Nightwish

narbeleth

Hobitti
Kyllä, kyllä.
Nightwish on ehdottomasti yksi suosikki yhtyeistäni, aivan suvereenisti.
Itse omistan levyt: Angels fall first, Wishmaster, Century Child ja Once. Ja loput ovat hankinnassa.
Nightwish heitti aivan uskomattoman hienon keikan 11.6 Sauna Open Airissa, tai tottakai se vaikutti huippu hienolta, kun en ole aiemmin NW:n keikalla ollut. Sadekkaan ei haitannut tunnelmaa. Oliko muita paikalla?
Itse ihastuin NW:n musiikkiin vasta Century Childin aikaan, tai siis joskus viime jouluna. Ja minunkin mielestäni tämä uudempi Nightwish (niin Century Child kuin Oncekin) ovat parempia, tai suuntaus on parempaa kuin aiempi ns. leirituli meininki (varsinkin ensimmäinen levy). Toki sekin uppoaa meikäläiseen. Mutta hevimpi parempi. :twisted:
Once on todellakin yhtyeen tähän astisesti paras levy, kuten jo mainitsin hevimpi suuntaus on minusta eduksi. Aluksi en pitänyt Creek Mary's Bloodista, mutta enemmän sitä kuunneltuani, se on muodostunut yhdeksi levyn helmistä. Paras kipale on kuitenkin Dead Gardens. Nemokin on todella hyvä kappale, vaikkakin sen on kuullut niin monesti, kun se koko ajan soi radiossakin, mutta sen täytyy olla hyvä kappale, koska en kuitenkaan ole vieläkään kyllästynyt siihen. :wink:
 

Saragna

Hobitti
Mä olen varsinainen fani ollut vasta tämän uusimman levyn ilmestyttyä.. Nemo rupesi ihastuttamaan, kun sitä kuuli usein radiosta ja piti sitten Once hommata ja totesin jo muutaman ekan biisin aikana, että sehän on todella upean kuuloista... Ihana levy. Pitäisi ne muutkin hommata, kun rahaa vain jostain onnistuu saamaan.

Kaveri soitti Ruisrockista NW:n keikalta parin minuutin ajan ja sain kuulla millainen tämä bändi on livenä.. Okei, ei tuo pieni pätkä varmaan hirvestä kerro, mutta minusta se kuulosti upealta. Tarja lauloi todella puhtaasti. :) Pakko päästä näkemään livenä!
 

narbeleth

Hobitti
Täytynee korjailla hieman tuota levylistaa: Nimittäin sain hankittua Oceanbornin, elikkä enää puuttuu se livelevy ja Over The Hills And Far Away..
Vautsi jee. :)
 

Fearless

Hobitti
Minulla on kaikki Nightwishin levyt paitsi Over the Hills and Far Away. Pakko kai sitten tunnustautua faniksi, vaikka en yleensä mitään fanitakaan. :)
Lempibiisini vaihtuu koko ajan, mutta kestosuosikkejani ovat Phantom of the Opera ja Astral Romance, Wish I had an Angel ja Planet Hell ja... Toisin sanoen kaikki Nightwishin biisit ovat minusta ihania! Ainoat biisit joista en oikein pidä ovat Nemo ja Ever Dream. Jotenkin liian poppityyliä minulle. Harmittaa vain, kun olen liian nuori päästäkseni livekeikoille. Ne harvat ikärajattomat keikat osuvat aina johonkin mahdollisimman kauas minusta...
 

Lestat

Hobitti
Minulle nuo Nightwishin levyt ovat ilmaantuneet joten kuten aivan yllättäen. En ole itse ostanut kuin Over The Hillssin ja senkin vaan cover-biisin takia. Kyllähän itse bändiä tuli yläasteen alussa fanitettua jonkin verran, mutta ei ikinä kovikaan paljon. Vieläkin tykkään kuunnella Wishmasteria, siinä on kunnolla sitä itseään. Täydellistä suorastaan! :shock: Mutta levy joka saa karvat pystyyn on Oceanborn, enkä nyt tarkoita positiivisessa mielessä. Phah.. huonointa Nightwishiä mitä olla ja voi. Tottakai levyllä on Sleeping Sun jota ilman ei luultavasti bändi olisi(ainakaan suomessa) noussut niin suurelle jalustalle. Mutta jos jotain kappaletta kuulee liikaa...

