Närpiö ja närpiöläiset

Kointähti

Koala on steroids
Wikipedian mukaan ensimmäiset kirjalliset maininnat Närpiöstä ovat jo vuodelta 1331, ja tänä päivänä Närpiö tunnetaan kasvihuoneistaan ja kummallisesta ruotsinmurteestaan. Mutta keitä närpiöläiset oikein ovat historiallisesti, ja miksi he ovat jääneet omaksi saarekkeekseen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle? Onko närpiöläisten keskuudessa tehty kielitieteellistä ja kulttuuriantropologista tutkimusta? Onko närpiöläisten kalloja mitattu?

Ja ennen kaikkea: onko Närpiö Konnun esikuva ja närpiöläiset hobitteja?

Loppuun vielä Närpiön kansallislaulu.

[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg[/video]
 
Vaikka Närpiön murre onkin käsite itsessään ja vaikka sen läpi on tullut ajeltua, rajoittuvat tietoni kyseisestä kunnasta lähinnä opiskelujen kautta hankittuihin tietoihin keskiajan Pohjanmaasta.

Närpiön, kuten muidenkin Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisten alueiden asutus lienee tullut 1200-luvulla Ruotsista (kun taas suomenkielinen asutus palasi 1100-luvulla, pääosin satakuntalaisten eränkäynnin myötä).

Ensimmäiset tiedot Närpiön väkimäärästä ovat Eerik Pommerilaisen verokirjasta vuodelta 1413, jolloin Närpiössä oli 60 taloa (vrt. Kyrö 160 taloa, Mustasaari ja Pietarsaari 120 taloa).

Hallinnollisesti Närpiö oli keskiajalla kahden hallinnollisen alueen välissä, toisina aikoina se luettiin kuuluvaksi Pohjanmaahan, mutta 1400-luvulta lähtien se kuului hallinnollisesti Satakuntaan, vaikkakin kirkollisesti Pohjanmaahan.

Markus Hiekkanen arvioi, että Närpiö kuuluu Pohjanmaan kantaseurakuntiin ja se olisi näin perustettu vuoden 1300 tienoilla. Ensimmäinen maininta Närpiöstä on todellakin vuodelta 1331 (FMU 386). Kivikirkkoakin Närpiöön ehdittiin aloittaa 1500-luvulla, mutta se jäi kesken. Sen vihki käyttöön Mikael Agricola vuonna 1555, suojelijoinaan Neitsyt Maria, p. Olavi ja pyhä Risti.
 
Kirotut närpiöläiset eivät ainoastaan kieltäydy sopeutumasta suomalaiseen meininkiin, vaan myös aktiivisesti vihkivät maahanmuuttajia närpiöläisyyden saloihin. Jos Närpiön kasvu jatkuu tätä vauhtia, olemme me suomalaiset pian pelkkä vähemmistö Suur-Närpiössä!

Siirtolaisinstituutin julkaisema Markku Mattilan ja Krister Björklundin tutkimus "Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta - Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa" on nyt saatavilla maksua vastaan paperilla ja tiivistelmänä sähköisessa muodossa. Linkki.

Ceterum censeo Närpiönem esse delendam
 
Arvasinkin, että maahanmuuttajista oli tarkoitus keskustella. Aiheesta kirjoittavat myös Yle ja Aamulehti:

http://yle.fi/uutiset/tomaattikunta_narpio_tunnetaan_myos_maahanmuuttajistaan/6569077

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194806283536/artikkeli/tutkimus+narpion+kotouttamismalli+ponnistaa+pienen+kunnan+eduista.html

Ja MTV3:n uutiset (jo vuonna 2009):

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/narpion-kunta-pyorii-maahanmuuttajien-voimin/2009/11/1001667

En nyt muuten vielä osaa ottaa tähän kantaa, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että Närpiössä ollaan ennakkoluulottomia ja vieläpä kannattavalla tavalla.

PS. Josko tämä olisi ennemmin Pyöreän pöydän keskustelu? Tietysti, jos keskitymme Närpiön murteeseen, se kuuluu tänne ehdottomasti.
 
Tik sanoi:
PS. Josko tämä olisi ennemmin Pyöreän pöydän keskustelu? Tietysti, jos keskitymme Närpiön murteeseen, se kuuluu tänne ehdottomasti.
Periaatteessahan samat linkit voisi laittaa Pyöreän pöydän Maahanmuutto ja monikulttuurisuus -ketjuunkin. Ehdottaisin, että tässä ketjussa keskityttäisiin närpiöläisyyden ytimeen ja maahanmuuton vaikutukseen siihen, kun taas mamumoku-ketjussa Närpiön malli toimisi esimerkkitapauksena jostakin yleisemmästä. Toisin sanoen tämä ketju säilyisi eräänlaisena närpiöläisen elämänmenon ihmettelypaikkana.
 
Ylös