Nukkuminen

Loma ja Hobitti on sotkenut unirytmini. Nytkin heräsin vasta yhdeksältä.
Olen haaveillut uudesta payjasta jo pitkään. Oikeastaan olen haaveillut kokonaan uudesta sängystä jo pitkään. Nykyään nukutaan 120cm leveässä sängyssä jossa on kova joustinpatja. Se on aivan liian kova minulle. Meille ei sovi samanlaiset patjat sillä toinen tahtoo kovan ja toinen pehmeän. Olen myös sen verran kevyt että pyörin kovan patjan ja petarin päällä melkein kuibn makuualustalla lattialla (no ei ihan, mutta vähän sama vaikutelma). Itseasiassa minä olen jo piirtänytkin meille sängyn ja laskenut puutavaran mitä siihen tarvitaan. Nyt pitäisi vaan saada se puutavara. mutta mikä tärkeintä siihen pitäisi saada molemmille omat 80cm leveät patjat.
Pitkään haaveilin unikulman patjasta, mutta sitten olen tullut ajatelleeksi että saatan olla mainonnan uhri ja haluta kalliin ja varmasti hyvän mutta ylihinnoitellun patjan kun jostain voisin saada yhtähyvä vähän edellusemmin. Patjoissa toki varmasti laatu maksaa. Toisaalta parhaat unet olen saanut mökillä ikivanhalla pehmeäksi löpsähtäneellä joustinpatjalla. Tidä häntä ja hänen häntäänsä.
 
Tässä onkin käyty tätä patjakeskustelua ja kokemusta erilaisista patjoista. Joissakin patjoissa on tuota testausaikaa, jotta ehtii patjalla nukkua useamman yön ja nähdä onko se itselle sopiva. Koska jouduin luopumaan ylipehmeästä patjasta, nukun nykyään 5cm alempana, kuin ukkeli siinä vierellä. Olen muutaman kerran tokaissut vitsinä: "Teidän ylhäisyytenne".

Sain viime miitissä todeta, että yksittäinen ohut patja ei antanut tarpeeksi mukavia yöunia. Kova lattia tuntui patjan läpi. En kyllä ottanut toiseksi yöksi ekstrapatjaa ja nukuinkin paremmin. Tai ainakin silloin nukkuu selältään paremmin, kun kyljeltä toiselle kääntyminen pistää paikkoja kolottamaan. Retkipatja on myös tuollainen kova klisu, jossa voi parhaiten olla selällään.

Patjoja on eri hintaryhmissä. Emme ostaneet niitä halvimpia, mutta emme alkaneet liioittemaan ja laittamaan rahaa patjoihin liikaakaan. Petauspatjat maksavat vielä erikseen ja niistäkin pyydetään aika mojovia hintoja. Minulla onkin nyt "yhdistelmä" eli tavallinen vaahtomuovipatja alla ja memoryvaahtomuovipetari siinä päällä. Tarpeeksi kova aluspatja ja sopivaa joustavuutta siinä päällä. Kokeilemalla varmaan tuo sopiva yhdistelmä löytyy. (Petareita on tietysti tylsä osaa ja kokeilla, koska niitä ei palauteta, kuten joitakin aluspatjoja).
 
Nukuin vuosikymmeniä yleisesti ottaen hyvin, vain erityisen jännittävän päivän edellä unet kärsivät. Suurimmillaan tämä vaikutus oli psykologian pääsykokeiden alla kesällä 2007, kun nukuin huonosti kolmena koetta edeltävänä yönä peräkkäin. Mutta tavallisesti menin nukkumaan noin klo 23-24, vajosin uneen ja heräsin klo 7-9 virkistyneenä. Aika optimaalista nukkumista siis. Keväällä 2009 tilanne muuttui eikä ole palannut ennalleen. On oikeastaan nykyään hyvin harvinaista, että nukkuisin tavalla, joka ennen oli normi. Olen kuitenkin tyytyväinen jos saan edes jotenkin levätyksi; en jaksa stressata sen kummemmin.
 
Oma nukkuminen on vieläkin hieman sekaisin marraskuun leikkauksen jäljiltä, vaikka itse leikkauksesta parantuminen on jo ihan 100%. Tilanne on kylläkin parantunut ja olen iloinen siitä, että nukahdan joka ilta erittäin nopeasti. Eilen tosin saattoi mennä jopa vartti nukahtamiseen, mutta yleensä nopeammin.

