseen vastannut, enkä lempijaksoonkaan senpuoleen...

Lempihahmo minullakin on aina ollut Nuuskamuikkunen. On hankala kuvitella hänen ikäänsä, kun hän on samalla kertaa niin viisas ja hyvin käyttäytyvä, mutta joskus taas niin lapsenmielinen :D . Kirjassa Vaarallinen Juhannus Nuuskamuikkunen on aivan loistava, kun häneltä menee hermot orpolapsiin...
Pikku Myystä ei voi olla pitämättä. Tämä ei perusteluja kaipaa. :grin:

Pelottavin hahmo oli luonnollisesti mörkö, jota pelkäisin vieläkin, jos olisin pitkään pimeässä ja rupeaisin kuvittelemaan... Nipsua käy jotenkin sääliksi, vaikka hänkin osaa olla välillä mitä raivostuttavin hahmo.

Nuuskamuikkunen:"Nipsu olisi muuten kunnon poika."
Muumipappa: "Niin, hän ei vain pysty vastustamaan rahanhoukutusta." (Jenni-Täti-jakso).

Lempijaksojani olivat (ja ovat vieläkin) Rannalle ajautunut hylky, Hattivattisaari-jaksot, Pikkuruiset vieraat ja Maailman viimeinen lohikäärme.
 
Huomasinpa vaan aika pahan yhteensattuman tuolta: http://www.yle.fi/muumi/esittely.htm Ja siellä jakso 27 juoni.. Tulee vaan mieleen jotain.. :shock:

Parasta hahmoa on aika vaikea sanoa mutta Nipsu on kyllä kiva. Ja Mörkö on tavallaan aika mielenkiintoinen. Parhaita jaksoja on Majakka- ja Mörkö jaksot :D
 
Nyt ärsyttää. Hattivatti-jakst olivat jo 4. ja 5. jakso. Meitsi kun odotti, että vihdoin ja viimein saan nähtyä ne kokonaan. Ne kun ovat aina menneet huomaamatta ohi - niin nytkin. :x
 
Aikuisiällähän olen Muumi-sarjaa katsonut. Oli luonnollisesti välttämättömyys, sen verran hurmaantunut olen Muumeihin ollut jo pienestä pitäen (nimimerkki vieläkin vanhat ja haalistuneet Muumiverhot ikkunassa).

Alkupään jaksot, jotka ovat uskollisia kirjoille ja sarjakuville, ovat olleet mukavia. Hirmuisesti tosin en pidä noista japanilaistyylistä muutoksista muumeihin (vaikka näkyyhän Toven itsensäkin piirroksissa vanhaa japanilaista puupiirrostyyliä). Yksittäisiä jaksoja en jaksa muistaa. Muumipeikko ja pyrstötähti-elokuva on tietysti aivan omaa luokkaansa.

Lempihahmokseni muodostui sarjan kautta nimenomaan Pikku Myy, ei vähiten Elina Salon loistavan äänen ansiosta. (Muilla kielillähän Myy kuulemma vain kimittää.) Lapsena kirjojen pohjalta lempparini oli Nipsu, jostain aivan hupsusta syystä.
 
Ylös