Näin Nightwishin ensimmäistä kertaa livenä nyt viimeviikonloppuisessa Tuskassa, ja olihan se hyvä. Hyvin Tarja veti, kun voisi tuollaisen klassisen äänen olla vaikea kuulua festariolosuhteissa. Ahterinketkutus saattoi kyllä olla vähän liikaa vain, mutta on niillä mieskatsojillakin oltava kivaa...
 
Vaikka en ole koskaan ollut mikään suurempi fanittaja, tulin silti minäkin tässä viime viikonlopun keikan aikana siihen tulokseen, että Over the Hills and Far Away on aivan pirun hieno Nightwishin esittämänä. Aivan järjettömän mahtava kappale!! Kuin myös Bless the Child, jo ne alkukuorot saavat kylmät väreet aikaan.

Ala-asteella tuli kuunneltua romantiikan kyynel silmässä Oceanborn-levyä, eritoten Sleeping Sunia ja Walking in the Airia. Niitten silloinen teho on jo laskenut, mutta hyviä kappaleita yhtä kaikki. Wishmaster on mennyt täysin ohitseni, en ole jaksanut kappaleisiin perehtyä enää nyt kun tiedän, ettei Nightwish vaikuta minuun sillä lailla, niinkuin hyvän bändin pitäisi. Uudempaan levyyn en ole vieläkään päässyt kunnolla sisälle enkä ole yrittänytkään, ainoastaan Nemo on tuttuakin tutumpi.

Ai niin, Dead Boy's Poem on hieno kappale. Ja Century Childissä on hieno kansi.
Ja näytti ne Tarjan kankutkin keikutettuna oikein hyvältä. :wink:
 

Salmakia

Hobitti
Höh, minun mielestäni Oceanborn taas on melkeimpä täydellinen levy alusta loppuun, ja mitä ilmeisimmin myös ylittämätön; kovin on suunta muuttunut niiltä vuosilta. Ehkä ainut ei-niin-hyvä biisi on Passion and the Opera, mutta yksittäisenä kökköytenä se ei haittaa. Oceanbornia jaksan kuunnella vaikka kuinka pitkään, siinä se on tavallaan samaa tasoa Nightfall In Middle-Earthin kanssa, tosin ei tietenkään yhtä hyvä.
Ylenpalttinen mahtipontisuus ja soitinkokoelma ei ole välttämättä hyväksi musiikille, kyllä se minun mielestäni on toteutunut niin A Night at the Operan kuin Oncenkin suhteen. :/
 
Lestat sanoi:
Vine... tuosta hyvästä tapan sut! :twisted:
Älä nyt sentään, Tarja on yksi Suomen kauneimmista naisista joten mikäs siinä keikuttelua katsellessa :p. Itse asiassa en pitänyt ollekaan pahana asiana sitä, miten te sen nyt sanoittekaan... että hän ja muukin bändi käyttäytyivät kuin maailmanluokan tähdet, sillä sitähän he ovat. Keikka oli todella hieno liekkeineen kaikkineen, ja vaikka esiintymisessä olikin sitä "näytöksen" makua, niin pakko myöntää että show oli Tuskan paras (ainakin paras niistä muutamasta, joita selvittiin katsomaan asti :wink:).

Onhan Nightwish aivan omaa luokkaansa metallitaivaalla; mahtipontista, rytisevää, synkkää ja kaunista, sekä tietysti se Tarjan laulu. Ei ihme että maailmalla ollaan hullaannuttu. Saadaan olla ylpeitä, että Nightwish on Suomesta! Ymmärrän hyvin jopa fanaattisen bändin ihailun, vaikka itseeni kappaleet eivät kummemmin iske niitä paria lukuunottamatta.
 
Vuodesta 1998 olen kuunnellut Nightwishia. Hienointa bändissä on ehkä se, että jokainen levy tuo mukanaan jotain uutta, aina tapahtuu jotain kehitystä. Silti pidin ekoista levyistä enemmän. Ne olivat jotekin viattomampia, kauniimpia ja syvällisempiä. Nykyään Nightwish on megabändi ja kaikkialla hehkutetaan vain uuden levyn orkesteriosuuksia ja raitamääriä. Suosio on tietysti hyvä juttu, mutta..

