Oman maan antimet

miten suosittelisitte, että käyttäisin ylimääräisen ämpärini, jonka talven välivuokralaiseni jätti jälkeensä? Kasvaisiko siinä joku vihannes tai jopa juures?

Heitä muutama köynnöspapu kasvamaan. Saat komean ja nopeahkokasvuisen köynnöksen ja vielä papujakin. Pavut tarvitsevat vaan jonkun tuen, varsinkin jos on sellainen kattoon asti kasvava lajike (kuten tämä Blauhilde jota itse olen laittanut partsille). Mulla sattuu olemaan parvekkeen katossa koukkuja, joten olen laittanut niistä koukuista roikkumaan naruja (joissa painot alhaalla) jotta pavut pääsevät kiipeilemään niitä pitkin.
 
Mainio ehdotus, @Husky. :) Parvekkeeni onkin varsin karu, joten olisi kivaa, jos syömäkelpoisuuden lisäksi viljeltävä kasvi olisi komea. Ehkä se myös tasoittaisi ämpärin epäesteettisyyttä. Muitakin palkokasveja voisin harkita, ne tulevat todennäköisemmin syötyä kuin mausteyrtit ja vaikuttaa siltä, että niitä ei tarvitse kylvää kovin varhain keväällä, vai kuinka?

Täytyy muuten tunnustaa, että parvekeviljelyssä minua huolettaa, että se houkuttelee parvekkeella ja oven tai ikkunan kautta itse kämpään sellaisia kelta-mustaraidallisia pölyttäjiä, joilla on takaruumiissaan pistin. Koska pelkään niitä niin, että pahimmillani olen lukittautunut yli puoleksi tunniksi vessaan sellaista pakoon...
 
Muitakin palkokasveja voisin harkita, ne tulevat todennäköisemmin syötyä kuin mausteyrtit ja vaikuttaa siltä, että niitä ei tarvitse kylvää kovin varhain keväällä, vai kuinka?

Pavut kylvetään ulos siinä vaiheessa kun maan lämpötila on +10. Nuo parvekepavut olen yleensä kylvänyt ruukkuun toukokuun puolenvälin jälkeen tai jopa lähempänä kesäkuun alkua ja antanut itää saunakopin lattialla (lämmintä ja pimeää). Sitten vaan nostanut parvekkeelle ja antanut rehottaa. Tuo Blauhilde tekee muuten tosi kauniit pavut, sellaiset vihreä-violettiraitaiset :)
 
Minullakin on papuja suunnitteilla ruukkuihin/ämpäreihin. Mietin sopisiko köynnöskrassi samaan astiaan sekaan vai tukahduttavatkohan toisensa? Vieläköhän ehtisin esikasvattaa aurinkonkukkaa näille tukivarreksi?

Myös: kasvivalon alla rehottavat tomaatit alkavat olla melkein huolestuttavan isoja. Keltaisessa kirsikkatomaatissa näkyy jo ensimmäisiä kukkasilmuja. Lämpenisi sää nyt nopeasti!

Toinen huoli on se, että saattaa olla, etten vietäkään kesää täällä kaupungissa. Mutta onneksi taimilla todennäköisesti löytyy ottajia, vaikka avopuoliso on sanonut ettei kaikkia kasveja jaksa huoltaa, jos minä kesätöissä toisella paikkakunnalla..
 
Jos syöt perunaa niin suosittelen sitä. Syvänä ämpäri on varsin toimiva perunankasvatusalusta. Tätä en tiedä, mutta olen kuullut että peruna ja tilli tykkäävät kasvaa yhdessä, joten ämpäriin voisi varmaan hyvin tökätä perunan kaveriksi ja ihan koristukseksikin pilliruukun tai pari.

