Númenor ja númenorilaiset

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Koska Vanhan Lohikäärmeen Númenoria käsittelevät keskustelut ovat jääneet sinne, lienee paikallaan aloittaa uusi keskustelu tänne. Vanhan Lohikäärmeen keskusteluja voi toki käydä lukemassa se jota ne sattuvat kiinnostamaan:

Númenor - Akallabêth
Lentävät númenorilaiset ja muut Ardan ilmailijat

Tuo "lentävät númenorilaiset" varsinkin saattaa tarjota monelle aivan uusia tietoja noista mainioista toisen ajan atlantislaisista ja heidän saavutuksistaan.

Ja onhan täällä Uudessa Käärmeessäkin jo muutama Númenor-aiheinen keskustelu, nimittäin Lukutuvassa:

KTK 5: Númenorin saari
KTK 6: Aldarion ja Erendis
KTK 7: Elrosin perilliset

Mikään ei estä jatkamasta juttua niihin, vaikka ne ovatkin peräisin viime vuosikymmenen puolivälin tienoilta. Aihe sinänsä on jokseenkin ajaton.

Mutta aloitanpa tämän uuden ketjun käännöksellä vastikään ilokseni löytämästäni lyhyestä kappaleesta Tolkienin "Númenorin saaren kuvauksesta" (A Description of the Island of Númenor, suom. "Númenorin saari" [KTK]). Kappale on jäänyt minulta tähän asti huomaamatta, sillä se on piilotettu HoMEisiin huomautuksiin kauas paremmin tunnetusta pääosastaan.

Tästä tekstistähän Christopher Tolkien julkaisi otteita Keskeneräisten tarujen kirjassa, erityisesti kohtia jotka esittelevät Númenorin luontoa, mutta ainakaan minun tiedossani ei ole, mitä ja miten paljon hän jätti pois. Toivottavasti teksti joskus julkaistaan kokonaisuudessaan, sillä erinomaisen mielenkiintoinen on ainakin tämä KTK:sta pois jätetty lyhyt pätkä, jonka hän liitti erääseen huomautukseen The Peoples of Middle-earth -teoksen osaan "The History of the Akallabêth" (joka siis esittelee Silmarillionissa julkaistun Akallabêthin taustoja).

Silmarillionissa kerrotaan edainin muutosta vain, että "Ja edain nostivat ankkurit ja purjehtivat syvien vesien yli tähteä [eli Eärendilia] seuraten; ja valar tyynnyttivät meren moneksi päiväksi ... ja näkivät viimein monien meren peninkulmien jälkeen maan joka oli heille valmistettu..." (Akallabêth, Silmarillion, s. 325). Tämän perusteella luulisi, että koko ihmiskansa lähti kerralla matkaan, purjehti muutaman päivän ajan, laski maihin ja jäi saarelle asumaan. Piste. Toisin kuitenkin KTK:n "Númenorin saaresta" pois jätetyssä kappaleessa:

Tolkien (HoME XII s. 144-145) sanoi:
Legendat Númenorin perustamisesta puhuvat siitä usein aivan kuin koko Lahjan hyväksynyt edain olisi lähtenyt purjehtimaan kerralla ja yhtenä laivastona. Mutta tämä johtuu vain kertomuksen lyhyydestä. Yksityiskohtaisemmissa historioissa kerrotaan (kuten voi päätellä tapahtumista ja niihin liittyvistä lukumääristä) että ensimmäisen, Elrosin johtaman retkikunnan jälkeen länteen tuli monia muita laivoja yksittäin tai pieninä laivastoina kuljettaen muita edainin jäsenitä, joko niitä jotka aluksi olivat vastentahtoisia uskaltautumaan Suurelle merelle, mutta eivät kestäneet jäädä eroon lähteneistä, tai joitakin, jotka olivat hajaantuneet kauas ja joita ei voitu koota mukaan ensimmäiselle purjehdukselle.