Uuden levyn sanoitukset ovat mielestäni aiempia epämääräisempiä. Creek Mary's Bloodia lukuun ottamatta niitä on hyvin vaikea tulkita. Century Childilta lähtien musiikissa on ollut ehkä myös tiettyä keinotekoisuutta: melodiat toimivat, mutta silti biisi peitetään yleisen sälän alle. Silti olen sitä mieltä, että NW on yksi omaperäisimmistä bändeistä mitä on.
 

Lestat

Hobitti
Mortal Illusion sanoi:
Century Childilta lähtien musiikissa on ollut ehkä myös tiettyä keinotekoisuutta: melodiat toimivat, mutta silti biisi peitetään yleisen sälän alle. Silti olen sitä mieltä, että NW on yksi omaperäisimmistä bändeistä mitä on.
KYLLÄ KYLLÄ!!! Siltä minustakin tuntui kun ensimmäistä kertaa CC:tä kuuntelin. Suuri maailma on tuonut suuria juttuja Nightwishin kuvioihin...tottakai musiikki menee paremmin kaupan ulkomailla mutta nöyrät suomalaiset saavat opetella sulattamaan mahtipontista humppaa.

Faktahan on että uuden levyn lyriikat ovat monimutkaisempia kuin muiden levyjen. Eli keikoilla soitettavia yleisiä laulatusbiisejä on vähemmän. Minusta tämä on kyllä sinänsä ihan hyvä asia, jotenkin tuntuu että Nightwishin uskottavuus lisääntyy.
 

Fearless

Hobitti
Minusta CC on aina ollut jotenkin etäisen kuuloinen, mutta Once on aika lailla samanlainen kuin aikaisemmat levyt. Siis tietysti suuremmalla mittakaavalla toteutettu jne. mutta CC:n aikoihin pelkäsin todella Nightwishin olevan menossa täysin poppiorkesteriksi. Once on jotenkin ööh..? helpommin lähestyttävä.. :roll: CC:n biiseihin on minusta aika vaikea saada tuntumaa. Oncessa ei ole minusta mitään jäljellä CC:n keinotekoisuudesta.
 
Silloin kun aloin aktiivisesti musiikkia kuunnella, niin aika nopeasti hyllyyni eksyi Nightwishin tuotoksia. Taisi olla 2,5 vuotta sitten. Kolme kertaa on tullut bändiä todistettuna livenä ja levyt ovat viihtyneet soittimessani aika aktiivisesti, vaikka välillä on innostus hiipunut. Pari kuukautta Century Childin julkaisun jälkeen luulin, että bändi on lähdössä suureen alamäkeen, koska se levy ei ole mitenkään mainittavan upea. Mutta toisin kävikin. Once on kertakaikkisen mahtava levy. Oceanbornin tasoinen. Siitä puuttuu se viattomuus ja tietty hiomattomuus, mutta se korvataan monilla muilla asioilla. Todella hienoa. CC on ainut levy, josta en ihmeemmin pidä.

Omistan Nightwishilta seuraavat tuotokset:

Angels Fall First
Oceanborn
Wishmastour 2000
Over the Hills and Far Away (-ep)
Century Child (Limited Edition)
Once
1997-2001 (-boksi)
From Wishes to Eternity (DVD)
End of Innocence (DVD)
The Carpenter-, Sacrament of Wilderness-, Walking in the Air-, Sleeping Sun-, Ever Dream-, Bless the Child- ja Nemo-singlet.

Pari hankintaa pitäisi siis vielä tehdä, mutta eipä niillä kiirettä. Ärsyttää vaan, kun ei millään huvittaisi maksaa 10 euroa missään nettihuutokaupassa tuosta Deep Silent Complete-singlestä.

Ja sit mullapa onki Tuomas Holopaisen nimmari!!!!!!11!1
 

Méjay

Hobitti
Jaa-a, saiskohan tässä kirjoitettua aiheesta jotain järkevääkin?

No minä kuulin joskus vuonna karma othafan, ajattelin että ompas kiva kappale, en tietenkään kuullut esittäjää ja se siitä.

Sitten kuulin radiosta Ever Dreamin, rakastuin siihen ja ostin Century Childin heti seuraavana päivänä nukuttuani yöllä tasan nolla tuntia. Kuuntelin levyn, sain valaistuksen, tulin uskoon ja olen fanittanut bändiä siitä asti.

