Nimi kirjalle

Elf-girl

Hobitti
Eräs ystäväni kirjoittaa kirjaa ja autan häntä siinä, tai pikemminkin nimen keksimisessä. Kirja kertoo Saattueen Jäsenistä, Keski-Maan Vihollisista, Paikoista Keski-Maassa ja onhan siinä muutakin, en vain muista niitä muita. Ai niin onhan siinä runojakin. Niin, minun piti keksiä nimi.
En tiedä mitään hyvää, vaikka kuinka mietin.
Auttakaa!
Kirjoitatko/ kirjoititko itse mitään kirjaa?
Mihin se liittyi?

Pointti tässä jutussa oli nimi kaverini kirjalle. Auta minua, ja keksi nimi kirjalle.
Kiitos jo etukäteen :)
 
Elf-girl sanoi:
Eräs ystäväni kirjoittaa kirjaa ja autan häntä siinä, tai pikemminkin nimen keksimisessä. Kirja kertoo Saattueen Jäsenistä, Keski-Maan Vihollisista, Paikoista Keski-Maassa ja onhan siinä muutakin, en vain muista niitä muita. Ai niin onhan siinä runojakin. Niin, minun piti keksiä nimi.
En tiedä mitään hyvää, vaikka kuinka mietin.
Auttakaa!

En lähde ehdottamaan nimeä, mutta vastaan kuitenkin. Siis..itse kirjoittelin kanssa joskus jotain. Öh.
No kuitenkin. Kannattaa miettiä jotain tapahtumia kirjassa tai miksi ei jopa paikkojakin. Niistä voi yhdistelemällä saada mielenkiintoisenkin nimen kirjalle.

Roark sanoi:
Taru Sormusten Herrasta?

Ihan kun olisin kuullut tuon nimen jossain...

Nah, must be my imagination. :roll:
 
Mun kaveri alkoi kerran kirjoittaan kirjaa nuorison ajatteluista,ihastuksista,jne...
Olisi varmaan tullut hyvä kirja jos hän olisi vain jaksanut kirjoittaa sen kokonaan, mielenkiintoiselta se kuulosti.

Taru sormusten herrasta? Kuulostaa tutulta, eikö se ollut Stephen Kingin kirja? Tai sitten minulla taitaa olla sama ongelma kuin Vayulla, just my imagination...
 
Tuskin kirjalle voi keksiä nimeä ennen kuin se on loppuun asti kirjoitettu eikä nimeä ainakaan voi keksiä kirjaa lukematta. Kirjoitusvaiheessa voi olla ihan kätevää antaa kirjalle jokin työnimi. Työnimi voi tietenkin muuttua kirjoitusprosessin edetessä, mutta se voi auttaa pitämään kiinni punaisesta langasta.
 
Minäkin olen jossain vaiheessa jotain kirjoitellut. En kyllä ole saanut mitään valmiiksi saakka yhtä lyhyttää dekaria lukuun ottamatta. Tein sen joskus 10-vuotiaana joten ei sekään niin kauhean järkevä ole :roll: En nyt osaa kauheesti mitään nimeä keksiä. En kuitenkaan tiedä tästä kirjasta niin hirveän paljon. Tietenkin nimeksi voisi laittaa jotain iskevää kuten Keskimaan sankarit tai jotain muuta vastaavaa.
 
Nimen keksiminen kuuluu usein olennaisesti teoksen tekemiseen. Ei sitä voi tuosta vaan nakittaa jollekin ventovieraalle, että keksipäs nimi. Kun tekee kirjaa, novellia, musiikkikappaletta tai muuta taideteosta, nimen keksiminen on osa työtä.
Jos haluaa säveltää vaikka kappaleen ihan itse, niin kyllä se introkin on parasta tehdä itse. Tulee eheä kokonaisuus ja voi sanoa tekeneensä biisin kokonaan itse. Kyllähän apua tietenkin saa pyytää, mutta järkevintä kuitenkin olisi käyttää omia aivonystyröitä. :)

Itse en ole koskaan kirjoittanut mitään kouluainetta (tai tutkielmaa tms.) pidempää. Joskus pienempänä taisin haaveilla kirjan kirjoittamisesta, juuri luettuani Runotyttö-sarjan. :D Mutta ei siitä luonnollisestikaan mitään tullut.


