Muuttuneet nimet vuosien 2021 ja 2023 Sormusten herrassa

Olemme antaneet itsemme ymmärtää tällaista: Tarun Sormusten herrasta uusimmassa painoksessa, joka on peräisin tältä vuodelta (2021), on ainakin yksi merkittävä nimenmuutos verrattuna edellisiin (uusin painos tätä ennen 2019) eli sivulla 397 (ja myöhemminkin, liitteissä s. 1078, 1087, 1099 [x3]) esiintyvä nimi Liituvirta on muutettu muotoon Liminvuo:


Kun katsoo vaikka Kontuwikin artikkelia Liituvirta, muutoksen ymmärtää. (Tosin artikkelia on laajennettu tänään.) Christopher Tolkienin Unfinished Talesissa esittämän kommentin (puuttuu suomennoksesta) mukaan lim- on haltiakielinen elementti eikä varsinkaan tarkoita samaa kuin englannin lime 'kalkki'. Vaan mitä muita muutoksia tässä uudessa painoksessa piilee? Onko niitä livahtanut uusiin painoksiin jo aiemminkin? Pitäisikö ryhtyä kestotilaajaksi? Uusi Herra automaattisesti postissa kotiin (lue: lähimpään noutopisteeseen) aina kun sellainen kirjapainosta pullahtaa?

(Olisiko törkeän omahyväistä olettaa, että Kontuwikillä olisi osuutta nimenmuutokseen?)

Nyt on niin, että käyttööni hankkimani uusi TSH (siis vuoden 2021 laitos) täytyy käydä läpi sillä proverbiaalisella tiheällä kammalla. Keski-Maan nimistö on muutoksen kourissa ja tilanteesta on päästävä perille.

Sivulla 111 tuli pyytämättä vastaan paikannimi Aidanpää (KW-artikkeli päivitetty 9.7.21), joka paljastui aivan uudeksi. Tarkempi tutkimus osoitti, että (kuten Kontuwikissä oli jo ehdotettu ja kuten Tolkien on Nomenclaturessa kehottanut) Aidan eteläpäässä Vanhan metsän reunassa sijainnut kyläpahanen Puuton (engl. Haysend) on saanut suomennoksessa uuden nimen, joka vastaa entistä tarkemmin Tolkienin nimelle antamaa selitystä (hay 'aita' + end 'loppu').

Nyt näitä on siis kaksi, Liminvuo ja Aidanpää. Vain houkka voi uskoa, että tämä jää tähän. Ei kahta ilman kolmatta ja kun sivuja kirjassa on lähes sata tusinaa, siellä voi piillä vaikka sun mitä ennennäkemätöntä!

Siispä täten julistamme muutettujen nimien metsästyskauden alkaneeksi. Päästäkää koirat irti! Vuh!

Oho, onkohan tässä (teko)syy hankkia itselleni uusi ja vähemmän tuhoutuneen näköinen suomennos ja vieläpä lukea se pitkästä aikaa... Miten sitä muuten oppisi uudet nimet Ainakin nuo kaksi muutosta tuntuvat hyvin ajatelluilta enkä itse koskaan oikein pitänyt Puuton-nimestä.

Pelkkää arvailua, mutta voisikohan tällä olla jotain tekemistä kohta ilmestynevän Kersti Juvan suomennosta käsittelevän kirjan kanssa? Olisikohan hän voinut sitä kirjoittaessaan huomata ja parannella nimiä?

Metsästysretki on päässyt hyvään alkuun ja kas vain, tuota pikaa olemme ehtineet varsinaiseen apajaan eli Konnun karttaan, josta löytyy uusia nimiä roppakaupalla. Tässä ne ovat:

Äimänkolo (engl. Needlehole), entinen Äimänsilmä, nimen loppuosaa on muutettu kirjaimellisemman suomennoksen suuntaan. Nimi esiintyy vain Konnun kartassa.

