Nuoret roolipelaajat?

Kyllä nuoretkin vielä ropettavat. Itse en ole kokeillut kuin kerran ja silloin me sovellettiin, kun tarvittavat lomakkeet olivat päässeet unohtumaan kotiin. Noppia sentään oli riittämiin. Ihan mukavaahan se oli. Tunnen monia itseäni nuorempia, jotka harrastavat sitä (nuorimmat 90 syntyneitä). Vanhimmat tuntemani ovat vain hiukan minua vanhempia. Pojat houkuttelevat koko ajan uusia (ja nuorempia) kavereitaan mukaan, joten ei tämä noppien heittely täältä peräkyliltä ihan hevillä katoa. Itse olen ehkä kuitenkin enemmän larppaaja :wink:

Pelaan lähinnä storytellingiä ja kortteja on kokeiltu. Pöytäropet todella kiinnostavat; kun vain löytäisi jonkun joka opettaisi tai jonkun jonka kanssa opetella.

19 on ikää, kuten profiilista näkyy, ja roolipelit ovat intohimoni. En tunne itseäni enää kovin nuoreksi, mutta kyllä ihmiset vain jaksavat tolkuttaa, että 19 on vielä teini. :roll:

Pääasiallinen kosketukseni roolipeleihin on tietokone, ja sen kautta pelattavat pelit. Enemmän tai vähemmän roolipelejä (kukin itse päättäkööt mikä on roolipeli ja mikä ei) pelaillut hyvinkin intensiivisesti viimeiset 7 vuotta. Tässä hieman nimiä: Baldur's Gate-sarja, Icewind Dale-sarja, Newerwinter Nights, Sacred, Divine Divinity, Elder Scrolls III: Morrowind, Jagged Alliance-sarja, Silent Storm jne. (Diabloja on tahkonut hulluna, mutta niitä en ainakaan pidä roolipeleinä). Lukuisia muita pelejä pelannut missä ainakin joitain roolipelien ominaisuuksia on, mutta en nyt tässä jaksa kaikkea listata.

Toinen keskeinen kosketus on Dungeons & Dragons-pöytäroolipeli. Vedän (ohjaan/johdan) tällä hetkellä täällä Tampereella ryhmää, missä on maksimissaan 6 jäsentä tällä hetkellä pelaamassa. Peli sijoittuu tietokonepelistä tuttuun Baldur's Gaten kaupunkiin Forgotten Realms-maailmassa. Tätä aikaisemmin lähinnä pelaillut versioita AD&D 2nd edition-3.5 ja 3.5 nyt käytössä omassa pelissä. Omassa pelissä pyrkinyt tekemään D&D:stä realistisemman kaikin puolin improvisoimalla. Tähän asti homma on toiminut ihmeen hyvin. Ja magiaa olen myös hieman modaillut hienon tilannekomiikan saavuttamiseksi.

Mutta, roolipelausurani on vielä kovin lapsenkengissään - LARPeista (Live Action Role Playing) en pidä ainakaan toistaiseksi liiallisen materian tarpeen takia. Jos voin omilla käyttövaatteillani pelata LARPissa (kuten Matrix esim. 8) ) niin sitten voin toki. Monia kiinnostavia muitakin maailmoja ja säännöstöjä löytyy, mitä olisi mukava kokeilla joskus, vaikka D&D ylivoimaisesti paras onkin. Viimeiset 2 vuotta on tullut käytyä sekä FinnCon että Ropecon läpi, tänä vuonna olin molemmissa myös työläisenä. Ensi vuonna yritän joko päästä vielä vastuullisempiin tehtäviin Ropeconissa, tai sitten otan suosiolla jotain aika helppoa työtä jotta jää aikaa ihmisille ja pelailulle. FinnConia ei ikävä kyllä ensi vuonna järjestetä Turun taloudellisista ongelmista johtuen.

Itse olen harrastanut roolipelaamista vasta pyöreästi 3 vuotta, mutta tänä vuonna aloitin ekaa kertaa pelaamaan pöytäropea. Aiemmin on ollut tätä tarinointi puolta jos ymmärrätte mitä tarkoitan tuolla.

Olen aina ollut kiinnostunut fantasiasta, roolipeleistä sen kiehtovasta ja mukaansa vievästä maailmasta. Mielikuvitukseni onkin aika laukkaavaa että melkein mukaansa tempaisevaa melkein missä vain kuljen ja ajattelen liikaa.

Täytyisi saada enemmän päiviä jolloin pelata tuota VtM:ää, alkaa meinaan itsekkin haltsaamaan sen säännöt sun muut systeemit näin parin kerran GM:änä olon jälkeen...