Meillä saa jo ruohosipulista kerättyä satoa, kohta alkaa nokkosaika parvekeruukut odottavat herneitä. Valkosipuli kasvaa reippaan näköisesti, mutta joko osa kynsistä on syvemmällä, hitaampia tai kuolleet. Muutama joka tapauksessa näyttää nousevan. Joku ryökäle söi eilen ulkoilemassa olleet tomaatintaimet (no ei sentään kaikkia. Tavallaan olen helpottunut, koska esikasvatus ei oikein ole minun juttu. Ehkä ostan valmiita taimia tai sitten laitan vaan siemenet suoraan multaan kun yöpakkaset alkaa olla ohi.
 
mutta olen kuullut että peruna ja tilli tykkäävät kasvaa yhdessä, joten ämpäriin voisi varmaan hyvin tökätä perunan kaveriksi ja ihan koristukseksikin pilliruukun tai pari.

Peruna ja härkäpapu on myös hyvä yhdistelmä. Entisaikaan ne kylvettiin usein samaan kuoppaan.

Äitini kertoi Meksikossa käytyään, että paikallisissa slummeissa on tapana kasvattaa perunoita ja muitakin kasveja ihan vallan ämpäreissä. Ämpärit on ripustettu aitaan, jotta kanat ja possut eivät pääse niihin käsiksi.
 
Mietin jotain tukevavartista kasvia mutta en keksinyt perunaa, doh. :D Maissia ajattelin, se on melko perinteinen kumppanikasvi pavuille. Vielä kun siihen lisäisi isolehtisen kurpitsan tai kesäkurpitsan varjostamaan maata ja säilyttämään kosteutta, oltaisiin ikivanhan ideaalikumppanuuden äärellä. Ehkä joskus on tilaa tuollekin!

Asiasta kukkaruukkuun/kukkaruukkumultaan: saamme lahjaksi kompostorin! (koska avopuolison isä hankki sellaisen vanhimmalle lapselleen ja reiluuden nimissä kysyi haluavatko muutkin) Onhan se aika hupsua rivitalon takapihalle laittaa mutta ah, eipä ensi keväänä tarvitse ainakaan samoissa määrin kantaa multaa puutarhamyymälästä!
 
Minun kokemuksella menee jokunen vuosi ennen kuin kompostista saa ensimmäiset kunnolliset multasatsit. Mutta riippuu varmasti myös kompostorista sekä siitä miten sitä käytetään. Muistelisin että sen sijoittelussa on jotain sääntöjä (ei käytön vaan naapurin rajan suhteen) ainakin jos laitetaan elintarvikejätteitä. Kannattaa tarkistaa ensin onko jotain tällaista vai muistanko höpöjä tai onko taloyhtiö-/kaupunkikohtainen juttu.
Hyvä boksi se joka tapauksessa on. Meille tuli tänä vuonna ensimmäiset ihan kunnon multasatsit, mutta kun mittakaava on toki omakotitalotontilla vähän eri kuin rivitalossa niin voi hyvinkin olla että teillä tulee järkevän oloinen multa-annos jo ensi kesäksi :)
 
Minä en ole mikään viherpeukaloinnin ihmelapsi, mutta jotain haluaisin kasvattaa. Joskus aiemmin olen kokeillut yrttien kasvattelua, mutta aina jossain vaiheessa unohdan ne tai en jaksa istuttaa niitä omiin ruukkuihin tai tapan ne jollain muulla konstilla. Tästä hitusen viisastuneena olen ottanut tämän kesän tavoitteeksi (rönsyliljaprojektin lisäksi) sen, että saisin pari kaupan yrttiruukkua pysymään hengissä jonkun kohtuullisen ajan. Toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta, muutama mintunvarsi puskee juuria vesilasissa ja basilika ei ole vielä kupsahtanut vaikka majailee edelleen alkuperäisessä muoviruukussaan. Sillekin olisi tarkoitus tehdä joku juurrutus- tai multiinlaitto-operaatio. Voiton puolella ollaan jos näistä saa jotain syödäkseen ostopäivää pidempään (olen siis voiton puolella jo kirkkaasti!) kun itsekylvettyjen kanssa en ole koskaan päässyt kunnolla edes syömäpuuhiin.
 
