Ihan perusviittaan ei tarvita kaavaa. Puoliympyrän muotoinen kankaanpala riittää oikeaoppiseen keskiaikaiseen viittaan. Päälle huppukaulus ja vot, siinä ovat päällysvaatteet.
Vaihtoehtoisesti viitaksi käy hyvin myös tarpeeksi leveä suorakaide, johon ommellaan nauhakuja yläreunaan ja pujotetaan siihen tarpeeksi tukeva kiristysnauha. Ja jos siihen haluaa kiinteän "hupun", niin käännetään ensin kankaan yläreunasta noin 30 cm (tai enemmän jos haluaa syvemmän hupun) kaksinkerroin ja tehdään nauhakuja taitteeseen. Taitteella olevaa kankaanreunaa voi joko roikottaa viitan päällä koristeena tai sen voi nostaa pään yli ja kiinnittää soljella hupuksi. Hyvin helppoa ja yksinkertaista. Tällainen oli myös oma ihka ensimmäinen viittani, ja se toimi mainiona varusteena larpeissa, kunnes penkkareiden lähestyessä uhrasin sen velhonkaavun materiaaliksi.
Olen myös nähnyt varsin mainion kaapu/viittaviritelmän, jonka ohje on myös hyvin helppo. Siihen tarvitaan ensinnäkin soikea kangaspala - tarpeeksi iso peittämään hartiat - jonka keskelle tehdään kaulanreikä ja jonka toinen suippo reuna leikataan auki. Se kannattaa toki ommella kaksinkertaisena, jotta kaulanreiän reunasta tulee siisti. Tämän soikulan reunaan rypytetään sitten kangaskaistale, jolla on mittaa yhteen suuntaan sen verran kuin viitalle halutaan mittaa ja toiseen suuntaan (rypytettävän reunan suunta) sen verran kuin viitalle halutaan tilavuutta. Itselläni ei tällaista viittaa koskaan ole ollut, mutta olen sellaisen käytössä nähnyt ja se vaikutti ihan mainiolta. Viittaa voi pitää joko niin, että halkio on edessä, tai niin, että se tulee sille sivulle, jonka kättä mieluummin käyttää. Tai jos haluaa, voi viitan roikkuvan osan keskelle tehdä takasauman ja siihen kädenreiän, niin että molemmat kädet ovat helposti käytettävissä myös halkiota sivulla pidettäessä.
Äitini käyttämä viittaohje (se kuulemma on tallessa ja hän lupasi yrittää löytää sen The Miittiin mennessä) on sellainen vähän monimutkaisempi versio, johon tosiaan kuluu kangasta ja sen lisäksi myös pätkä leveähköä kuminauhaa jos oikein ymmärsin. Viitassani oleva vuori ei kuulemma sisältynyt alkuperäiseen ohjeeseen, vaan sen äiti sävelsi itse. Mutta periaatteessahan kaikenlaiset vuorit tehdään samalla kaavalla kuin varsinainen vaate ja ommellaan vain vähän lyhyemmiksi, joten se ei liene ongelma.
Tulipa juuri mieleeni sekin, että SCA:n Known World Handbookissa on myös joitain yksinkertaisia viitta- ja keskiaikapukuohjeita. Yritän löytää nekin ja ottaa mukaani.