Täällä on yksi ja kaveri piirissä hieman suurempikin joukko. Että ei aikuset ole ainoita kyllä se turussa vielä pihisee ja fantasiapelit liikeessä heiluu tämä poika ulos ja sisään niin rooli-,kortti- sekä miniatyyripelien hankinnasta(eikä unohdeta figutuksen muita välineitä).joo kyllä se on todella kivaa varsinkin kun tuomas tai jerome kertojana sillä silloin on huumori ja pulman ratkomiset oikeassa asemassa oikeassa aikaan.

Roolipelejä joita pelaan enitenaranoia, D&D, Lotr(decipherin) ja WH.

Heips!
En nyt tiedä niin nuoresta, mutta ajattelin lohduttaa sua jotta et ole ainoa pitkänlinjan kulkija....
Itse olen vm 73 ja on tullut rapiat 25v- tahkottua samaa upeaa roolipelikampanjaa koko tuo kyseinen aika!!!! Peliporukka on myös pysynyt koko ajan liki samana. Voin vain todeta, jotta hauskaa, antoisaa ja ennenkaikkea mieleenpainuvia muistoja on kertynyt roppakaupalla!
Olemme myös tehneet päiväkirjoja sekä paljon muuta aiheeseen liittyvää...Lieneen ainoat jotka ovat jatkaneet näin pitkään ja loppua ei näy koskaan.
Nauttikaa peli-illoistanne ja antakaa kampanjanne kehittyä...

Puhaltakaahan pölyt pois nopistanne ja laittakaa prossat kehiin!!!
ps. peli-iloa!
T: Hadar!





Vaan onko näin? Löytyykö perinteisille roolipeleille vielä nuortakin harrastajakuntaa? Ja jos löytyy, niin mitä pelejä he pelaavat? Itse en ole juurikaan tehnyt ostoksia alan kaupoissa 90-luvun alun jälkeen.

Hadar sanoi:

Itse en ole juurikaan tehnyt ostoksia alan kaupoissa 90-luvun alun jälkeen.

Click to expand...

Ja minä olen :wink: joo ettei tulis offia:
Minkäs laisia juonia teillä ylkeensä on kun meikä poika on pelin johtajana niin ei siitä taida ikinä tulla mitään pari vinkkiä olis paikallaan.

[Jaahas...(toi loppukaneetti jonka lainasit oli oikeastaan vahingossa jäänyt siihen kun vastailin jonkin keskusteluun,mutta mutta...
En itse peluuta vaan naatin siellä särmien paremmalla puolen, mutta ainakaan meidän kamppanjassamme ei taikaesineillä eikä rahalla ole mässäilty sitten 1:st editionin jälkeen....

:roll:

peli-iloa ja pitkiä kamppanjoita toivottaen! T:Hadar

Vanha akkahan minä jo olen :hups: , mutta nuori pelurina. Joskus kouluikäisenä pelailin 11- 12 - vuotiaana . Kaipailin roolipelejä ja tiesinkin jotain todella tärkeää puuttuvan minusta useiden vuosien ajan, mutta onneksi löysin mestan .

Vaan onko kellään kokemusta NUORTEN kanssa pelatuista peleistä?

Minusta koulukkaat/ ala-asteelaiset olisivat omiaan omaksumaan roolipelien ilmaisun, koska leikit ei ole vielä kovin kaukana. (toivoittavasti ei unhodettu)
Lapsille pelit pitäisi osata johtaa lasten säännöillä, sääntöjä on turhaa olla monta.

Taannoin ilmestyneessä Roolipelaaja lehdessä mainittiin ropeconin kasvavaan juniori määrään. Kun ensinmäiset roolipelipolvet alkavat hyvinkin olla jo poikimis iässä niin kysyntää olisi.

Minua surettaa, että ropea ei koeta omaksi ja larppi koetaan. Unohtakaa ne nopat, ei eläytyminen tarvitse viittaa taikka noppaa. Tai jos tarvitsee, niin sitten olen surullinen.

Minä pelaisin jos pelaajia olisi, mutta kun asun kohtalaisen syrjässä, ei pelaajia oikein tahdo löytyä, ja ne muutamat potentiaaliset pelaajat eivät pääse näin syrjään oikeastaan koskaan. Pelejä on tullut hamkittua ihan kohtalaisesti ottaen huomioon pelikertojen vähyyden. Viime talvena oli jonkinasteinen peliporukka kasassa, mutta sitten kolmasosa pelaajista muutti takaisin Alankomaihin. Silloin oli myrskyn Aika-kampanja, muita pelejä on Kerp, Ultima thule, Star wreck ja uusitun World of Darknessin sääntökirja sekä vampyyri- että ihmissusiosat.