Koska purjehduksessa käytetyt laivat olivat haltiamallisia, nopeita mutta pieniä, ja kutakin ohjasi yksi Círdanin tehtävään asettamasta eldarista, olisi vaadittu suuri laivasto kuljettamaan kaikki ihmiset ja tavarat, jotka lopulta vietiin Keski-Maasta Númenoriin. Legendoissa ei arvailla lukumääriä ja historiankirjat puhuvat niistä vain vähän. Elrosin laivastoon sanottiin kuuluneen paljon laivoja (joidenkin mukaan sataviisikymmentä alusta, toisten mukaan kaksi- tai kolmesataa) ja se kuljetti ”tuhansia” edainin miehiä, naisia ja lapsia: ehkä viidentuhannen ja korkeimmillaan kymmenentuhannen välillä. Mutta koko muuttoliike kesti ilmeisesti ainakin viisikymmentä vuotta, ehkä kauemminkin, ja päättyi viimein vasta, kun Círdan (varmastikin valarin ohjeiden mukaan) ei enää antanut käytettäväksi laivoja eikä oppaita.

Eihän tämäkään kuvaus kerro mistään hirmuisista vaikeuksista, vähän kuin olisi Strömsön suuntaan soudeltu, mutta antaa kuitenkin enemmän ajallista perspektiiviä, vai mitä? Entä miksi valar käskivät Círdania lopettamaan apunsa edainille? Siitä ei kerrota mitään, enkä itse osaa syitä arvailla. Jotakin hämärää asiassa kuitenkin piilee... salaliittoteorioita, please!?
 
Tik sanoi:
Entä miksi valar käskivät Círdania lopettamaan apunsa edainille?

No, Númenor annettiin "palkinnoksi edainille heidän kärsimyksistään Morgothia vastaan käydyssä taistelussa" (TSH, Liite A, I, I). Ja siinä vaiheessa kun 50 vuotta oli kulunut Morgothin kukistumisesta, niin Círdanilta merikuljetusta ruinaamaan tulleet ihmiset tuskin enää olivat oikeita sotaveteraaneja. Valar luottivat "kullekin ansionsa mukaan" -periaatteeseen. [22]
 
Tuli vain mieleen yksi kysymys, johon tuskin löytyy vastausta. Esitän sen kuitenkin: Onko mitään tietoa siitä, minä vuonna edain aloittivat ensimmäisen purjehduksensa kohti Númenoria?
 
Onko mitään tietoa siitä, minä vuonna edain aloittivat ensimmäisen purjehduksensa kohti Númenoria?

Ei ole sattunut silmiini näin kirjoitettuna. Mutta jos yksittäinen purjehdus yhteen suuntaan ei kuitenkaan vienyt yli vuotta (valar tekivät olosuhteet suosiollisiksi) niin voimme yrittää päätellä ajankohdan Elrosin hallituskaudesta, hänhän tuli sinne heti ensimmäisillä laivoilla (..the first expedition, led by Elros... HoME XII s. 144) ja luultavasti hallituskauden katsottiin alkaneen heti hänen maahantulostaan.

Keskeneräisten tarujen kirja, Elrosin perilliset, sanoo että Elros "vuonna 442 antoi henkensä hallittuaan 410 vuotta". Tähän sopivasti Tarun sormusten herrasta liitteessä B vuonna T.A. 32 "edain saapuvat Númenoriin" ja T.A. 442 "Elros Tar-Minyatur kuolee". Vuosilukujen ero siis 410 vuotta, kuten KTK:ssakin.

HoME XII, The Tale of Years of the Second Age, s.168, antaa toisen ajan vuosiluvut 50: Foundation of Númenor, ja 460: Death of Elros. Tästäkin siis saadaan 410 vuotta.

Asetetaan Tolkienin elinaikanaan julkaisema versio etusijalle ja päätellään, että edainin ensimmäinen purjehdus kohti Númenoria aloitettiin vuonna toisen ajan vuonna 31 tai 32.
 
Last edited:
Meneltarman korkeus?