Mäyrämöyry (engl. Brockenborings), entinen Purumurjula, nimi on muutettu vastaamaan paremmin englantia (brock 'mäyrä'). Uuden suomennoksen möyry viitannee "möyrimiseen" eli kaivamiseen kuten englannin borings 'poraukset'. Konnun kartan lisäksi nimi esiintyy myös tekstissä (s. 1052) mutta siinä se on vahingossa jäänyt muuttamatta Purumurjulasta Mäyrämöyryksi, mikä täten WSOY:lle muistiin pantavaksi ilmoitettakoon.

Heljävirta (engl. Shirebourn), entinen Konnunallikko, tämä nimi on muutettu Heljävirraksi jo Tom Bombadilin seikkailuissa, mutta nyt se on päässyt myös Sormusten herraan (nimi esiintyy vain Konnun kartassa). Kuten Tolkien kertoo hollannintaja Max Schuchartille kirjoittamissaan käännösohjeissa, nimessä Shirebourn ei alkuosalla Shire- ole mitään tekemistä Konnun (The Shire) kanssa, vaan kyseessä on aito vanha joennimi, jonka alkuosa on peräisin muinaisenglannin adjektiivista scir 'kirkas' (engl. bright), ja tästä syy siihen, että Alice Martin jo ehti nimen muuttaa. Etymologisesta seikkailusta tarkemmin Kontuwikin artikkelissa Konnunallikko, joka pitäisi nyt luonnollisesti päivittää ja siirtää uusien otsikkojen alle samoin kuin muutkin tässä mainittujen nimien KW-sivut.

Heljävirran takasuo (engl. Overbourn Marshes), entinen Allikon takasuo, on loogisesti muutettu viittaamaan Konnunallikon asemesta Heljävirtaan; tämä nimi ei ole mukana Bombadilissa eikä Herrassakaan muualla kuin Konnun kartassa.

Luonnollisesti myös aiemmin käsitelty Aidanpää on mukana Konnun kartassa Puuttoman tilalla. Yllä mainitun sivun 111 lisäksi Aidanpää mainitaan myös sivulla 126.

Kartta pitäisi ehkä vielä kerran tai pari käydä tarkasti läpi johonkin vanhaan karttaan verraten, nämä löydöt ovat siis toistaiseksi silmämääräisiä huomioita pelkästään uuden kartan pohjalta.

Vielä voisi todeta tuosta kartasta sen, että ikivanha ongelma, Metsähovin nimen totaalinen sotkuisuus, on yhä korjaamatta. Nimestä ei saa oikeastaan ollenkaan selvää. Tekstissä nimi kuitenkin näyttää olevan edelleen "Metsähovi", vaikka itse asiassa nimen loppuosa -hall (< halh, hale) ei Tolkienin mukaan viittaa 'hoviin', 'saliin' tms. vaan se tarkoittaa Tolkienin selityksen mukaan 'syvännettä', 'metsän tai rinteiden puoliksi ympäröimää maa-alaa' (ks. Kontuwiki, Metsähovi). (Tässähän alkaa tulla sääli koko maailman Tolkien-kääntäjiä kohtaan ihan toden teolla.)

Purumurjulan menetystä kyllä hieman suren, siinä oli melankolista Suomi-tunnelmaa, mökkireissuilla tutkittuja hylättyjä taloja ja sitä apeaa tunnelmaa mitä vain aavistuksen jääsumusta kostuneet kutterinpurueristeet ja muutamin paikoin hiirten ja muiden elikoiden repimät tervapahvit saavat aikaan. Toisaalta noista paikoista, etenkin piharakennuksista oli erinomainen mahdollisuus saada myyräkuume tahi peräti salmonella, mikäli autiotalosta kanalakin löytyi. Mutta onhan Mäyrämöyrykin hyvä, olisin ehkä itse tuplannut m:n, Mäyrämmöyry, mutta sehän ei ole hyvää suomea. Iso täytyy mäyrän olla että hobitti sen möyrimästä luolastosta hätäsuojan itselleen yöretkelleen saa, mutta vain pienen laavun laitto yhteen aukkoon taannee kuivana pysymisen ja miellyttävän aamun. Mäyrä herättää kuitenkin aamunkoitteessa palatessaan yöretkeltään.

