Nimipäivät (ja niiden viettäminen)

Facebook kysyi multa, että haluanko laittaa nimipäiväni näkyville. No, en halua. Mutta tuli mieleen, että onko nimipäivien juhliminen kovinkin yleistä? Ja liittyykö siihen muutakin muistamista/tapoja kuin onnitteleminen? Meillä kotikotona nimipäiviä ei noteerattu mitenkään, joten aina kun mua onnitellaan nimipäivän takia niin hämmennyn, koska en osaa onnitteluja tms. mitenkään kaivata kun en kerran edes muista koko päivää ennen kuin joku muu siitä muistuttaa...

Minun äitini suhtautuu aika vakavasti nimipäiviin, yleensä saan häneltä vähintään kortin toisen nimen nimipäivänäkin (mikä aina yllättää). Ensimmäisen nimen nimipäivänä saattoi olla kotona asuessani kahvittelut, usein lähellä asuva tätini saattoi tulla kylään perheineen. Muut perheenjäseni eivät muista nimipäiviä samalla tavalla ja itse olen tosi huono muistamaan niitä. Pidän nimipäivässä ehkä siitä miten vanha perinne on säilynyt, oma nimipäiväni on ollut samalla paikalla varmaan niin kauan kuin nimipäiviä on vietetty (tosin minulla on vähän modernimpi versio nimestä) ja nimikkopyhimyskin oli tavallaan ihan kiinnostava nainen.

Ihan lähiaikoina Ylen nettisivuilla oli asiaa nimipäivän vietosta. Se on kuulemma hyvinkin pohjoismaalainen tapa, eikä vastaavaa ole muualla maailmassa. Yleisimmin pohjoismaissa nimipäiviä vietetään juuri Suomessa ja sen ohella Ruotsissa. Äitini muistaa kortilla ja anoppini on vielä innostuneenpi nimipäivistä. Niinpä joskus satunnaisesti tulen kutsuneeksi lähipiiriä kahvittelemaan. Siitä saa jopa hyvän syyn kutsua kylään, jos viime näkemästä on ollut pitkä aika. Työpaikalla muistetaan nimipäiväsankaria onnitella ja sankari yleensä tarjoaa karkit.

Ystävämme wikipedia kertoo nimipäivistä näin

Nimipäivän vietto juontaa juurensa keskiaikaisesta pyhimyskalenterista. Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko nimesivät kalenteriin pyhimysten muistopäiviä, usein joko heidän syntymä- tai kuolinpäiviensä mukaan, ja nimipäivät vakiintuivat osaksi suomalaista arkielämää jo 1300-luvulla. Nimipäivät olivat tärkeitä vuodenkulun merkkipäiviä; niiden mukaan ajoitettiin vuotuiset työt, kuten kylvö, sadonkorjuu, teurastus ja niin edelleen. Reformaatio karsi luterilaisesta kirkosta suuren osan katolisista perinteistä, mutta nimipäivien vietto oli niin vakiintunut käytäntö, että se jäi elämään.

Click to expand...

Nimipäiväsankari saa usein ottaa vastaan onnitteluja nimipäivän johdosta. 1950-luvun lopun Emännän tietokirjassa kehotetaan nimipäivän viettäjää varustautumaan vastaanottamaan onnittelijoita esimerkiksi kahvitarjoilulla.[8] Työpaikoilla tällainen käytäntö elää vahvasti esimerkiksi Ranskassa ja Puolassa. Suomessa lapset saavat usein nimipäivänään pieniä lahjoja. Suomen lisäksi samaan tapaan nimipäivää on vietetty viime aikoina vain Ruotsissa, joskin Norjassa on perinteen palaaminen kasvussa.

Click to expand...

Ortodoksit juhlivat käsittääkseni "nimipäivänään" edelleen omaa nimipyhäänsä eli sitä pyhää ihmistä, jonka mukaan ovat saaneet nimensä. Katolisillkin nimipäivän vietto liittyi (liittyy?) kai enemmän tähän: juhlitaan pyhimyskaimaa, ei niinkään omaa merkkipäivää.