Kontuwikin Meneltarma-artikkelissa lukee Meneltarman korkeudesta näin: "Sen korkeutta ei ole määritelty, mutta Tolkien sanoo sen näkyneen merelle sormena yli koko Númenorin saaren. Joskin tämä on mitä luultavimmin liioittelua."

Ja tähän liittyy alaviite, jossa lukee näin: "Pääkaupunki Armenelosissa Meneltarma on ollut vaikuttava näky, sillä etäisyyttä oli noin 30 mailia. Jo satamakaupunki Rómennan etäisyys on ollut yli 100 mailia, jolloin Meneltarman korkeus oli korkeintaan kaksi astetta. Kun tästä mentiin vielä 100 mailia kauemmas, merelle, jossa rantaa ei enää nähnyt, ei vuorta ole käytännnössä enää voinut nähdä, vaikka se olisi ollut korkeampi kuin yksikään maailmassa tällä hetkellä kohoava vuori. Vuoren korkeudelle asettaa esteen myös maininta siitä, ettei sillä ollut lumihuippua (näkyi sormena yli koko Númenorin). Tällöin maksimikorkeus on Númenorin oletetun ilmaston alueella ollut korkeintaan neljä kilometriä."

Käsittääkseni tämän pohdinnan on kirjoittanut jawetus, jota valitettavasti ei ole viime aikoina näkynyt käärmeen eikä wikin puolella. Mutta jos hän ei satu tätä näkemään, kenties me muut voisimme jatkaa pohdintaa.

Eli onko näin? Vai pitäisikö laskelmat välimatkasta ja asteista ja niihin perustuvasta näkyvyydestä sittenkin toisen ajan tilannetta ajatellen sittenkin hylätä, sillä eikö maailma tuolloin ollut yhä litteä (paitsi joissakin Tolkienin kirjoituksissa)? Miten korkea litteässä maailmassa pitäisi Númenorin keskellä olevan vuoren olla, jotta se näkyisi yli koko saaren? (Ja että sieltä näkyisi Avallónëen asti.) Ei kai edes järjettömän korkea? Eikä se järjettömän korkea voinut ollakaan, koska kuningasparkakin joutui sinne kiipeämään kolme kertaa vuodessa...

Entä tarkoittaako "näkyi sormena" välttämättä sitä, että vuori ei ollut lumihuippuinen?

Jos näihin kysymyksiin löytyy vakuuttavia kommentteja, voin ehkä muotoilla artikkelia uudestaan spekuloinnin minimoimiseksi.
 
Jawetus on kenties laskenut nämä pyöreälle maalle. Korkealta paikalta on varsin helppoa nähdä 100 km päähän, eli litteässä Keskimaassa ei olisi ollut mitään ongelmaa nähdä huippua. Toisaalta miksi Atani olisi tarvinnut tähteä johdattamaan heidät tähden maahan mikäli mitään kaarevuutta Ardassa ei ollut. Ilmakehässä tapahtuva valon sironta toki himmentää ja sinertää kaukaiset kohteet varsin hyvin, mutta tämän ei pitäisi noilla matkoilla olla vielä ongelma.

Alkuperäistekstistä voisi toki päätellä että jonkinasteinen kaarevuus on Ardassa ollut olemassa jo aiemmin, koska vain korkealta paikalta saattoi nähdä Eresseaan asti. Mikäli löytyy teksti jossa katsellaan Numenorista asti Keskimaan rantoja, voisi litteän Ardan kaarevuuden kaiketi arvioida. Muistaakseni löytyy teksti jossa kerrotaan Numenoren sijainneen lähempänä Eresseaa kuin Keskimaata.

Meneltarman tarkasta korkeudesta ei itsellä ole muistikuvia. Jawetus on varmaan oikeassa että lumihuippua vuorella ei ollut. Eli mainittu neljä kilometriä olisi subtrooppiselle seudulle oikean kuuloinen.

