Netflix ja HBO

Tähän topikkiin huomioita Netflixin tarjonnasta. Tässä topikissa kerrotaan scifitarjonnasta mm. Netflixissä, mutta tämä olkoon yleinen Netflix-topikki. Spoilereita välttäkäämme, eli tarjonnasta kertokaamme lähinnä vain yleisiä tietoja. Jos keskustelemme juonikuvioiden yksityiskohdista, käyttäkäämme asianmukaisia tageja:


Olen ollut Netflix-käyttäjä viime vuoden lopusta lähtien. Kokeilujakso umpeutui joulupäivänä, enkä raaskinut keskeyttää tilausta. On niin paljon hyvää katsottavaa ja sitä tulee koko ajan lisää...

Luciferin kaikki kolme kautta sain juuri katsottua loppuun. Sarjan idea on peräisin Neil Gaimanilta: Lucifer kyllästyy rooliinsa Helvetin herrana ja lähtee maan päälle. Sinne häntä seuraa naispuolinen demoni, joka on rakastunut häneen. Yksi vaikuttavimpia Sandman-ruutuja mielestäni on se, missä Lucifer antaa kielisuudelman demonille, jonka kallosta puuttuu toinen puoli. Pahuuden perikuvan sijaan tämä Lucifer ei ole sinällään paha; hän vain rankaisee pahiksia. Sen sijaan hän on rajattoman itsekeskeinen ja -rakas hahmo. Demonisista voimistaan hän käyttää useimmiten kykyään saada yksilö kertomaan rehellisesti, mitä hän pohjimmiltaan haluaa. Sarjan mittaan näyttämölle tulee muita raamatullisia hahmoja. Moraalikäsitykset ovat katolisia: uskolla ei ole niin väliä, vaan tuonpuoleinen osa riippuu täysin tekojen hyvyydestä tai pahuudesta. Jos olet tehnyt niin paljon pahaa, että uskot ansaitsevasi ikuisen rangaistuksen helvetissä, niin sinne menet.

Happy kertoo hyvin rähjäisestä ja väkivaltaisesta tyypistä, joka saa seurakseen kidnapatun tyttärensä mielikuvitusystävän. Kaksi kautta kieli poskessa tehtyä väkivaltaviihdettä. Osuin sarjaan melkein sattumalta: satuin klikkaamaan ensimmäisen jakson ensimmäistä kohtausta ja katsoin sitä parikymmentä sekuntia. Se jäi totisesti mieleen ja palasin siihen myöhemmin. Ahmin sitten koko sarjan.

Stranger Things mainostaa kolmoskauttaan ja päätin eilen aloittaa ykköskauden katsomisen. Samastuin sarjan keskiössä oleviin geekkipoikiin. Tietty myötätunto kauhusarjan päähenkilöitä kohtaan lienee jonkinlainen välttämättömyys. Vastaavasti sivuhenkilöiden inhoaminen saa toivomaan, että juuri he kohtaavat karmean kuoleman ja kun niin tapahtuu, tuntee syyllisyydensekaista riemua. Ikävä kyllä on saletti, että jos Sarjaa jaksaa katsoa jo pelkästään 80-lukulaisen ajankuvan takia. Se tuo muistoja mieleen.

En löytänyt omaa topikkia The Witcher Netflix-sarjalle, joten tänne siis.
The Witcher on myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä Netflix-sarja, joka perustuu Andrzej Sapkowskin Noituri-kirjasarjaan (The Witcher).
Sarjan päähenkilö on noituri Geralt Rivialainen. Noiturit ovat mutantteja, joiden kyvyt ylittävät normaalin ihmisen rajat ja jotka surmaavat hirviöitä maksua vastaan. Kirjasarjan ja tulevan Netflix-sarjan pohjana on poliittinen valtapeli, josta ei käänteitä ja taisteluita puutu

Uusi traileri

Ei näytä pahalta, ei ollenkaan!

Ihan tulevan sarjan kunniaksi otan itselleni moton kirjasta Kohtalon miekka:
(En ole varma käännöksen tarkkuudesta, mówię tylko trochę po polsku.)
Jaskier: ”Nie kłamam, upiększam, jest duża różnica.”
-Saga o wiedźminie: Miecz przeznaczenia

Voi ei, olen jo yli vuoden pakosta joutunut katsomaan Witcheriä kun Pulla on ollut koukussa siihen peliin! Se jo kerran lopetti (pelattuaan sen läpi), mutta aloitti just uudestaan, huoh. Niin siis "joudun" katsomaan sitä, kun tykkään iltaisin lojua sohvalla tekemässä käsitöitä ;-)

Minä en kovin paljoa jaksa katsoa elokuvia tai sarjoja, mutta Netflixin Black Mirrorista on tullut katsottua kaikki jaksot. Niiden taso on aika vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan olen tykännyt tosi paljon. Plussaa siitä, että jokainen jakso on oma kokonaisuutensa ja vain noin tunnin mittainen.