Ongelma on se, että herään lähes poikkeuksetta 6 tunnin nukkumisen jälkeen, jonka jälkeen vaihtelevalla menestyksellä saan uudelleen unen päästä jotenkuten kiinni ja torkun vielä pari tuntia. Tai sitten tunnen itseni liian virkeäksi ja nousen sängystä. Näilläkin yöunilla olen varsin toimintakykyinen, mutta kun tykkään urheilla paljon, niin väistämättä treenit hieman kärsivät kun en saa nukuttua sitä 8 tuntia, mikä on minulle se optimimäärä.

Erilaisia uneen liittyviä ongelmia tulee varmaan jokaiselle aika ajoin ja joskus olen kärsinyt ikävämmistäkin uniongelmista. Tämä alkaa kuitenkin olla jo poikkeuksellisen pitkä jakso ja harvinainen minulle. Yleensä jos vain nukahdan, niin nukun kyllä sen 8 tuntia yhteen pötköön. Harmi kun pitkävaikutteista melatoniinia ei saa laillisesti tilata ulkomailta. Siitä minulla on hyviä kokemuksia ja olisi kiva koittaa olisiko siitä apua tähän vaivaan. Lääkäriin en nyt vielä jaksa tämän vuoksi lähteä ja uskon jossain vaiheessa tämänkin ongelman väistyvän.
 
Kolmen ja puolen tunnin yöunet eikä väsytä, joten kai tässä täytyy taas aloittaa unilääkekuuri. Tuntuu olevan näitä 4-6 tunnin unikausia ja sitten 10-12 tunnin unikausia. Liian harvoin menee siihen väliin.
 
Kappas, katsaus menneisiin uniin (ja kirjoitusvirheisiin...). Mehän siis lopulta hankittiin ne Unikulman patjat. Ja ai että ne oli hyvät, mutta vain pari vuotta. Valehtelenkohan pahasti jos sanon että meillä on ollut nuo patjat reilut viisi vuotta käytössä... Ja varsinkin minun patjani on tällä hetkellä ihan kamalassa kunnossa. Oma painoni on noussut raskauksien ja imetyksien myötä aika paljon ja patja on myös mennyt huonommaksi. On Novankin patja kuopalla (olen kokeillut joskus nukkua siinä), mutta häntä se ei niin haittaa ja ehkä lähtökohtaisesti jäykempi patja on kestänyt vähän parempana. En tiedä. Niin kamalaksi kuitenkin on oma patjani mennyt että viime kesänä aloin välillä nukkua sohvalla ihan että kroppa sai vähän levätä ja hengähtää patjan jäljiltä. Siirryin koiranpennun tultua lattialle futonille nukkumaan ja ilmoitin että tuolle patjalleni en enää palaa. Nyt voisin jo koiran puolesta nukkua omassa sängyssäni, mutta sille patjalle en enää palaa. Unikulman patjat ovat todellakin yli hinnoiteltuja ja mukamas tieteellä ja laskemalla saatu ihmisille hyvät patjat. P*****marjat. Älkää ikinä ostako sieltä sänkyä tai patjoja. Sen sijaan heillä on hyvä tyyny jossa täytteen määrää pystyy itse säätelemään ja vielä niinkin tarkkaan että tyynyssä on kolme lokeroa joihin jokaiseen voi laittaa itse haluamansa määrän täytettä ja optimoida tyynyn itselleen sopivaksi. Yksi lokero niskaa varten, toinen päänaluseksi ja kolmas koko tyynyn kokoinen lokero pohjalla. Jos joku tietää että jollain muulla firmalla olisi samanlaisia tyynyjä niin vinkatkaa ihmeessä. Tuon patjafiaskon jälkeen en kovin mieluusti asioi Unikulman kanssa, mutta nuo tyynyt vaan on niin hyviä.
Ollaan nyt itseasiassa tilattu minulle sänkyyn futon ja meille yhteinen tuplaleveä luonnonkuitutäytteinen petari. Odotan mielenkiinnolla millaisia muutoksia se tuo uniin. Kyllä jotenkin kaipuu sänkyyn on olemassa kun on muutaman viikon ollut lattiamajoituksessa.