Ruukkubasilikaa kannattaa käyttää sellaisessa järjestyksessä että katkaisee latvasta päin jonkun lehtihangan yläpuolelta niin se voi alkaa haaromaan ja saa tuuheamman. Tietty niitä alapuolen isoja lehtiä on kanssa hyvä käyttää pois ne ovat jo ns. valmiita.
 
Douvin ja Jaamarin kompostikeskusteluun jatkoksi: ainakin miedän Biolan-kompostorimme tuottaa eräänalaista "raakamultaa", jonka pitää sitten vielä muhia aikansa avokompostissa muuttuakseen säädylliseksi mullaksi. Olen tosin itse kompostoijana ihan aloittelija, mutta kyllä se keittiöjätekompostorista pari kertaa vuodessa lapioimani musta massa minunkin silmääni näyttää kaikkea muuta kuin valmiilta mullalta. Siksi perustin viime syyskesällä takapihalle pienen avokompostin, johon laitoin mustan massan kaveriksi kasoittain puutarhajätettä. Nyt se läjä pitäisi ohjeen mukaan peittää pressulla ja antaa muhia kesän yli (ja perustaa tämän vuoden jätteistä toinen samanmoinen viereen), ja seuraavan kesänä sen pitäisi sitten olla ihan säädyllistä ja käyttökelpoista multaa. Jään odottamaan mielenkiinnolla, käykö näin.
 
Suoraan ruokakompostistahan multa on todella vahvaa ja monille kasveille se vaatii vähän "laimentamista" puutarhajätteellä tms. Meillä komposti on tyhjennetty vain kerran vuoteen, mutta nyt näyttää että homma alkaa lopulta toimia kunnolla ja valmista multaa saa parikin kertaa vuoteen. Vaikka massa ei ole ihan tasaista niin ei siellä silloin enää ole löytynyt varsinaisia tunnistettavia paloja tms. ällöä. On sen näköäistä että voisin hyvin sen pohjimmaisen kerroksen sekoittaa jo vaikkapa vanhan ja kuivahtaneen ruukkumullan kanssa ja ottaa ulkokäyttöön jos tarvitsisin multaa heti. Mutta meilläkin on useamman kompostin systeemi. Tällä hetkellä on eristetty ja virallinen kompostori sekä puutarhajätekasa. Näistä yhdistetään sitten materiaalia yhteen eristämättömään muovikompostiin niin että ei pidetä hirmu tarkkaa lukua jos sinne menee jotain vain puoliksi prosessoitunuttakin sekaan. Tämä toimii myös hätävarakompostorina jos varsinainen kompostori tulee liian täyteen eikä sitä ole mahdollista tyhjentää (esim. keskellä talvea komposti jäässä). Tästä sitten siirretään tarpeen mukaan pohjattomaan tynnyriin missä saa muhia loppuun. Pressuohje oli minulle uusi, mutta se varmaan pitää lämmön paremmin?

Monelta olen kuullut että 2-3 kompostin ketju olisi se toimivin ratkaisu, mutta rivitalonpihalle usean boksin perustaminen voi tietysti olla tilojenkin puolesta hankalaa. Jo sillä jos on puutarhajätekompostori sekä biojätekompostori erikseen ja sieltä ottaa vaan sitä kaikista kypsintä ainesta ja sekoittaa yhteen on varmasti toimiva.
Jotenkin maalaisjärki sanoisi että puutarhajätettä voisi laittaa myös siihen varsinaiseen kompostoriin, jolloin yksikin riittäisi, mutta silloin se kyllä täyttyy aika vauhdilla ja epäilen että kompostin kapasiteetti ei riittäisi siihen että sitä voisi jatkuvasti ympäri vuoden täyttää.
 