En viitsi HBO:lle aloittaa omaa keskustelua, koska tuli nyt vain joku ihme tarve tulla lätisemään Viikingit-televisiosarjasta. Minä siis lankesin HBO:hon ihan pelkästään nähdäkseni Game of Thronesin päätöskauden. Sen jälkeen upposin Viikinkeihin ja sarja on nyt ahmittu 12 viime minuttia vaille loppuun. Ai vitsi en ole pitkästä aikaan katsonut mitään niin viihdyttävää. Minuun osui ja upposi, vaikka kallistunkin pitämään alkujaksoista enemmän jolloin Ragnar ja Athelstan ovat vielä elossa.
Olen sarjan myötä (ja kirjoittamani fikin myötä) tönkinyt tuota 500-1000-luvun Englannin ja Skotlannin historiaa ja oppinut koko joukon uutta. Vaikka sarjoissa on koko joukko keksittyäkin asiaa, sitä vain on alkanut miettiä aikaisempaa elämänmenoa ja esineistöä uudella tavalla. Ja naurakaa vain, mutta yksi pohdintani kohde on ollut vessapaperittomuus. Monet meidän aikamme itsestäänselvyydet kuten vessapaperi ja sen käyttö tai vaikka alushousujen käyttö onkin hitsi vie uutta aikaa ja ihmiset ovat tulleet ennen toimeen ilmankin. On hupaisaa löytää itsestä näitä pohdinnan aiheita, kun miljoonille ihmisille pohtimani asiat ovat itsestäänselvyyksiä.

Stranger Thingsin kaikki kolme kautta on nyt katsottu. Minulla oli sikäli tuuria, että kolmas kausi oli vasta hiljattain tullut Netflixiin. Sarja oli varsin viihdyttävä ja tulen muistelemaan sitä usein.

Heti sarjan alkukohtauksessa pelataan Dungeons&Dragonsia ja peliä käytetään usein selittämään outoja ilmiöitä reaalimaailmassa. Esimerkiksi Mind Flayer selkiytyi kakkoskaudella muille kun Dustin selitti hahmon ominaisuuksia pelissä. Dustin tosin meni analogiassaan liian pitkälle todetessaan, että nyt he tarvitsivat zombiarmeijaa mielennylkijän kukistamiseen, koska zombeilla ei ole mieltä mitä nylkeä. Dustin oli edellä aikaansa. Vasta älypuhelimiin tuijottavat kävelijät käyvät zombeista.

Tämän vuoden helmikuussa uutisiin ilmestyi juttu D&D:n aloituspakkauksesta, joka oli Stranger Things -teemainen. Itse aloituspakkauksia on ollut markkinoilla vuositolkulla. Ne tarjoavat matalan kynnyksen roolipelaamisen aloittamiseen niin rahallisesti kuin tiedollisestikin. Voi tuhlata joko 150 euroa sääntökirjoihin tai 20 euroa aloituspakkaukseen. Teemapakkaus on noin vitosen kalliimpi, koska se sisältää Demogorgon-figun ja nörttipoikien seikkailun.

Narcos-sarjat katsoin tuossa muutama kuukausi sitten. Pablo Escobarin elämäntarina kiehtoo minua jollakin kierolla tavalla. Huumeiden salakuljetuksesta tulevat voitot raaistavat oikeastikin Etelä-Amerikan maiden entisestään huteria yhteiskuntia. Jos olet poliisipäällikkö, tuomari tai poliitikko, niin otatko mieluummin hopeaa vai lyijyä? Kumpaakin on tarjolla mielin määrin. Jos rajavartijan perhettä uhkaillaan, niin hän taipuu helposti ilmoittamaan konnille milloin he ovat liikkeellä, jolloin haaviin tarttuu vain harmittomia kulkijoita. Enpä haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa.

Another Life saattaa olla seuraava tutustumiskohteeni. Saas nyt kattoo.