Äimänsilmän opin joskus kenkiä sitomaan oppiessa ja hankalalta muutos tuntuu. Jättikokoinen neula jonka silmästä sai vaikka kengän nauhan läpi, niinkö se meni?

Heljävirran taisin omaksua heti kun sen kuulin, 'allikon' kun olin ymmärtänyt lähinnä suojoeksi, tai lampareikoksi joen levitessä laajalle alalle. Heljävirran taka-allikko voi tulla siis jatkossa mieleen.

Metsähovia olen mielessäni verrannut Rankkihoviin, ja ajatellut sen olevan joko tuo haltioiden ylläpitämä leiripaikka, tahi sitten tukki(jätkä)hobittien asumus sankassa metsässä, vaikka tukkien kuljetus tarvittaviin rakennustoimiin olisikin ollut hankalaa ilman Ewokien köydenkäyttötaitoja, parilla ponilla vetäen tukki kerrallaan Virran varren kyliin, ruokaa matkaan ja uutta tukkia hakemaan.

Liituvirta saattaa myös jäädä kummittelemaan omaan kielenkäyttöön, mutta siinä on se hyvä puoli, että tällä hetkellä en tarkasti muista mistä minne tuo kulki. Liminvuo kuulostaa paremmalta, rohirrimin kieleen sopivammalta nimeltä. Näin ollen saatan myös hankkia tämän uuden tulkinnan.

Laichalaf sanoi:

Näin ollen saatan myös hankkia tämän uuden tulkinnan.

Click to expand...

Kirjakaupassa (siis oikeassa fyysisessä sellaisessa, jossa voi kävellä hyllyjen välissä ja nuuhkia ihanaa kirjojen tuoksua) on helppo tarkistaa, että tulee hankkineeksi oikean opuksen. Sivulla neljä (jossa ovat kaikki copyright-tiedot yms.) täytyy ylimmällä rivillä lukea "Tarkistettu laitos 2021". Mutta jos tilaa kirjansa verkosta, kukapa tietää, onko tuon kasvottoman, tuoksuttoman, petollisen instanssin varastossa vielä vuoden 2019 laitosta (Korjaus: jossa siis sivulla neljä tuota tekstiä ei ole, vaan ainoastaan alempana ennen alkuteoksen copyright-tietoja on painostiedot: "Suomenkielisen laitoksen © kääntäjät ja WSOY 1973–75, 1985, 2002, 2007, 2012, 2016, 2019") tai kukaties vielä vanhempaa tavaraa? (Viimeinen vuosiluku kertoo painoksen ilmestymisvuoden.) Siinähän sitten saa tapella veripäissä saadakseen vaihdetuksi ostoksensa halutun laiseksi. jos ei saa mitä tilaa. Tämä siis varoituksen sanana kaikille. Luota kivijalkakauppaan! Vältä verkkoja!

Mutta kaiken kaikkiaan uutta Sormusten herraa hankkiessa kannattaa muistaa mainitulta sivulta neljä (jo tämänvuotista aiemmistakin laitoksista) lukea tämä teksti: "Suomentaja Kersti Juva kiittää Kontuwiki-yhteisöä avusta virheiden korjaamisessa ja uusien nimen luomisessa". Ylistettävän ylistys on paras palkinto ja mehän aiomme osoittaa olevamme kiitoksen arvoisia myös jatkossa.

Doddih ja duoda duoda, olemme tavanneet läpi ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun (jäljellä on siis 61 lukua ja kuusi liitettä ynnä viitteet ja kaksi karttaa) ja taas tuli ping! Nimittäin Ukko Gamgin tarinoidessa Muratissa yksi hänen seurueensa jäsenistä ei ole enää vanha Niklas vaan nyt hän on vanha Rutimo:


