Noldorin Pako Valinorista (Lays of Beleriand (HoME 3), s.132-136)

HoME III, Lays of Beleriand, Poems early abandoned p.132-136 melko suora käännös, useimmat nimet olen muuttanut samoiksi kuin Silmarillionissa seuraamisen helpottamiseksi. Luovutin suurinpiirtein samantien runomuodon ymmärtämisen suhteen. Rivit ovat kuitenkin liki oikein.

Noldorin pako Valinorista

Oi! Valon Puut, korkeat kauniit
kullan ja hopean, aurinkoa upeammat
kuuta taiakkaamaat, päällä niittyin Jumalten
tuoksunsa aaltoili kukkaisena
puutarhain säihke kerran iloisna loisti
Kuollessaan himmenevät, pudottavat lehtiään
mustuneista oksistaan, Morgothin haavoittamat
ja Ungoliant Ehdottoman, Pimeänkutojan.
Hämähäkin muodossa, epätoivo ja varjo,
ravistavan pelon ja muodottoman yön
hän kutoo verkkoonsa kiertävät myrkyt,
se on musta ja henkäyksetön. Oksansa vaipuvat
valo ja nauru lehdistään haipuvat,
Synkkyys marssia alkaa, mustat usvat
halki hallien Mahtajien, kuiskivain, tyhjien,
Jumalten Portit päällystetään Pimeällä

Katso! Haltiat kuiskivat surua tuskaisina,
vaan enää ei syty, Kortirioniin riemu
kaarteiset kadut, muurikaupungin
Tornihuippuisen Tûnin, jonka vilkkuvat lamput
hukkuvat pimeyteen, Himmeät usvansormet
saapuvat autioituneelta maalta
ja auringottomilta meriltä. Torvien soiton,
hevosten kaviot kiirehtien villisti
toivotonta metsästystä, he kuulevat kaukaa
Jumalat vihassaan, noita syyllisiä
läpi suruisan varjon, joka vyöryy vuorovetenä
Autuuden Valtakuntaan, sokeana, epäuskoisena,
jahti ei pysähdy. Haltiain kaupunki
täynnään väkeä. Nauhamaisilla portailla
kristalliin kaiverretuilla lukemattomat soihdut
tuijottavat lepattain, värjäävät hämärän
ja vihreät kiiltävät pylväiköt berylliset.
Epämääräinen kohina kiireisiä ääniä,
kun joukot astuvat marmorikujia
Täyttyvät vaivoista nuo sievät paikat
Tûnin leveätkin tiet ja helmimuurit.

Kolmesta heimosta tuossa tungoksessa
vain noldor on luvuissa laskettu
Ingwën väki, muinaisiin saleihin
ja tähtipuutarhoihin, jotka säihkyvät
Oiolossën valtavalla vuorella,
sinä päivänä kapusi pilvikattoiseen
Manwën asuntoon riemua, laulua löytääkseen.
Siellä Varda Siunattu siniviitassaan,
korkeuden Valier ihana, lumivalkeana
tuhansien tähtien valaisemana, vuorten Kuningatar
liian kaunis ja hurja, liian kaukainen ja korkea
kuolevain silmille, Manwën hovissa
istui hiljaa heidän laulaessaan.

Vaahtoratsastajat, vesien kansa
Haltiat äärettömien kaikuvain rantojen
lahtien, poukamain ja sinisten laguunien
hopeahiekkain, jotka (myöhemmin) kasteltu kuun-,
tähtien- ja auringonvalolla, kristallikivet,
himmeänloistavat helmet, opaalit
loistavalla äyräällä, jolla kourivat varjot nyt
tukahduttavat naurun, samentuvat surusta
heidän ilonsa ja ihmeensä, hämmentyneinä kulkevat
alla nyt kylmien kielekkeiden, kutsuen hämyissa toisiaan,
tai peitetyissä veneissään väristen odottavat
sillä valoa ei enää koskaan tulla sytyttämään.