En ole oikein ymmärtänyt noitten zombiohjelmien päälle. Mutta kun tyrkyllä on tuo paljon puhuttu The Walking Dead, niin päätin antaa sarjalle mahdollisuuden ja aloin sitä katsomaan. Nyt olen vasta noin kuukauden(?) sitä katsonut ja edennyt viidennen tuotantokauden alkujaksoihin. Olen yllättynyt miten sarjaan on onnituttukin saamaan sellainen ihme imu, että mielenkiinto pysyy yllä vaikka joka elämän jaksossa on noita samoja käveleviä ja öriseviä vitsauksia. Luulisi että se on niin nähty, mutta juonekäänteissä on onnistuttu älyttömän hyvin. Katson aina useamman jakson putkeen ja yritän aloittaa jaksot niin, että poljen samalla kuntopyörää tai olen stepperillä, niin tuo kuntoilu käy tuossa aivan huomaamatta.

Minisarja Chernobyl oli kyllä älyttömän vaikuttava ja hätkähdyttävä. Sitä on itse ollut ala-asteikäinen, kun tuo onnettomuus tapahtui. Äitini kertoi joitakin vuosia sitten, miten 80-luvun uutisointi oli hidasta eikä kovin selkeää. Äitini muisteli että pikkuveljeni olisi ollut onnettomuuden jälkeen kavereidensa kanssa jossain vesilätäköissä läträämässä ja leikkimässä ja hänhän oli äitinä miettinyt seuraisiko siitä nyt jotai ikävyyksiä? Tämä oli niin koukuttava sarja, että yhden osan perään oli pakko katsoa toinen ja kolmas osa heti. Loput kaksi osaa oli pakko jättää toiselle päivälle, sillä välillä piti nukkua ja käydä töissäkin. Sarjassa oli melko hyvin otettu faktat huomioon. Ihme sössimistä ja kummaa ajattelua ollut tuolloin, mutta asia oli kaikille uusi ja outo.

Netflixin 100 vaikutti mielenkiintoiselta scifipläjäykseltä: Maa on tuhoutunut sodassa kauan aikaa sitten ja ihmiskunnan rippeet elävät avaruusasemalla kiertoradalla. Pienestäkin rikkeestä heitetään avaruuteen ilmalukon kautta ilman avaruuspukua, mutta nuorisorikolliset vangitaan. Nyt sata nuorta rikollista lähetetään Maahan selvittämään, onko se jo elinkelpoinen. Epätoivoiseen yritykseen ryhdytään, koska avaruusaseman elossapitojärjestelmät ovat pettämässä. Pian onnistuneen laskun jälkeen nuorille selviää, että he eivät suinkaan ole yksin maanpinnalla... Katsoin ensimmäisen kauden ja kauhistuin tajutessani, että niitä on viisi muuta. Sitten vain katselu-urakkaan... Jaksot ovat yhtä draamaa ja jännitystä. Tuskin koskaan on "nyt on kaikki hyvin ja voimme hengähtää rauhassa"-kohtausta, vaan koko ajan on kriisi päällä. Vaikka kyse on science fictionista, ei juonen taustalla vaikuttava tieteellisyys useinkaan vakuuta. Erityisesti ionisoivalla säteilyllä on kosolti outoja ominaisuuksia sarjassa. Ihan katsottavaa rainaa kuitenkin.

Kuuluukohan tähän topikkiin vai jonnekin muualle, nimittäin kuunnelmasarja: Storytelissä kuunneltavissa oleva "Musta tähti". Se on hyvin tv-sarjamainen ja erittäin koukuttava! Otin Storytelin ilmaisen kokeilujakson, mutta nyt joudun maksamaan kk-maksua, sillä en tietenkään voi jättää sarjaa kesken.

Kyseessä on ruotsalainen scifi-sarja, jossa seikkaillaan vieraalla planeetalla, matkustetaan ajassa ja yritetään torjua tuntemattoman pahan hyökkäystä Maahan.

Minulla ei ole muka ikinä aikaa katsoa tv:tä, mutta kuuntelu onnistuu melkein missä vain ?

Ihan vain tulin hehkuttamaan, että The Witcher -sarja alkaa 2 vkon ja yhden päivän päästä

Ja en ole laittanut tätä toista traileria tänne (eh eh, tekosyy)

Smacznego

Minä taasen suosisttelisin Trollhunters sarjaa ja siihen liittyvää spinoffia, 3Below sarjaa, menevät iloisesti ristiin rastiin, koska molempien tapahtumat tapahtuvat samassa miljöössä. eli Arcadiassa. Tuolla on myös ollut huhua toisesta spinoffista, joka liittyy yllätten samoihin maisemiin kahden edellämainitun kanssa, mutta tällä kertaa vaihdissa olisivat noidat/velhot. Eli pitäis kai alkuperäskielellä olla Wizards, mutta ainakaan toistaiseksi tätä sarjaa ei ole näkynyt Netflixissä. Trollhunters ja 3Below ovat siellä kyllä (siis kaikki kaudet molemmista).