Oikeastaan tulin tänne avautumaan kun eilen meni puolille öin ennen kun pääsin nukkumaan ja yöt ovat edelleen katkonaisia kun karvakorvakakaraa pitää käyttää pihalla 1-2 kertaa yössä niin tuntuu etten vaan herää tänään ollenkaan. Minä en yksinkertaisesti saa/voi valvoa puolilleöin jos haluan olla toimintakykyinen päivällä. Ulkona on ihana ilma ja voisin lähteä sinne, mutta on vaan niin poikki että hyvä kun pysyy silmät auki. Spyro kantaa koko ajan minun ympärilleni tavaraa ja ärähtelen sille kun tavaravuori ympärillä kasvaa. Koirat käskin Novan laittaa tarhaan lähtiessään. Pitää ne kohta hakea varmaan sisälle. Mutta jos pienet torkut ehtisi ennen sitä ottaa. Suostuisikohan Spyro ehkä nukahtamaan... Pitäisi nimittäin lähteä autolla Mushua hakemaan jossain kohtaa enkä haluaisi tässä kunnossa hypätä rattiin. Vuosi sitten ajoin parin tunnin yöunilla tuolla liikenteessä kun ei ollut muuta vaihtoehtoa ja tein muutamia ihan älyttömiä ja vaarallisia ratkaisuja kun ei vaan pari sekunttia riittänyt siihen että aivot olisivat osanneet tehdä päätöksen siitä miten olisi paras toimia. Ja oikeastaan välillä kun harvoin pääsin yksin ratin taa niin ajattelin että ei sen niin väliäkään kun ei ole lapset kyydissä. Ei vaan pystynyt ajattelemaan selkeästi ja tekemään päätöksiä jotka paremmin nukkuneena ovat ihan itsestäänselviä. Ei sellaisessa kunnossa saisi ajaa autoa, mutta reilun 6 km kapeapientareista tietä jossa rekat paahtavat ylinopeutta tai vajaa 8km rauhallisempaa reittiä yhteen suuntaan kävely vähillä unilla vauvan kanssa ja takaisin vauvan ja leikki-ikäisen kanssa tuntui vaan olevan liikaa.

Haluaisin joskus kokeilla millaiseksi rytmini muodostuisi jos saisin oikeasti elää sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Käytännössä se vaatisi sen että pitäisi myös karsia illalla hereillä pitäviä viihdykkeitä pois. Ja lapsien pitäisi olla kyllin isoja että heidän takiaan en tarvitsisi valvoa myöhään tai herätä aikaisin. Veikkaan että oma rytmini olisi jotain sen suuntaista että nukkumaan menisin joskus 21-22 aikoihin ja unen tarve olisi n. 8 tuntia. Mutta tämä on vain arvaus sen pohjalta mitä olen pystynyt päättelemään kaiken viihteen häiritsemän ja ympäristötekijöiden saneleman rytmin keskeltä. Mutta nyt yrittämään torkkuja ja koitetaan olla illalla viisaampia tuon nukkumaan käymisen kanssa.
 
Last edited:
Unirytmini on ehkä tasoittunut hiljakseen vuoden 2015 jälkeen, mutta pitkittynyt perusongelma on liiallinen aamuvirkkuus. Kun en jaksa nukkua riittävän myöhään, alkavat voimat loppua jo melko varhain illalla. Ja rytmi nimenomaan varhaistuu huomaamatta. Välillä olen innoissani kun valvon kahteentoista ja nukun kahdeksaan, mutta pian ollaankin taas heräämässä aamuviideltä. Onneksi ketipinor-nimisen lääkkeen hyvinkin pieni annos (10-15 mg) riittää turvaamaan yöunen tarvittaessa. Sitä kirjoitettiin alunperin 50-100 mg, joten vähällä määrällä selviän. Ketipinor tahtoo kuitenkin tehdä jonkinmoisen aamutokkuran, joten käytän sitä epäsäännöllisesti. Siihen se sopiikin hyvin.
 