Nimi esiintyy myös sivulla 35, ja niille, jotka jostakin syystä ovat kiintyneet Niklakseen, täytyy sanoa, että Kersti Juva on hienosti löytänyt sen tilalle paljon paremman, todellisen mahtinimen. Nimi Niklas on hieman arveluttava senkin vuoksi, että se saattaa hyvinkin tuntua etunimeltä, mitä se ei todellakaan ole. Alkuteoksessa käytetään nimeä Noakes, jolla on tietysti oma etymologinen tarinansa (onhan se peräisin J. R. R. Tolkienilta, mutta senhän te jo tiedätte) ja se tarina on tällainen (siteeraamme nyt hieman täydentäen Kontuwikin artikkelia Niklas):


Entä sitten suomennos? Jos joku tuntee ennestään sanan rutimo, ansaitsee hän hatunnoston, sillä se ei enää mitenkään kuulu jokapäiväiseen kielenkäyttöön, mutta on kuitenkin hyvin jaloa alkuperää. Kalevalasta se nimittäin löytyy ja tarkoittaa samaa kuin Iso tammi, tuo kuuluisa maailmanpuu, joka kasvaa maailman alkuaikoina luomisen myllerryksissä niin isoksi että peittää auringon ja kuun ja pimentää koko maailman. Vaan tuleepa merestä pikkuruinen vaskinen miesi, joka kaikkien (etenkin vanhan Väinämöisen) yllätykseksi kasvaa jättiläiseksi ja kaataa tammen kirveellään. Näin Kalevalan toinen runo (175-182):


Kuten näette, rivillä 182 Isoa tammea nimitetään rutimoraidaksi, ja rutimo viittaa tammen raudanlujuuteen. Mikäpä olisi komeampi käännös arkaaiselle Noakesille kuin arkaainen Rutimo? Toivottakaamme hänet sydämellisesti tervetulleeksi Keski-Maan nimistöön.

Purumurjulan nimen muutokselle syvä paheksunta! Mulle on aivan sama miten tarkasti käännös vastaa alkuperäistä, Purumurjula kuulostaa paljon hauskemmalta kuin joku Mäyränmöyry. Mulle se on tästä eteenpäinkin Purumurjula (koska mulla on 80-luvun painokset). Eihän multa sinällään kysytä, joten tyydyn pöyristelemään täällä kolossani. Räyh ja mur ja öyh!

Jälleen on löytynyt uusia muutoksia: Pitkät puut (engl. High Hay) on muuttunut muotoon Korkia-aita (TSH, s. 111) ja Pitkälaksi / Pitkälahti (engl. Langstrand) on nyt Aavaranta (TSH, s. 310, 797, 1173).

Kersti Juva perustelee muutoksia teoksessaan Tolkienin tulkkina: nimessä High Hay sana hay ei viittaa puihin vaan pensasaitaan ja "pitkä" on myös "harhaanjohtava, kun kyse on korkeasta aidasta" (s. 162-163). Nimessä Langstrand puolestaan strand tarkoittaa "rantaa" eikä "lahtea", vanhahtavassa muodossa "laksi" (s. 202).

Nostagista mieltä kauniisti soivien nimien muuttaminen aina kirpaisee. Mutta sikäli kyllä olen jo aiemmin ajatellut, ettei Anfalas, Pitkälaksi, oikein lahtea muistuta millään opilla. Eikä varsinkaan pitkää lahtea, jonka käsittäisin enemmän syvälle sisämaahan työntyväksi, en laajaksi ja loivaksi.

Lisää uutta nimistöä!​

Uusien nimien tulva ei ota loppuakseen, päinvastoin. Nähtäväksi jää, miten paljon niitä vielä löytyykään, tässä on neljä uutta Konnun tietämiltä:

Paasipirtti > Paasila: Kyseessä on siis Lobelian suvun Piukkapaulojen kotikylä, joka mainitaan sivulla 1052. Kersti Juva kertoo Tolkienin antaneen nimen Hardbottle loppuosan -bottle merkitykseksi dwelling, jonka hän aikoinaan tulkitsi tarkoittavan yhtä asuntoa ja käytti siksi sanaa pirtti, mutta ”ilmeisesti ymmärsin väärin. Nimellä viitataan kokonaiseen yhdyskuntaan.” (Tolkienin tulkkina, s. 161).