Ai niin unohdin laittaa lyhyen selostuksen, eli Trollhuntersissa (juu pidän enempi alkuperäsestä, enkä suostu katsomaan suomiduppia, kun suomalaiset vastineet tuppaa useimmiten kuulostamaan hysteerisiltä pikkuoravilta, sori vain), Jim niminen 14-15 vuotias nuorukainen löytää amuletin, josta saa erityisiä voimia. Tästä ei mene kauan kun hän törmää Blinkyyn ja muihin peikkoihin ja hänestä tulee Trollhunter (tai suomeksi Peikkojen jathaaja (tai suojelija)). Tosin joku muukin on kiinnostunut amuletista ja pian Jim saa huomata, ettei hänen historian opettajansa olekaan sitä mitä päällepäin näyttää. Tämä opettaja, Strickler, on vaihdokas (changheling) ja hänellä on omia suunnitelmia, kuten myös pahoilla peikoilla, jotka haluavat päästä Umenmaasta takaisin ns ihmisten ilmoille.

3Below:ssa taas sisarukset pelastautuvat maahan, kun heidän omassa maailmassaan, kaukana avaruuden toisella puolella, on tapahtunut vallankumous. He yrittävät pärjätä maassa, samalla korjaten alustaan ja yrittäen pelastaa vanhempansa, sekä tietenkin tulla toimeen maan asukkien kanssa. Tästä tosin seuraa vain sekaannusta ja kaaosta. Tässä matkan varrella he törmäävät myös Jimiin, tietämättä, että tällä on oma tehtävänsä menossa(me tiedämme kyllä mikä) ja homma menee vähän ristiin rastiin, joskin sisaruskaksikolla on omat vihollisensa, joista on harmia ja päänvaivaa tämän tästä.

Toinen Guillermo Del Toron sarja taas löytyy tuolta HBO:lta (tosin mulla on kyllä iso boksi missä on kaikki kaudet, mun mies hankki sen mulle), eli The Strain (juu ei nuorelle yleisölle, sisältää todella rankkoja juttuja(muistaakseni K16 tai K18 merkintäinen)), josta myös pidän. Okei itse tykkään noista sarjoista koska mukana on näyttelijä, josta pidän kovasti. Voinette varmaankin jo avatarkuvasta arvata, että kuka ja mitkä hahmot. ?
Toki jokainen vilkaisee omalla vastuulla.
Laitoin joo imdB linkit, kun aattelin, et joku vois ehkä haluta vilkuilla, et ketä kaikkia noissa on mukana. Ja ton The Strainin juttuja (juu siellä on kuvia ja muutama traileri sarjasta) kattotte sitten omalla vastuulla. Kenenkään siis ei ole mikään pakko klikata itteensä tonne.

The Strainissa, maanvaivoina taas ovat oikeastaan aika ällöttävät vamppyyrit (minusta kyllä jonkinlainen sekoitus vampyyriä, zombieta ja alienia (alien- kahdeksas matkustaja/aliens leffat)). Tosin koko juttu alkaa lentokoneesta, joka laskeutuu lentokentälle, mutta jonka matkustajat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kuolleita. Ongelmia alkaa syntyä kun kuolleet eivät pysy kuolleina ja elävätkin alkavat muuttua joksikin hirvittäväksi. Eph tiimeineen yrittää tutkia asiaa, kun taas vastapuolella Eichorst ja upporikas vanhempi herra Eldritch Palmer, sekä tietysti ihastuttava ja vihastuttava Mestari pistävät kapuloita rattaisiin minkä kerkeävät.

Piti jonnekin tulla kirjoittamaan eräästä HBO-sarjasta, nimittäin His dark materials. En ole näitä kirjoja lukenut (vielä), mutta koukutuin sarjaan samantien. Siitä on nyt kaksi tuotantokautta tullut ja kolmas on tulossa. Ensimmäisen tuotantokauden olen nähnyt kahteen otteeseen, ja se on mielestäni näistä kahdesta vahvempi kokonaisuus. Dafne Keen Lyrana on uskottava ja sankari, johon haluaa uskoa. Daimonien (noinko se kirjoitetaan) toteutuksesta pidän kovasti. Paikoitellen sarja menee vähän lapsellisemman fantasian puolelle, mutta mukaan mahtuu myös erittäin synkkiä ja syviä sävyjä.