Muuten, miksi te puhutte jostain Taru Sormusten Herrasta -nimisestä kirjasta?? Sehän on se leffa ja ohjaajana oli Peter Jackson, ettäs tiedätte! :twisted:
 
Samaa linjaa Ruusan kanssa jatketaan. Se nimi yleensä ainakin meikäläisellä vain pullahtaa esiin, siihen ns. kasvaa. Aika turhaa se on kyllä toiselta kysyä. Ja sitä paitsi voikin olla, että nimi ei miellytä toista.

Itse en kirjoittele kuin koulun aineita ja niitäkin pitkin hampain. Edellisestä aineesta jäi sitä paitsi otsikkokin puuttumaan, joten eiköhän se jo kerro jotain meikäläisen huolellisuudesta. Juontakin keksin sitä mukaa kun kirjoitan, joten alku- ja loppupään ristiriita on yleensä hieman ongelmana muuten niin hyvälle tarinalle.
 
Minun mielestä, jos nimeä ei ole kirjoituksen alussa vielä keksinyt, ei kannata pakolla keksiä jotain nimeä, mikä tuli vain sillä hetkellä mieleen, eikä sovi ollenkaan tarinaan. Pitää rauhassa odottaa, että sen nimen vielä jossain vaiheessa keksii, ja silloin kirjoittaa sen äkkiä ylös, ennen kuin se unohtuu. Tai lopussa, kun teksti on valmis, voi miettiä mikä sen nimi voisikaan olla. Ja jos on jo alussa nimi tiedossa, niin sehän on hyvä juttu.

Itse olen jo melkein puoli vuotta kirjoitellut ideoita paperille, mitä oma tarinani tulisi sisältämään. Odottelen aivan rauhassa sitä, että keksin päähenkilöiden nimet, tai miten he selviävät jostain oudosta kohdasta eteenpäin. Annan asioiden muhia rauhassa, kunnes ne ovat "kypsiä" ja valmiita kirjoitettavaksi ylös. Olen tehnyt myös aika suuria muutoksia tarinaani mm. päätin jättää yhden päähenkilön kokonaan pois, koska hänestä olisi mukava kirjoittaa toisia tarinoita. Pois jätetyn hahmon asiat siirtyivät toiselle henkilölle, jolle en ollut vielä tähän mennessä keksinyt mitään tekemistä. Kesällä pitäisi alkaa yhdistelemään ideoita ja kirjoittamaan niistä yhtenäistä tarinaa. Toivottavasti olen saanut siihen mennessä keksittyä puuttuvat nimet ja asiat :D
 
Kannattaa kirjoittaa lista nimiä. Sitten vain laitat silmät kiinni ja pöyrität kättäsi ympäriämpäri ja paiskaat sormesi johonkin kohtaan paperia, laitat nimeksi sen, jota lähimmäs sormi osuu (Niksi Cerízhah) :p
 
Kirjan/novellin nimen keksiminen on kirjoittamisen vaikein osuus. Ja valitettavasti myös tärkein. Kunnollinen nimi kertoo kirjan tarinan muutamassa sanassa paljastamatta sitä, antaa uuden näkökulman tapahtumille muttei myöskään laita lukijaa lukemaan kirjaa vain yhdestä näkökulmasta. And so far, en ole vielä kertaakaan keksinyt kunnollista novellin nimeä.

Mutta nimi kannattaa keksiä vasta viimeisenä, tai ainakin kirjoitusprosessin loppupuolella. Vasta kun näkee, millaiseksi kirja on muodostunut niin juoneltaan kuin tyyliltään.