"Ennenwanhaan" nimipäivä oli käsittääkseni paljon tärkeämpi juttu kuin syntymäpäivä, jota tavallinen kansa ei ki kauheasti edes viettänyt. Nimipäivä oli helpompi muistaakin, kun kaikki nimet olivat näppärästi kalenterissa.

Isilmírë sanoi:

"Ennenwanhaan" nimipäivä oli käsittääkseni paljon tärkeämpi juttu kuin syntymäpäivä, jota tavallinen kansa ei ki kauheasti edes viettänyt. Nimipäivä oli helpompi muistaakin, kun kaikki nimet olivat näppärästi kalenterissa.

Click to expand...

Minä olen jotenkin antanut itseni ymmärtää että syntymäpäivän merkitys muutenkin oli vähän niin ja näin kun lapsikuolleisuus oli aika suurta ja toisaalta lapsia saattoi syntyäkin aikamoinen rivi. Itse syntymää ei siksi pahemmin lähdetty korostamaan. Mutta älkää ottako tätä faktana. Jostain minulle vaan on tällainen käsitys syntynyt.

Meidän suvussa on eräs vanhempi rouva, jolle nimipäivät ovat hyvin tärkeitä. Hän jaksaa muistaa sukulaisia, ystäviä ja lukuisia kummilapsiaan nimipäiväonnitteluin, myös toisen ja kolmannen nimen kohdalla. Kaunis ele, jonka varjopuoli on se, että hän odottaa kaikkien muidenkin muistavan paitsi hänen omat kolme nimipäiväänsä, myös hänen edesmenneiden vanhempiensa, puolisonsa ja jo lapsena kuolleen pikkusiskonsa nimipäivät Herranjestas sitä mielensäpahoittamisen määrää, jos joku näistä unohtuu!

Mun perheessäni on ollut tapana juhlistaa nimipäiviä jollain pienimuotoisilla kakkukahveilla, joko perheen kesken tai (ainakin mun nimppareille) kutsumalla lähimmät sukulaiset. En muista oliko lahjoja, varmaan jotain suklaata tms. Ainakin myös yksi tädeistäni pitää vuosittaisia juhlia nimenomaan nimipäivän hujakoilla, en tosin tiedä liekö järjestelykysymys vai preferenssi juhlia jotain muuta kuin vanhenemista vai mikä. Minusta nimipäivät ovat ihan kiva tapa tuoda pientä juhlaa arkeen, on kivaa kun ihmiset muistavat, ja ei ole suuremmin paineita järjestää mitään, mutta toisaalta voi just vaikka keittää kavereille kahvit jos siltä tuntuu. Ja toisaalta nimipäivä on kivan julkinen merkkipäivä, musta olisi esimerkiksi äkkiseltään ajateltuna oudompaa viedä vaikka työpaikalle (jos ei olla työkavereiden kanssa kovin läheisiä) synttärikakkua koska se on tietyllä tapaa yksityinen juhla, johon sisältyy myös eri tavalla odotuksia, kuin nimipäivään joka on kuitenkin kaikkien nähtävillä kalenterissa.

Itsellänihän vasta oli nimipäivä, ja sain taas useat onnitteluviestit, joista tuli hyvä mieli. En loukkaannu jos joku ei muista, mutta olisi outoa jos kukaan ei muistaisi. Saatan kyllä kavereilta kalastella onnittelut kailottamalla että arvatkaas kellä on tänään nimipäivä Samoin itse muistan aika monen ihmisen nimipäivät ja yritän muistaa onnitella, mutta osa menee aina ohi.