Tässä sarjassa olen täysin hullaantunut antagonistiin eli Marisa Coulterin hahmoon. Ihan hirveää samaistua hahmoon, jota monet pitävät psykopaattina, mutta koen ymmärtäväni häntä erinomaisesti. Me taistelemme samanlaisten asioiden kanssa. Hahmo on erittäin monisävyinen ja parasta antia koko sarjasta ja Ruth Wilson tekee Mrs. Coulterina sellaista työtä, että koko sarjan jaksaa katsoa vain hänet nähdäkseen. Väärinymmärretty ja kaltoinkohdeltu nainen, joka ei lopulta osaa enää edes rakastaa oikein. Love it. Voin siis suositella.


We're not talking about Asriel, we're talking about me!

Arwen Undomiel Iltatähti sanoi:

Piti jonnekin tulla kirjoittamaan eräästä HBO-sarjasta, nimittäin His dark materials. En ole näitä kirjoja lukenut (vielä), mutta koukutuin sarjaan samantien. Siitä on nyt kaksi tuotantokautta tullut ja kolmas on tulossa. Ensimmäisen tuotantokauden olen nähnyt kahteen otteeseen, ja se on mielestäni näistä kahdesta vahvempi kokonaisuus. Dafne Keen Lyrana on uskottava ja sankari, johon haluaa uskoa. Daimonien (noinko se kirjoitetaan) toteutuksesta pidän kovasti. Paikoitellen sarja menee vähän lapsellisemman fantasian puolelle, mutta mukaan mahtuu myös erittäin synkkiä ja syviä sävyjä.

Click to expand...

Tämä sarja on ainut syy miksi tekisi mieli vaihtee Netflix HBO:hon (minä en nimittäin halua hirmuista valikoimaa maksullisia ja meillä on jo Netflix, Ruutu ja Disney+, mikä on minusta hurjan monta. Ehkä liikaa). Olen kuudennella luokalla tehnyt kirjaesitelmän Universumin tomujen ensimmäisestä osasta, kuvitellut millainen oma daimonini olisi, rakastunut Asrieliin (en muista onko hahmo oikeasti niin rakastettava vai muistanko väärin) itkenyt sen ilmapalloilijan tähden jonka Daimonin nimi oli muistaakseni Hester (jänis) ja ollut Iorek Byrnisonin suuri fani (ja myöhemmin haukkunut useaan otteeseen valintaa muuttaa kirjasta tehtyyn leffaan Iofur Raknisorin nimi Ragnariksi.
Tuon sarjan ensimmäinen osa on edelleen yksi niistä kirjoista jotka johdattivat minut fantasian maailmaan. Sanottakoon että kirjoissa mennään kirja kirjalta hullumpaan suuntaan ja innostukseni osia kohtaan on karissut samaan tahtiin. Valitettavasti tosiaan en osaa sanoa miten kirjauskollinen tuo kyseinen sarja on.
Vähän ärsyttää tuo kun pitää olla niin monia erilaisia palveluita jotka pitävät omat ohjelmansa eivätkä myy oikeuksia näyttää ohjelmiaan missään muualla. Sitä tavallaan tuntee itsensä huijatuksi vaikka ei tuossa mitään vilpillistä ole. Saisi olla joku palvelu missä olisi pakettihintaan useita.

Sellainen Parhaat Päältä -palvelu olisi kyllä huippu. Kaikissa suoratoistopalveluissa on vain muutama itseä kiinnostava sarja ja muut ovat jotain yhdentekevää moskaa. Tilanne muistuttaa videovuokraamoiden hankintoja: huippuleffoja saadakseen niiden piti ostaa kylkiäisinä kymmenittäin B-luokan elokuvia. Kerran jonkin tarjouksen myötä selasin jyväskyläläisen videovuokraamon kaikki kasetit läpi ja totesin, että olisin kiinnostunut vain noin viidestä elokuvasta. Kassalla selvisi, että tarjouksen hyödyntääkseen olisi pitänyt liittyä maksulliseen klubiin. Se siitä sitten. Jos saisin katsoa vaikka vain yhden tosi hyvän sarjan kuukaudessa per suoratoistopalvelu, tarttuisin tarjoukseen, mikäli se maksaisi saman verran kuin mitä nyt pulitan pelkästään Netflixistä.