Viherluoto > Viherkumpu: Samvaisin sukupuussa (s. 1143) esiintyvän Samin vävyn Fastredin nimessä. Kersti Juva kertoo tulkinneensa nimen Greenholm loppuosan holm merkitykseksi ’saari, luoto’, niin kuin se yleensä onkin, mutta ”jälkikäteen ajatellen on kuitenkin vaikea kuvitella, että kyseessä olisi saari, sillä hobitit karttoivat vettä”. Niinpä Oxford English Dictionarysta löytyneen sanan holm harvinaisen merkityksen ’kukkula’ perusteella hän on muuttanut käännöstä, ”ja veikkaan Tolkienin tarkoittaneen sitä” (Tolkienin tulkkina, s. 168),

Jauhosämpylä > Jauhomyky: Pormestari Vili Valkojalan lempinimi (engl. Flourdumpling), joka mainitaan sivulla 1032, kun häntä kaivetaan esiin Umpikoloista. Kersti Juva kertoo suomentaneensa ”sämpylän” asemesta aluksi ”pulla”, mutta Eila Pennasen alleviivauksen ja kysymysmerkin vuoksi korjanneensa sen ”sämpyläksi”. Nyt hän kuitenkin toteaa, että ”dumpling on yksiselitteisesti myky tai klimppi. Jauhomyky olisi paljon osuvampi vaihtoehto” (Tolkienin tulkkina, s. 175). Ja vaikka nimi esiintyy vain tuon yllämainitun kerran, sen syntyhistoriaan liittyy toinen, nimenmuutoksen vaatima muutos tekstissä. Alun perin kuvauksessa Raatikolon romahduksesta käännös kuului näin:


Uudessa käännöksessä sanojen ”kuin jauhotettu sämpylä” tilalla lukee ”kuin mikäkin jauhotettu myky”, koska alkutekstissä käytetään sanaa dumpling.

Tarra > Yrmy: Yksi isäntä Magotin koirista (kaksi muuta ovat Pyry ja Susi) , jonka nimen Kersti Juva on muuttanut, koska ”Alice Martin on suomentanut koirannimen Grip Tom Bombadilin seikkailuissa Yrmyksi. Minusta se on paljon parempi nimi kuin Tarra vaikka ei seuraakaan merkitystä” (Tolkienin tulkkina, s. 185). Eli nyt isäntä Magot kutsuu koiriaan näin:


Alice Martinin Grip/Yrmy on siis aivan toinen koira, Järin Möyremän lihakauppiaan koira, joka esiintyy runossa Mara Hultainen (TBS, s. 42).


Tämän verran tällä kerralla. Uusien suomennosten etsiminen on muuttunut paljon tehokkaammaksi, kun Tolkienin tulkkina on käytettävissä. Siinä Kersti Juva ehdottaa (itselleen) uusia suomennoksia, jotka on pantu täytäntöön TSH:n uudessa laitoksessa, itse asiassa jo ennen TT:n ilmestymistä. Kaikkia ehdotuksia ei kuitenkaan ole toteutettu, esimerkiksi nimen Voimapää (engl. Headstrong) tilalle Juva ottaisi mieluummin nimen Jääräpää (Tolkienin tulkkina, s. 187), mutta vuoden 2021 laitoksessa Voimapää on yhä sukupuussa paikallaan (Bukinmaan Rankkibukit, s. 1142).


Lopuksi ripaus hyväntuoksuista omaakehua. Kontuwiki mainitaan TT:ssä useiden nimien lähteeksi, ainakin nämä:

Jeililäinen … Nimi on peräisin Kontuwikistä (s. 175)

Kaivio on alun perin Kontuwikissä käytetty epävirallinen suomennos, jonka otin kiitollisena vastaan tuota laitosta [2007] valmisteltaessa (s. 176)

Muratti … Nimi on peräisin Kontuwikistä (s. 179; siis etunimi, ei majatalon nimi)

Nämä ovat siis nimiä, jotka esiintyvät vuoden 2007 laitoksessa ensimmäistä kertaa julkaistuissa sukupuissa, joiden uusille nimille annoimme Kontuwikissä epäviralliset suomennoksemme jo kohta niiden tultua julki alkuteoksen vuoden 2004 laitoksessa (tai siis emme ihan heti, koska Kontuwiki aloitti taipaleensa vasta ajastaikana 2005).