Ja täytyy myöntää että repesin ääneen Roarkin nimiehdotukselle. Ehkäpä olen väsynyt.
 
Käske tutkia mitä kirjassa kerrotaan. Ja siitä päätellä nimi.

Taru Sormusten Herrasta? Jaajaa. :shock:
 
Kyllä se nimi muotoutuu kirjoittajan omassa ajukopassa kirjoitusprosessin aikana. Muut eivät sitä voi sanoa tai koko teos ei tunnu enää oikein omalta. Kuten Ruusa Gamgi sanoi, kuuluu nimen keksiminen olennaisena osana tuohon koko työprosessiin.
Joskus tekstin alussa mielessä on jo nimi, joskus se tulee vasta päiviä tekstin kirjoittamisen jälkeen. Tärkeintä on antaa asian hautua ja miettiä nimi, joka tuntuu itsestä sopivalta ja läheiseltä kyseiselle teokselle.
 
Kyllä kirjan kirjoittajan kuuluu minunkin mielestä keksiä itse sille nimi. Nimen täytyy tietysti vastata kirjan sisältöä ja täyttää lukijan odotukset. Sen olisi myös erotuttava muista saman lajin kirjoista ja houkuteltava lukijaa.

Kyllä se nimi sieltä tulee kun ottaa pergamentin ja sulkakynän :wink: ja alkaa raapustella. Aikani sanoja pyöriteltyäni olen ainakin itse keksinyt nimen asialle kuin asialle.
 
Taru sormusten herrasta? kertooks se jostain kuolleesta sormuskauppiaasta 1800-luvulla?

Kun mietiskelet siinä iltasella sitä nimeä, niin koita valita joku nimi, joka saa lukijan ihmettelemään, että "mikäs juttu tää nyt sitten on?"
Sellaiset kiinnittää aina huomion.
 
Rose's Ghost sanoi:
Taru sormusten herrasta? kertooks se jostain kuolleesta sormuskauppiaasta 1800-luvulla?

Ei vaan ihan elävästä mielestäni. :wink:

Tuota joo. Kirjoitusvaiheessa teoksella on usein jokin nimi, joka ei ole se lopullinen ja viimeinen. Onhan hmmm, vauvoillakin hellittelynimiä ennen, kuin hänelle sitä lopullista nimeä annetaan. Mikä on kirjan pääpointti?

Robert Jordanin Ajan Pyörä sarjan kirjojen nimet ovat mielestäni hyvä esimerkki huonosta suomentajan mielikuvituksesta. (Toivottavasti joku ei nyt ottanut nokkiinsa, mutta se oli oma näkemykseni.)
 
Pistän aivoriiheni pyörimään:

Tietoteos keskimaasta...ystäväsi ainakin tajuaa miten saadaan vedettyä rahat tyhmiltä teineiltä.
Arvostan sitä suunnattomasti.
Yleensä tietoteoksiin KUULUU laittaa mielikuvitukseton nimi.
Itse uskon,että ihmiset ostavat enemmän,
jos kirjalla on hieno nimi ja komea kansi.
En ole ikinä kirjoittanut kirjaa,
en edes uskalla kirjoittaa,
sillä erotan tekstin,
joka menee kustantajilta läpi.
En voi sellaista tuottaa.


Blagioinnin mestarit

Taikalääke blacebo

Keski-maa on syntinen laulu

Bilbo saapuu kontuun

Eksistentiaalinen tuska

Extra väkevä

Minun käteni pitää kiinni tyhjästä

hänen vihansa

miekkavyö

erotettu perintöosa

vaikka omaksi vahingokseen

minä luotan

pilvisieni

miehet eivät näppäile soittimia

sinä päivänä minä rakennan jälleen

hänen tietonsa ei ole salattu

haltijahopeaa ja loitsujen saloja

tietämys tolkienista kahdessa päivässä

miten miellyttää sukulaispoikaa

Näin saat ystäviä ja vaikutusvaltaa

Ole trendikäs-muodin uudet salat
 
Ylös