Constantine hehkutti toisessa topikissa pari vuotta sitten Netflix-sarjaa Cobra Kai ja samaa teen minä nyt. Huippuhyvä sarja. Moni muistaa kasarileffan Karate Kid; kasvutarina kiusatusta koulupojasta, joka karaten myötä päihitti kiusaajansa (sori spoileri). Kiusaaja kuvattiin todellisena pissipäänä, joka olisi jatkanut maahan tuupertuneen vastustajan hakkaamista ties mihin asti, ellei muuan itämainen talonmies olisi estänyt häntä. Minkälaisia aikuisia kiusaajasta ja kiusatusta kasvaisi? Sarja vastaa tähän kysymykseen. Roisto-sankari-asetelmat saavat kyytiä. Sarjasta on hiljattain tullut ulos kolmas tuotantokausi ja sekin on kuulemma silkkaa timanttia.

Netflixiin on vasta tulossa elokuva, jossa lupaava balettitanssija löytää uuden intohimon hiphopista.
Into The Beat - Sydämen tanssi. Kumpikin tanssilaji on minulle vähän outo, kuten tanssi taiteenlajina muutenkin, mutta tykkään elämänmyönteisistä kasvutarinoista. Tämä vaikuttaa sellaiselta.

Uutiskynnyksen ylittänyt etelä-korelalainen sarja Squid Gamen ympärille on syntynyt ilmiöitä ja fanitusta. Sen verran tyhjäpäinen sarja tämä on, että jääköön tämä suosio tähdenlennoksi. Ja uskoisin ettei tämä saavuta sellaisen tason fanittamista mitä TSH tai Star Wars ikinä. Jos niin käy, niin väitän että ihmiset ovat vuosien saatossa tyhmentyneet. Tasokkaampaankin korealaista katsottavaa löytyy.

Onko se nyt niin kamalaa, että ihmiset innostuvat jostakin katsomastaan ja alkavat fanittaa sitä? Minusta Squid Game oli ihan hauska pläjäys, vaikkei se elämääni mullistanutkaan. Fanitan itsekin antaumuksella kaikenlaista jonninjoutavaa (ja hyvä niin!) eikä se mielestäni ole merkki tyhmenemisestäni tai mistään muustakaan. Varmasti löytyy laadukkaampiakin korealaisia sarjoja, mutta onko aina pakko katsoa laadukkainta?

Círdan sanoi:

Onko se nyt niin kamalaa, että ihmiset innostuvat jostakin katsomastaan ja alkavat fanittaa sitä?

Click to expand...

No, eihän tuo niin kamalaa ole. Tulin minäkin tuon katsoneeksi kahdessa päivässä kun oli kuitenkin pahuksen koukuttava.

Lisää vielä Apple-TV:n ja muut maksulliset otsikkoon ja kehaisee em. tuottamaa Säätiö-sarjaa.
Nykyistä tiedettä on lisätty vanhaan kirjasarjaan kiitettävästi, ja henkilöhahmojen luonteita ja juonen käänteitä lisäilty hieman. Muutenkin modernisoitu kuten tapana on. Imperiaalinen meininki käy kyllä riittävästi silti ilmi. Mikäli aiotte katsoa tätä jossain, ettekä ole vähään aikaan lukeneet Säätiö-kirjoja, ehdoton lukukielto ainakin kirjoille Säätiön Alkusoitto, Kohti Säätiötä, ja alkuperäiselle trilogialle. Sen verran on tarinaa muutettu ja kirjoitettu osin uudestaan, että on aivan tarpeetonta sotkea ajatuksia visuaalisesta tarinankerronnasta.
Käsikirjoittajat ovat Asimovinsa lukeneet varmaan tarkemmin kuin minä, sen verran yksityiskohtia sarjasta löytyy. Näin olisi Hobitti voitu tehdä.

Lyhyt arvostelu kahden ja puolen jakson perusteella, tähtien määrää tarkkaan antamatta mutta niitä on useita.

Ah, ei millään viitsisi maksaa vielä tuostakin, mutta jos sarja on vielä hyvä, kyllä kovasti haluttaisi nähdä se. Mahtaako se koskaan luiskahtaa muille kanaville? Toisaalta kirjatkin voisi lukea uudestaan pitkän tauon jälkeen, päänsisäinen katseluelämys on kuitenkin parasta HDMI-laatua eikä siitä ole leikattu pois yhtään kohtausta.