Emme malta olla mainitsematta vielä muutamaa toteamusta wikistämme:

Kevytjalka ... Käännös on sananmukainen, mutta Kontuwikin ehdotus Nopsajalka samannimisen hobittisuvun nimeksi on oikeastaan parempi (s. 194).

Ja sitten vielä tämä: Karppunahka (Skinbark) ... Olen täydellisesti unohtanut, mistä tähän nimeen tulee sana karppu, mutta kaikkitietävä Kontuwiki kertoo, että "karppu on länsisuomalainen murresana ja sen merkitys on 'puun kuori, etenkin männyn kaarna t. koivun tuohen alla oleva kuori'" (s. 210).

Tik sanoi:

Paasipirtti > Paasila

Click to expand...

Tämä vähän kirpaisee. Minusta Paasipirtti on aina ollut jotenkin hurjan kaunis sanana. Paasila on aika hengetön verio sen rinnalla.

Tik sanoi:

Jauhosämpylä > Jauhomyky

Click to expand...

Tässä olisin ehkä suosinut kuitenkin jauhotettua sämpylää, alkutekstistä huolimatta. Suomalaisille sämpylä on tutumpi ruoka ja jauhotettu sämpylä tuo mieleen pyöreän ja jauhoisen palleron, joka on huvittanut minua jokaisella lukukerralla. Vaikka paljon arvostan alkutekstin kunnioittamista niin pitkälle kuin se on mahdollista (ei tarkoita sanatarkkaa käännöstä, vaan asian ja tunnelman oikeanlaista esille tuomista) niin tässä kulttuurillisistakin syistä olisin pitäytynyt sämpylässä.

Tik sanoi:

Tarra > Yrmy: Yksi isäntä Magotin koirista (kaksi muuta ovat Pyry ja Susi) , jonka nimen Kersti Juva on muuttanut, koska ”Alice Martin on suomentanut koirannimen Grip Tom Bombadilin seikkailuissa Yrmyksi. Minusta se on paljon parempi nimi kuin Tarra vaikka ei seuraakaan merkitystä (Tolkienin tulkkina, s. 185). Eli nyt isäntä Magot kutsuu koiriaan näin:

”Yrmy! Pyry! Susi! Tulkaa pojat!” (TSH, s. 104)​

Click to expand...

Nyt joutuvat tietokilpailujen järjestäjät sen tilanteen eteen, että jos kysytään Magotin koiria pitää tarkentaa kysytty painos tai hyväksyä molemmat vastaukset [/B][/B]

Tässä juuri mietin, että olisin näistä uusista käännöksistä autuaan tietämättömänä merkannut vastauksen vääräksi, jos joku olisi taniquetililaisissa väittänyt Yrmyn isännäksi Magotia. Olisi siis tapahtunut oikeusmurha. Onneksi Yrmy ei ilmeisesti ollut tuttu nimi kellekään osallistuneista.

Mitä tulee muutoksiin ylipäätään, niin vaikka ne kuinka ovat hyvin perusteltuja, minun sydämeni kyllä itkee verta. En taida haluta lukea uutta laitosta, niin pahasti noin monien tuttujen eeppisten nimien katoaminen kirpaisee.