Meilläkin nimipäiviä juhlittiin perheessä vuosittain kakkukahvein ja vanhemmat antoivat meille lapsille kyllä jonkin pienen nimipäivälahjankin aina. Nimipäivien huomiointi on tullut perheeseemme kuulemma äidin suvun puolelta, missä kahvittelut serkuskatraan nimipäivien merkeissä kuuluivat kuvioihin. Meillä nimipäiväjuhlat ovat jääneet perheen sisäisiksi, kun laajempaa sukua on tässä polvessa niukalti. Omalta osaltani olen hiukan erityisasemassa, koska Jaakko kuuluu niihin melko harvoihin nimiin, joiden nimipäivä tunnetaan ja noteerataan vuosittain suhteellisen laajalti, joten muutama tuttukin saattaa muistaa onnitella kesälomakaudesta huolimatta. Toisten nimien päiviä on vietetty vähemmän vakimenoin, ilman kakkuja tai lahjoja (tosin äidin toinen nimi on äitinsä ensimmäinen ja isän toinen nimi isänsä ensimmäinen, joten niitä huomioitiin aikanaan sikäli). Lapsena Oskarin päivää olennaisempaa oli päästä avaamaan joulukalenteria. Oikein kenenkään nimipäiviä en kyllä muista ulkoa omieni lisäksi, enkä tapaa juuri ketään nimipäiväonnitella ellei jostakin syystä aivan osu seikka silmien eteen tismalleen oikealla hetkellä.

Meillä ostetaan lapsille nimpparilahjat, jos satutaan muistamaan päivän ollessa kohdalla. Luigilla on mm. pehmo-Luigi, joka ostettiin, koska muksun kinutessa sitä Game Stopin lelulaarista muistin yhtäkkiä, että lapsukaisellahan on nimipäivä. Siitä tuli siis nimpparilahja. Marion nimppari taas on näppärästi kuukauden verran synttärien jälkeen, joten sitä voi käyttää eräänlaisena "täydennyspäivänä", jos jotain todella hartaasti toivottua (eikä liian kallista) jäi synttäripäivänä saamatta.

Minä sain myös pienenä useimmiten äidiltä jonkun pienen nimipäivälahjan ekan nimeni päivänä (saan itseasiassa aika usein edelleenkin). Parhaiten muistan yhden alle kymmenvuotiaana viettämäni nimpparin, jolloin äiti vei minut lelukauppaan ja sanoi, että saan valita ihan mitä haluan 20 markalla. Valikoiminen oli tosi hauskaa, ja silloin 80-luvun alkupuoliskolla 20 markalla irtosi vielä monenlaista pientä kivaa =)

Kuten huomaatte, nimipäivät ovat saaneet aikaan niin paljon keskustelua, että saksikäsi-Tik päätti leikata sen omaksi keskustelukseen siksikin, ettei ansiokas keskustelu hukkuisi pikkukysymysten paljouteen.

Otanpa myös osaa keskusteluun: Mitä nimipäivistä tuumaavat ne, joiden etunimeä ei löydy kalenterista? Onko keksitty korvaava päivä? Tuntuuko nimipäiväsysteemi epäoikeudenmukaiselta tai turhalta tai muuten vain oudolta? Kyllähän nimipäiviä kalenteriin lisätään sitä mukaa kun jokin nimi tarpeeksi yleistyy, ja niitä poistetaan jos nimenkantajat tarpeeksi vähenevät mutta nimiä on niin paljon etteivät kaikki millään mahdu, ja kalenteria rukataan kuitenkin vain vuosien välein, joten odottamaan saattaa joutua.

Minun nimeni kyllä löytyvät kalenterista, mutta ne tutu joiden tavoista tiedän ovat valinhneet itse jonkun päivän jolloin vietetään muiden hyvin lähelle samaa nimeä olevien nimipäiviä. Tai mahdollisesti jotkut eivät vaan vietä nimipäiviä.
Minusta perinteenä nimipäiväsysteemi on hauska ja harmiton. Vaikka en sitä itse juhlikaan niin olisi suuri sääli jos systeemi syystä taikka toisesta lakkautettaisiin. ja saattaisinpa jopa huvikseni joskus vanhemmalla iällä ruveta viettämään nimipäiviä syntymäpäivien sijaan. Ihan piruuttani