Mutta noldor laskettiin sukuun ja nimeen, he
järjestyvät ja järjestettiin suurelle torille
Kortirionin kruunulle. Siellä huusi ääneen
Finwën raivoisa poika. Soihtuja liekehtiviä
hän käsissään kantoi ja heilutti ilmassa näitä.
Nuo kädet, jotka tunsivat salattua salaisemmat
taidot, joita ei kukaan noldo tai kuolevainen
ole taitanut, taidossa ja taiassa ylivertaiset.
”Kuulkaa! Lyöty on herrani vihollisten miekoilla
Kuolemansa joi ovilla salistaan
syvään linnaan, jonne pimeään kätketyt,
vartioidut Kolme, esineet jonkalaisia ei
seppä tai haltia, edes yhdeksän Valaa
saata koskaan tehdä tai uudistaa,
hioa tai sytyttää uudestaan, taidolla tai taialla,
ei myöskään Fëanor Finwën poika, joka aiemmin ne loi -
valo on kadonnut sieltä, missä hän ne sytytti,
Haltioiden maa, tuomiohetkensä, -tuntinsa on saanut.

Näin älytön viisaus on palkkionsa saanut
kateus Jumalten, jotka meitä vahtivat täällä
heitä palvellen, heille laulaen, suloisessa häkissämme
luomme aarteita heille, ja laseja jalokivin
vapaa-aikaansa sulostutamme, rakastettavuudellamme.
He vain lojuvat, aikailevat, keskellä työmme tulosten!
Morgothkaan ei jaksa heidän kartanoissaan
istua ikuista neuvoa. Nyt!, Tulkaa kaikki te,
joilla on rohkeus ja toivo! Kuulkaa kutsuni kehotus,
Pakoon, Vapauteen, Kaukaisiin Paikkoihin!
Maailman metsät joiden laajat mannut
vielä pimeässä uneksuvat hukkuneina horrokseen,
poluttomat tasangot, ja vaaralliset rannat
jonne ei vielä kuuta, ei päivänkoittoa asetettu
kasteelle, oli päivänkoitto pidätetty iäti,
paljon parempaa tämä rohkeille askelille,
kuin synkkyydellä vyötetyt Jumalten puutarhat
joutenololla ja tyhillä päivillä täytetyt
Niin! Vaikka, kun valo valaisi ne ja oli ihanuus
yli sydämen kyllyyden, se piti meitä kuin orjuudessa
täällä pitkään ja kauan. Mutta se valo on kuollut.
Korukivemme ovar menneet, jalokivemme häpäistyt
ja Kolme, tekemäni Kolme, kolmesti lumotut
kristallipallot, Ikuisella Tulella
valaisevat, sytytetyt, elävällä valolla
kaikkien värien ytimillä, niiden innokas tuli -
Ne ovat Morgothilla, hänen hirviöiden maassaan,
Silmarilini. Vannon nyt ja tässä valat,
rikkomattomin ehdoin, jotta ne minua ikuisesti sitovat:
Kautta Oiolossën, Ajattomien Salien, joissa
Siunattu Varda asuu – kuulkoon hän
ja muistakoon valani - Loppumattomasti metsästän
väsymättä, horjumatta maailman ja meren halki
myös maiden mittaamattomien, yksinäisten vuorten
soiden ja metsien, ja lumikenttien kauheiden
kunnes löydän nuo kauneudet, joihin Haltioiden kansojen
kohtalot on kätketty ja heidän onnensa sidottu
joissa yksin enää elää jumalainen valo.”

Tämän jälkeen seuraa Fêanorin poikien erittäin lyhyt esittely (ei käännetty)
ja Fëanorin vala, hänen poikiensa kanssa, pitkälti kuten muuallakin kerrotaan.

”Ei laki, ei rakkaus, ei valarin voima
Ei mahti, ei armo, ei edes kohtalo
suojaa Fëanorin poikien väkevältä kostolta sitä,
oli hän haltia, syntymätön ihminen,
ainuria tai Morgothin hirmu,
joka haltuunottaa, varastaa, tai löytäessään pitää,
lumotun kristallin, joiden loisto ei katoa,
Silmarilin. Olemme vannoneet
ikuisen valan.”

Seuraa pari riviä ja runomuoto päättyy kun Fëanorin pojat huutavat yhteen ääneen lähtöä Valarin Varkaan perään, maailman ääriin asti.
 
Last edited:
Kuvaavaa Tolkienin kääntämisessä, tässäkin runossa, jouduin tarkistamaan arviolta 20 sanan toiset merkitykset vanhasta websteristä ja lisäksi käyttämään wikipediaa 4 sanan suhteen että löytäisin suomenkielisen vastineen.
 
Last edited:
Ylös