Mitä tulee jauhosämpylään, ei kai sämpylöitä leivottaessa niitä enää pyöritellä jauhoissa, millaisiksi mahtaisivat paistua? Joten myky täytyy vain… niellä, eikö niin? Ja jos ajatellaan Yrmyn isäntää ja vastaavia kysymyksiä, muistettakoon, että Sormusten herran suomennos on elänyt ja muuttunut koko ajan. Jo Kaapuhemmossa oli nimiä vaihtunut ja sen jälkeen kaikissa uusissa laitoksissa useampi tahi harvempi. Ei ole enää Angmar-neitoa, Evendimin järveä eikä monia muitakaan vuosien 1973-75 ensimmäisen laitoksen nimiä. Siinä mielessä TSH (ynnä itse asiassa muutkin Tolkien-suomennokset, vaikka niiden korjattujen laitosten määrä on pienempi) on hyvin harvinainen teos suomalaisessa käännöskirjallisuudessa, harvinaisen kunnianhimoinen projekti yhä tarkemman tekstin esiin hiomiseksi. Meitä Tolkien-faneja siis hemmotellaan oikein olan takaa, mistä on syytä olla kiitollinen.

offia, mutta


Angmar-neito? Sori vaan, mutta menee tälläiseltä uudemmalla Tolkien-fanilta hiukan ohi. Mistä mahtaa olla kysymys?

Kyseessä on todellakin lähes viidenkymmenen vuoden takainen juttu. Kontuwikissä on siitäkin oma artikkelinsa Angmar-neito.

Tästä voimme päätellä, että kun 12-vuotiaana luin Sormusten Herran ensimmäistä kertaa, skippasin tyynesti koko prologin. Angmar-neito oli nimittäin nykyiselle itselleni täysin uusi tuttavuus, mutta siellä hän tosiaan kirjan kansien väliin painettuna lymyää kun nyt asian tarkistin. Selkeä fanficin paikka

Muoks: Louhi-painoksestahan puuttuu myös suunnilleen kappaleen verran tekstiä Rivendellin ruokapöytää kuvaavasta kohdasta. Siksi Arwen tuli vähän yllättäen takavasemmalta tarinan lopussa ekalla lukukerralla, kun hänen esittelynsä jäi väliin tarinan alkupuolella.

Nyt onkin sitten jo uusiakin virheitä (Murupurjula, Paasila ja Puuton) Kontukartassa. Aikomukseni ei ole päivittää sitä. Kohta Reppulilakin muutetaan Kassilaksi ja alamme odottaa Matti Kassilan jäämistöstä löytyvää nerokasta Hoppeli-leikkausta Jacksonin pankkilokerosta varastetusta filmimateriaalista. Olen tyytyväinen siihen että taidekartta vanhenee tyylikkäästi.

Oletan että muutokset johtuvat westronin kielen kääntäjien nykyään paremmasta ymmärryksestä, eikä esim siitä että Konnussa olisi tapahtunut vallankumous jossa nimiä muutetaan.

Angmar-neito (jonka kyllä tajusin painovirheeksi silloin joskus v.84), olisi tosiaan piristävä poikkeus, naispuolisia pahiksia löytyy tuotannosta melko vähän.

Vielä näistä muutoksista: Laichalaf, ei huolta, Reppuli ei muutu Kassilaksi, sillä Juva sanoo kirjansa lopussa: "Yleisesti ottaen ei usein esiintyviä vakiintuneita nimiä ole minusta syytä lähteä muuttamaan lukijoiden kiusaksi. Niistä on tullut osa kiteytynyttä suomalaista Tolkien-maailmaa. Kerran tai kaksi esiintyvien epäonnistuneiden nimien muuttaminen voi olla perusteltua." (Tolkienin tulkkina, s. 230)

Kiitos lohduttavista sanoistasi, Tik, aiomme silti edelleen kutsua Purumurjulaa Purumurjulaksi silloin kun Lotrossa sinne eksymme, luulisin että uusi nimi vakiintuu kielenkäyttöömme noin 70 vuoden päästä, mutta sitä ennen täytyy geriatristen vaivojen parannuskeinojen edistyä valtavasti.

20210826 Hankin sitten tämän version kotiin. Onpahan yksi ehjä itse hankittu TSH kotona. Odotan kauhulla löytäväni sieltä Meduseldin tilalla Wienin ja Minas Ithilin muuttuneen Istanbuliksi sekä merirosvojen hyökkäävän Lissabonin tukikohdastaan kohti Marseillea.