Joulupäivän lisäksi näyttää siltä, että Uudenvuodenpäivälle ei ole nimipäiviä kellekään laitettu.
Toisaalta tuo 1.1. on jo todella monen ulkomaalaistaustaisen henkilön epävirallinen syntymäpäivä, koska heidän kotimaansa kalenterit ovat vähän sitä sun tätä, eikä syntymäpäivät ole niin tarkkoja. Joillekin on äitinsä voinut kertoa että hei, tänään olet 15-vuotias. Mutta nimipäiviin. Mielestäni kalenterissa voisi olla se yleinen päivä, jolloin halukkaat voivat nimipäiviään viettää, jos sitä ei kalenterissa ole. En välttämättä innostu ajatuksesta, että tulevina vuosina Mohammadit, Islamit ja Alit saisivat sinne oman nimensä näkyviin. Heillä taitaa kuitenkin olla käytössään oman kotimaansa kalenteri jonka mukaan vuosiankin laskevat ja viis nimipäivistä. Perustelen tätä sillä, että en haluaisi että hobittienkaan kalenteriin kukaan kajoaisi, se on Konnun oma! Antaa siis oma kalenterimme olla tämä suomalainen, jossa näkyy myös joitakin ruotsinkielisiä nimiä. Tosin olin vuositolkulla tottunut että Satu ja Saga/Saaga viettävät nimipäiviään 18.10. mutta ovat sittemmin siirtäneet Sagan 17.10. ja Satu on saanut kaverikseen Luukaksen. Keitä juhlimme karkauspäivänä? Seuraava karkauspäivä on muuten ensivuonna.

Kaupoissa tosin näkyy olevan sellaisiakin kalentereita, joissa näkyy myös ties minkä maiden itsenäisyyspäiviä, juhlapäiviä ja on jossain omassakin kalenterissani näkyvillä Ramadankuukauden viettoaika.

Fairy tale sanoi:

Keitä juhlimme karkauspäivänä? Seuraava karkauspäivä on muuten ensi vuonna.

Click to expand...

Karkauspäivä ei ole kenenkään nimipäivä. Nykyäänhän karkauspäivä on 29. helmikuuta, ennen muinoin (ei niin kauhean monta vuotta sitten) 24. helmikuuta ja silloin karkausvuonna helmikuun 24.-28. päivien nimipäivät siirtyivät päivällä eteenpäin: 24.2. > 25.2., 25.2. > 26.2., 26.2. > 27.2., 27.2. > 28.2. ja 28.2. > 29.2. Sinänsä sääli, että karkauspäivä on "järkeistetty", sillä vanha järjestelmä oli itsensä Julius Caesarin voimaansaattama joskus vuonna 45 eKr. tienoilla, kun hän kalenteria perusteellisesti uudisti. Ikään kuin siitä olisi ollut liikaa vaivaa.

Fairy tale sanoi:

Kaupoissa tosin näkyy olevan sellaisiakin kalentereita, joissa näkyy myös ties minkä maiden itsenäisyyspäiviä, juhlapäiviä ja on jossain omassakin kalenterissani näkyvillä Ramadankuukauden viettoaika.

Click to expand...

Ovat muuten käteviä nuo tiedot jos joutuu työssään operoimaan ulkomaalaisten kanssa. Tietää jo kalenteria vilkaistessaan, että jaaha, Tanskasta ei sitten tänään tarvi pahemmin vastauksia odotella.

Fairy tale sanoi:

En välttämättä innostu ajatuksesta, että tulevina vuosina Mohammadit, Islamit ja Alit saisivat sinne oman nimensä näkyviin. Heillä taitaa kuitenkin olla käytössään oman kotimaansa kalenteri jonka mukaan vuosiankin laskevat ja viis nimipäivistä. Perustelen tätä sillä, että en haluaisi että hobittienkaan kalenteriin kukaan kajoaisi, se on Konnun oma! Antaa siis oma kalenterimme olla tämä suomalainen, jossa näkyy myös joitakin ruotsinkielisiä nimiä.

Click to expand...