Meneltarma taisi syöstä tulta Sauronin johdosta joten kyseessä on Aule-(geologisesti)-aktiivinen huippu, ja vertailukohtia voinee hakea ympäri maailmaa. Kuvaus Meneltarmasta kertoo huipun olleen varsin jyrkän, joten Hawaijiin tai Islannin kaltaiset nopeasti juoksevaa laavaa sisältävät tulivuoret eivät tule kyseeseen. Krakatau, Thera, Fuji-san, Stromboli ja vaikkapa El Teide Teneriffalla sopivat paremmin ns. tosimaailman vertailukohdiksi. Numenor on kuitenkin hyvin laaja ollakseen kokonaan tuliperäinen. Mikäli näin on, on saari pitänyt synnyttää kahdessa vaiheessa, laajat niemimaat ensin ja sitten sitkaammasta kivestä itse vuori. (Sauronin osuus Aulen tekemien vuorentulpan kiinnikkeiden heikentämisessä on kai edelleen todistamatta.)

Eli summana, litteä maa ei mielestäni ollut täysin litteä, mutta Oiolosselta näki kuulemma silti maan ääriin, joten kaarevuus ei voi olla kovin suuri. "It's turtles all the way down."
 
Tässä Ambarkantan kaavio I, poikkileikkaus Ardasta (1930-luku):

J.R.R._Tolkien_-_Ambarkanta_Map_I.jpg


Kaareva maan pinta, meri tasainen – vai oliko painovoima suurempi keskellä, jossa oli enemmän maata alla?
 
Joo, vaatisi jonkin verran erugonometriaa että tän saisi oikein. En osaa. Olen suhtautunut kyllä Taniquetilista kerrottuihin tarinoihin hienan varauksella. Oletan että Varda on asettanut joitakin vakoilukameroita tähtiinsä että Manwen pitää vain mennä valvontahuoneeseen tulkitsemaan liikkeitä itäisillä mailla. Täytyisi kuluttaa varmaan useampi tunti laskentataulukon kanssa että voisi heittää jotain vakuuttavan oloista seuraavan sitaatin löytymiseen saakka. Näkikö Elendil Meneltarman vajonneen huipun korkeimnasta haltiatornista vai ei? Pitääkö etsiä harppi ja yrittää piirtää tämä tilanne?
 
Last edited:
K.W. Fonstad (The Atlas of Tolkien's Middle-earth, s. 43) kertoo näin: Upon two occasions, smoke, and later, fire issued from the mountain, so the land has been interpreted as a volcanic island, with its central peak some 14,000 feet high.

14000 jalkaa on noin 4300 metriä. Tässä virkkeessä on kaksi lähdeviitettä: mountain-sanan jälkeen viite Silmarillionin sivuille 270, 279, joiden oletan kertovan tulesta ja savusta. Virkkeen lopussa on mahdollisesti kiinnostavampi viite: "Ginsburg, 45", joka löytyy kirjan kirjallisuusluettelosta: Ginsburg, Norton, ed. Aldine University Atlas. Chicago: Aldine Publishing Co., 1969. En ole nähnyt tätä, mutta epäilen, ettei tämän niminen atlas sisällä Númenoria, joten valitettavasti Fonstad ei taida kertoa, mistä "has been interpreted" on lähtöisin... Onko sattumaa, että tässäkin päädyttiin noin neljään kilometriin?

Fonstad laski myös saaren pinta-alan: 167,961 square miles eli 435017 km², lähteeksi sanotaan mm. Keskeneräisten tarujen kirjan kartta. Hänkin mainitsee, että tämä on aivan liian suuri tuliperäiseksi saareksi: "forty times the size of Hawaii's Big Island!"
 
Fonstad laski myös saaren pinta-alan: 167,961 square miles eli 435017 km²,
Juu, valtavan suuri on, Sumatra osuu lähimmäs maapallon saarista 50 miljoonaisella väestöllään. Olisiko Jawetuksen laskut sittenkin tehty tasolle. Sitten pitäisi osata ilmakehän fysiikkaa niin hyvin että osaisi sanoa missä kohtaa horisontti sekaantuu Pelorivuoriin.
 
Ylös