Minulla on tasan päinvastainen ongelma kuin sinulla @Kointähti Nukkumaanmeno ja herääminen myöhäistyy koko ajan, ellen ole tosi tiukkana asian suhteen ? Joskus kun olen antanut homman mennä omalla painollaan, niin lopulta menen nukkumaan neljän maissa ja nukun yli puolen päivän. Minun pitää toistaiseksi pakottaa itseni elämään yhteiskunnan rytmissä, mutta sitten joskus eläkeläisenä aion pistää ranttaliksi! Ilmoitan kotihoitoon, että meille ei ole tulemista ennen puoltapäivää ?

Täällä on ollut keskustelua myös patjoista. Täytyypä mainostaa villatäytteisiä vuodevaatteita, jotka viime jouluna hankin meille lahjaksi. Siis tyynyt ja täkit, joiden täyte on suomenlampaan villaa. Aamuheräämiseni on entisestään vaikeutunut niiden takia ? Villa on suloisen lämmittävää, mutta ei hiosta ollenkaan (toisin kuin keinokuitutäytteinen peite, jonka alta olen usein herännyt hikisenä ja on ollut pakko potkia se pois - ja sitten onkin kylmä). Sitten kun nykyiset joustinpatjamme tulevat tiensä päähän, niin aion hankkia tilalle futonin ja villaisen petauspatjan.
 
Onko Kointähdellä ihan luonnostaan varhainen rytmi vai tiedätkö onko taustalla jotain muuta? Minä en vaan voi nukkua yli aamuyhdeksän tai on koko päivä pilalla. Illalla kun alan jo 16 maissa olla vähän keskittymiskyvytön ja varsinkin kärsimätön.

Mitä patjoihin tulee niin tuo meidän futon on ollut tosi hyvä. Samoin olen tykännyt Porinvillan painopeitosta. Ei helmiä vaan luonnon materiaaleja. Se saisi tosin ehkä olla vielä aavistuksen painavampi, mutta jo tuollaisena vanhanaikaisen täkin painoisena tai aavistuksen painavampana se tuntuu parantavan unen laatua. Ei pidennä unta, mutta sen minkä nukun nukun jotenkin levollisemmin. Varmasti samasta paikasta kuin @Hanna Kullanväärtti n mainitsemat peitot. Tosin villatyynyn koen vähän ongelmalliseksi. Olen tottunut aika korkeaan, mutta pehmeään tyynyyn ja villa ei palaudu kun se kerran painuu. Siksikin saatan aamulla heräillä aikaisin siihen että nukun vatsallaan kädet pään alla ja niska kekassa. Tyyny pitää muistaa pöyhiä erikseen aina kun menee nukkumaan, jos käy yöllä vessassa ja vielä jos aamulla herää ja tajuaa nukkuvansa vatsallaan. Toisaalta jos saisin niska-hartiaongelmat kuriin niin se helpottaisi myös siinä että ei tarvitsisi olla tyynykään niin täsmälleen nappiin. Tuo villa on todella huomattavasti miellyttävämpi täytemateriaali kuin joku keinokuitu.

Mutta nyt olen käytännössä puolinukuksissa joten pahoittelut jos viesti täynnä virheitä ja asiat muotoiltu epäselvästi. Taidan hipsiä hampaiden pesulle ja petiin. Öitä ;)
 
^Unirytmini muuttui kummalliseksi sairastumiseni jälkeen 2010-luvun taitteessa. Ensimmäisessä vaiheessa nukuin kahdessa neljän tunnin sarjassa niin että valvoin välissä monta tuntia. Sitten alkoi vuorokausirytmin kääntyminen varhaisemmaksi. Monenlaista on kuitenkin ollut vuosikymmenen varrella. Mutta muistan että joskus muinoin en halunnut mennä illalla nukkumaan enkä nousta aamulla. Nyt on taas aika usein niin, etten halua valvoa illalla, ja haluan nousta jo aamuyöllä, vaikka tietäisin etten ole nukkunut vielä kylliksi. Miiteissä unirytmini jostain syystä tervehtyy.
 