Alilla itseasiassa on jo nimipäivä. 11.9. Mutta se onkin Aleksanterin päivä ja Ali on yksi Aleksanterin lyhentymistä.
Ekan nimeni nimipäivän muistan, kun se sattuu naisten viikolle heinäkuussa. Toinen tuottaa jo vähän enemmän päänvaivaa, meneekö juuri oikealle päivälle, muistan keskimäärin, että se on marraskuun lopulla (näköjään huomenna - olisin veikannut ehkä tätä päivää). Aika monista nimipäivistä osaan sanoa suunnilleen mihin aikaan vuodesta ovat, mutta mitä muutakaan voisi odottaa nimifriikiltä, joka on selaillut innolla nimipäiväkalentereita melkein siitä lähtien, kun oppi lukemaan.

Tätä ketjua lukiessa tulee kyllä ihan friikki fiilis. Mun perhe ja sukuhan on tällä otannalla aikamoinen poikkeusporukka, kun nimipäiviä ei oikein mitenkään huomioida. Mä olen luullut että on ihan normaalia ignoroida nimpparit, ja olen pitänyt erikoisina niitä jotka ovat töistä rientäneet kukkakaupan ja konditorian kautta kotiin väsäämään kahvitarjoilua päivänsankarille. Oppia ikä kaikki! Ja nyt alkoi sitten mietityttää että olenko vuosien varrella kovastikin loukannut ihmisiä unohtamalla heidän merkkipäivänsä... en varmaankaan, kai joku olisi jotain joskus vihjannut...

Edit. Kiva, nyt alkoi soida päässä Putte-possun nimipäivät!

Lehtokuusama sanoi:

Toinen tuottaa jo vähän enemmän päänvaivaa, meneekö juuri oikealle päivälle, muistan keskimäärin, että se on marraskuun lopulla (näköjään huomenna - olisin veikannut ehkä tätä päivää).

Click to expand...

Kappas, niin on myös Mushun toisen nimen nimipäivä huomenna! Enpä tätäkään olisi huomannut ilman tätä keskustelua tai Lehtokuusaman viestiä. Utelias kun on niin piti heti olla urkkimassa että ketäs huomisella onkaan

Husky sanoi:

Fairy tale sanoi:

Kaupoissa tosin näkyy olevan sellaisiakin kalentereita, joissa näkyy myös ties minkä maiden itsenäisyyspäiviä, juhlapäiviä ja on jossain omassakin kalenterissani näkyvillä Ramadankuukauden viettoaika.

Click to expand...

Ovat muuten käteviä nuo tiedot jos joutuu työssään operoimaan ulkomaalaisten kanssa. Tietää jo kalenteria vilkaistessaan, että jaaha, Tanskasta ei sitten tänään tarvi pahemmin vastauksia odotella.

Click to expand...

Toki joka maassa on aivan ikiomia juhlapäiviä, mutta myös vanhojen kristillisten juhlapäivien vietto vaihtelee hyvin paljon maasta toiseen. Joissakin maissa esimerkiksi pitkäperjantai ei ole yleinen vapaapäivä, mutta toinen pääsiäispäivä on. Englannissa on niitä pankkivapaita, ja Skotlannin ja Englannin vapaapäivät eivät käsittääkseni mene yksiin. Jos kaikki Euroopan erilaiset vapaapäivät yrittäisi saada samaan kalenteriin, olisi se varmasti aika sekava.

Olórin sanoi:

Jos kaikki Euroopan erilaiset vapaapäivät yrittäisi saada samaan kalenteriin, olisi se varmasti aika sekava.

Click to expand...

Joo, silloin kun tein sellasia töitä joissa olin yhteyksissä eri maissa oleviin päämiehiin, mulla oli kalenteri jossa oli aina jokaisen päivän kohdalla alareunassa niiden maiden kansallisuustunnukset, joissa oli pyhä, vapaa, muuten vaan koko maa kiinni. Ei siinä lukenut mitään syytä vapaapäivälle, varmaan tilansäästösyistä. Mutta jo tuosta oli valtava apu. Sitten oli tietty hyvä muistaa aikaerot ja muistaa, että ruotsalaiset häipyvät tehtaista perjantaisin klo 12. Sori, tää menee nyt jo ohi aiheen.