Nyt mulla on kaikki kokopitkät, Once kahtena, tavallinen nemo ja diginemo ja dvd:t ja se eka demo ja pari livelevyä. Ai niin ja epämääräinen määrä epämääräistä roinaa jolla ei tee mitään mutta oli pakko saada. Puuttuu vielä once-kuvionen zippo.

En ole NW:tä vielä livenä nähnyt kun en halua mennä sitä festareille katsomaan (bändi kuuden metrin päässä ylhäällä ja turva-aidan takana ja kamala ryysis ja hirveesti juoppoja) eikä niitä keikkoja ole kovin tiheään sattunut.
Laitan kaiken toivoni syksyksi luvattuihin klubikeikkoihin.
 
Lestat sanoi:
Faktahan on että uuden levyn lyriikat ovat monimutkaisempia kuin muiden levyjen. Eli keikoilla soitettavia yleisiä laulatusbiisejä on vähemmän. Minusta tämä on kyllä sinänsä ihan hyvä asia, jotenkin tuntuu että Nightwishin uskottavuus lisääntyy.
Niin, ehkä monimutkaisempia...tuntuu, että enemmänkin henkilökohtaisempia. Tuomas varmaan tietää, mistä puhuu, mutta kukaan muu ei..No, ainakin jokainen pystyy tulkitsemaan sanoituksia juuri omalla tavallaan, ehkä se on sitten ihan hyvä. Tosin itse olen niitä ihmisiä, joka haluaisi tietää nimenomaan vain sen yhden ainoan ja oikean näkökulman.
 

>Haldir<

Hobitti
Nightwish on vain paras.
Livenä nightwish on vielä mahtavanopi kuin keikalla! olen ollut kahdella keikalla, Tuskassa ja Joensuusn areenalla.
omistan Wishmasterin, Angels Fall Firstin, oceanbornin ja Oncen, muut hankinnassa
 

Steelsheen

teräskiiltovotjake
Minäkin jotenkin "tajusin" NW:n olemassaolon vasta joskus Nemon julkaisun jälkeen (vaikka olin jo kauan tiennyt että tää on kyllä hyvä bändi mutta ei vaan tullut jotenkin alettua sen enempää kuuntelemaan). Sitten sain Oncen etukäteiseksi synttärilahjaksi ja olin myyty. (olihan sitä jo tullut ennen julkaisua nauhoitettua radiosta muutama biisi Oncen ollessa viikon levynä). Nyt olen ehtinyt ostaa jo CC:n ja Oceanbornin (tänään! yksi kuuntelu alla joten en voi kovin pitävää mielipidettä vielä muodostaa..)
Nightwish on vaan yksinkertaisesti niin paras että en nyt osaa muuta oikein sanoa... :D
 

Propos

Hobitti
Nightwish on bändi, jota kuuntelen aina silloin tällöin. En siis mikään fani voi sanoa olevani, mutta hyvää musiikkia porukka tekee.

Omasta levyhyllystä löytyy vain CC, mutta muita levyjä en ole edes kuvitellut hankkivani. CC:n biiseistä lähes jokainen on hyvä, kun taas monella muulla levyllä on vain yksi tai kaksi hyvää biisiä. Uusimman levyn kuuntelin läpi viime viikolla, enkä pitänyt ollenkaan. Tyyli oli muuttunut huonompaan suuntaan ja koko levy haiskahti liian tuotetulta ja "valmiilta". Planet Hellistä tykkäsin, mutta sen takia en levyä rupea hankkimaan. Jotenkin on Nightwishkin mennyt maailmanvalloituksen myötä liian mahtipontiseksi, eikä bändin omaperäisyyttä ja resursseja käytetä, vaan hukutetaan sinfoniaorkesterin alle. CC:ssä mahtipontisuus on vielä jokseenkin balanssissa.

Kauniit, vähän vähemmän raskaat biisit, ovat minun suosikkejani. Näissä biiseissä Tarjan ääni bääsee oikeuksiinsa eikä hyvät melodiat ja oivallukset peity liiallisen mahtipontisuuden ja mätön alle. Nightwish voisi ihan minun mielikseni tehdä seuraavasta levystään vähemmän mahtipontisen, kauniin tuntisen, niin voisin levyn hommata. Kyseessä on kuitenkin parhaimmillaan todella hyvä bändi.
 
Ylös