Itse nukun kanssa ahdistuslääkkeen takia huonosti. Se keventää unta ja heräilen monta kertaa yössä ja sitten kuitenkin lisää ilmeisesti unen tarvetta, mikäli tämä on mahdollista. Joka tapauksessa ilman jatkuvaa huomion kiinnittämistä asiaan unirytmini menee siihen, että menen nukkumaan joskus 12 ja yhden välillä, sitten nukun katkonaisesti viiteen tai kuuteen, herään touhuamaan pariksi tunniksi ja nukun sitten neljään. Eli nousen yöunilta vasta neljältä. Päivällä. Suurin ongelma tässä onkin se, että olen aamuvirkku ilman tätä säätöä, jolloin melkein aina tehokkain keskittymisaika on käytetty jo monta kertaa herätessäni. Nyt sain jouluna illaksi nukahtamisapu/iltapaniikkilääkkeen ja se teki kuukaudeksi sen että nukuin kunnolla sen 9 tuntia putkeen ja heräsin kasilta pirteänä. Nyt tuntuu että sen teho on alkanut laimeta. Saan kyllä unta helpommin mutta loppuyö on heräilyä, aamu on heräilyä, ja sitten jos en heti nouse ylös niin kello on taas puoli neljä. Pitää varmaan soittaa lääkärille ja kysyä mikä homma ja mitä tälle voi tehdä, koska en uskalla koskea lääkemääriin itse. Mutta juu, raivostuttaa kun muuten tämä pitää minut tolpillani mutta sitten tuhoaa yöunet. Aikaisemmin ennen lääkehommaa nukuin siis aina sikeästi sen 9 tuntia suurinpiirtein ja heräsin järkevään aikaan aamulla. Haluaisin uneni takaisin, yöheräily on niin rasittavaa ja turhanpäiväistä...
 
Minä nukun hyvin milloin vain, mutta illalla ei tahdo malttaa käydä ajoissa nukkumaan. Toisinaan jopa ajattelen, että nyt voisi käydä nukkumaan, kun ei ole juuri nyt mitään tekemässä eikä enää kannata aloittaakaan. Sitten kuitenkin alkaa tekemään jotain täysin turhaa kuin vain välttääkseen käymästä ajoissa nukkumaan. Joskus aamuisin sammutan herätyskellon tietämättäni enkä herätessäni muista sitä tehneeni. Tosin yleensä, jos on jotain todella tärkeää, on sen verran herkkäuninen että herää jopa etukäteen. Tällä hetkellä suurempi ongelma on ollut ylös nouseminen aamuisin, kun ei ole pakollista työaikaa. Vaikka heräisi, ei vain saa itseään pakotettua nousemaan lämpimän täkin alta, vaikka toisaalta haluaisi ja aamut venyvät turhaan.
 
Miiteissä unirytmini jostain syystä tervehtyy.
Tarevitaan siis tuplasti lisää miittejä. Perusteluna Kointähden terveys jota miitit edesauttavat.
Voisimme myös alkaa mainostaa miittejä parantavina tapahtumina.
Tolkien-seuran miitti! Hoitaa sielua ja ruumista.
Tervetuloa miittiin jossa voit hyvässä seurassa purkaa ahdistavia ajatuksia ja etsiä vastauksia. Syvälliset keskustelutuokiot saunan lauteilla tai metsäkävelyillä keventävät ajatusten taakkaa. Tarjolla myös aamuyöntunteina järjestettäviä keskustelupiirejä.
Lämmin sauna ja järvivesi tai lumihanki hellivät kehoa ja yhdessä valmistetut terveelliset ateriat ravitsevat.
Miiteillä on myös havaittu olevan vinksallaan olevan unirytmin korjaavia vaikutuksia!
Tule itse kokeilemaan ja toteamaan että tarvitset juuri tämän kaltaista lääkkeetöntä ihmehoitoa (huom. sopii kaikkien lääkärin määräämien lääkitysten kanssa).
 
Nukkumisapua kaipaaville suosittelen tehokkaampien hoitomuotojen oheen/johdannoksi perjantaina valitettavan varoittamatta menehtyneen kulttuurivaikuttaja Kenny Rogersin tuotantoa — tässä käyttötarkoituksessa asianmukaisen rauhalliselle volyymitasolle vaimennettuna.
 
Kupariketolla on muuten ihania mielikuvitusmatkoja ja rentoutuksia Youtubessa. Josko tällainen rutiini rauhoittaisi levotonta mieltä.
 
Itsehän nukun hyvin, koska jatkuva aamuvuoro pakottaa menemään nukkumaan ennen yhtätoista illalla, jos haluaa olla virkeä töissä. Herään siksi viikonloppuisinkin ennen seitsemää. Nyt sitten odotellaan vuorotyön alkua ja uniongelmia
 
Ylös