Larppaamista on myös jonkun verran tullut harrastettua, enemmänkin tulisi jos jossain melkein kohtuullisen välimatkan päässä olisi pelejä. Tosin nyt kun isästä tuli Dragonbanen myötä larppaaja 42-vuotiaana, sekin saattaa lähteä mukaan ja kuskaamaan mielummin.

Mitämitämitä? Kyllä minä ainakin pelaan pöytäpelejäkin, ropettamisen aloitin kymmenvuotiaana. Silloin harvoin kun muitakin pelaajia löytyy, Ranmoth vetää pelejä. (Aina se nakitetaan peejiiksi). Muuta tuntemaamme nuorisoa olemme parhaamme mukaan yrittäneet aivopestä ropettajien iloiseen joukkoon. Saksalainen vaihto-oppilas sai traumoja Ropeconin äärimmäisen väsyneestä Myrskyn aika-'kampanjasta'. Moth päätti ettei nyt mitään hahmoja jakseta alkaa säätää vaan heitti kykyarvot randomilla. Sitten vielä mielisairaustaulukkoa päälle ja kas: vainoharhainen, maaninen ja oliko se nyt sitten koomapotilas joka makasi sängyssä..? Kyvyissäkin oli kaikkea kivaa, muun muassa havainto, tahto ja liikkuminen 0, taistelu silti 4 asteikolla 1-5. :roll: Olisihan sitä nyt voinut säätää kunnolliseksikin, mutta eihän me jaksettu.
Pikkusiskotkaan eivät innostu, ropetus muka tylsää. Edes larppaamista eivät tahdo kokeilla, tosin eipä me vanhemmatkaan sitä juuri voida harrastaa asuinpaikan ja lähialueiden ollessa mitä ovat. Silloin tällöin kun kummin lapset ynnä muut tulevat kylään, he kyllä pelaavat mielellään. Nuorimmilla se menee tietenkin lähinnä munchkinoinniksi eikä pelaamiseksi, mutta ihan hauskoja kampanjoita on kyllä pelattu. Lähinnä Myrskyn aikaa, muut eivät tahdo pelata WoDia ja muiden sääntöjä Moth ei ole jaksanut opetella kunnolla.
Larppaaminen on kyllä hauskaa, Dragonbaneenkin tuli mentyä ja ensi kesänä taas Ruotsiin, tällä kertaa Weave of Fate/Ödesväv-larppiin. Muuten pelkkiä conpelejä, jotka nyt eivät ole erityisen loistoja. Tahtoisin kyllä pelata jotain siltä väliltäkin, ei ruotsalaisia elitistipelejä muttei myöskään Conin tusinafantasiaa Dipolin tupaten täydessä ympäristössä.

Roolipelaajat?

Theoderic sanoi:

Vaan onko näin? Löytyykö perinteisille roolipeleille vielä nuortakin harrastajakuntaa? Ja jos löytyy, niin mitä pelejä he pelaavat? Itse en ole juurikaan tehnyt ostoksia alan kaupoissa 90-luvun alun jälkeen.

Click to expand...

Tulehan sie vanhus joskus Ropeconissa käväsemään.. Siellä on pelejä ja pelaajia joka lähtöön.

Olen 12 ja pelaan kavereitteni kanssa D&D:tä. :roll:
Tosiaan ei kaikilla monimutkaisilla säännöillä.

Ksu edit: Olisi kiva kuulla tarkemmin millaista D&D:tä pelaatte. Missä maailmassa, millaiset säännöt ovat mukana yms. Muutenkin viesteissä olisi kiva olla hieman enemmän sisältöä.

Jaa... Maailman nimeä ei tiedä vielä kukaan.
Ollaan karsittu kaikki turhat heitot joita kukaan ei jaksa heittää kuten
initiavet pois... Tyyli on ehkä vähän vapaanpaa, jos pelaajat kieltäytyvät jostain tehtävästä joka edistää pääjuonta, joko pelinjohtaja keksii uuden yhtä typerän tehtävän tai pelaajat koluavat maailmaa vapaasti (jota käy usein ).

Squall Leonhart: Tosiaan, D&D:ssä tuntuu olevan enemmän hack and slashia kuin jossain Runequestissa. (ei sitä että siinä olisi)

Veljeni, joka lasketaan vielä monen vuoden ajan nuorisoksi, pelaa ihan perinteisiä roolipelejä kavereittensä kanssa. Enempää en oikein voi sanoa, itse en harrastuksestaan oikein mitään ymmärrä.