Kiitos kokeneempien kompostointivinkeistä! Pitääkin taloyhtiön grilli-illassa selvittää naapureiden mielipiteitä ja virallisempiakin säännöksiä. Melko tiiviin lämpökompostorin nyt ei luulisi pahasti haisevan, vaikea kuvitella ennalta miten avokompostori jatkokäsittelyä varten sitten tuoksuisi ja mihin se mahtuisi. Suunnitelmat elävät!

Koska meitä on taloudessa vain kaksi ja taloyhtiön roskakatoksessa toisella puolella pihaa on myös biojätteen keräyspiste, arvelisin että puutarhajätteellä ruuantähteiden "laimentaminen" jo kompostorissa menisi kokeiluun ensin. Puutarhajäte ei minun nenääni haise, eli jonkinlainen avokehikko sille voisi sopia niin tilan puolesta kuin muutenkin.
 
Kokemuksesta meillä tuosta lämpökompostorista leviää kyllä kevyt tuoksu kun se käy kunnon pöhinällä ja jos sitä ei saa heti toimimaan oikein niin voi käydä niin että joku mätänee ja haju on vähän voimakkaampi, mutta ei se nyt kovin paha ole. Avokehikkoja monet käyttääkin puutarhajätteelle.
 
Tämä ei varmaankaan ole ihan kosher, mutta olen keväisin tehnyt niin että kaivan johonkin kohtaa palstaa ison kuopan ja talikoin kompostikehikon puolimaatuneen sisällön sun muut kevättöiden roskat siihen. Heitän sekaan joko kanankakkaa tai ihan rehellistä virtsaa. Lapioin mullat takaisin ja perustan kukkulan päälle kesäkurpitsapenkin. Hyvin on kurpitsat viihtyneet.

Kesän aikana kun perkaan rikkaruohoja niin jätän ne ensin palstan käytäville kuivumaan ja kuolemaan (viime kesänä tämä ei jostain syystä ihan hirveän hyvin toiminut...) ja heitän kuivuneet rehut kompostiin.
 
Tein sen virheen, että menin kysymään isännöitsijältä kompostorista. Kuulemma kiellettyjä, koska biojätettä kerätään taloyhtiönkin puolesta. :(
 
Tein sen virheen, että menin kysymään isännöitsijältä kompostorista. Kuulemma kiellettyjä, koska biojätettä kerätään taloyhtiönkin puolesta. :(

Mikä ihmeen perustelu tuo on? Asutko rivitalossa? Miten se biojätteen varastointi taloyhtiön bioskaan eroaa siitä, että kasvijätteet kasaisi omalle pihalle joko kompostoriin tai yhteen kohtaan jota ei ole mitenkään aidattu tai muuten eristetty pihasta? Eikö luulisi olevan parempi että biojäte on yhdessä kasassa hajoamassa kuin että se on pitkin tonttia koska kukaan ei viitti vaivautua koska pykälät? Ylipäätään ei kannata hirveästi lupia kysellä asioista joita ei ole selkeästi kielletty. SääntöSuomi on hanurista.

Muoks. Työelämässä on oppinut sen, että jos on jotain roskaa, niin ei kannata kysyä että saako tän heittää roskiin. Vastaus on yleensä ei. Sen sijaan jos ei kysy keltään niin kukaan ei ikinä niitä roskia kaipaa...
 
Jotain tuon tyyppistä vähän pelkäsinkin. Iso sääli kyllä, mutta jo kaupungeilla on usein joku ohjesääntö siitä miten lähelle naapurin rajaa kompostin saa sijoittaa ja nopealla etsimisellä vaihtelu oli 1-5 metriä. Että se siitä rivitalossa. Löysin kuitenkin myös linkin kompostiin jollaisen näin kerran jossain kodinterrassa tms. Eli kompostin jota pidetään sisätiloissa! Tuolla blogiteksti aiheesta http://stazzy.net/index.php/2009/matokomposti
 
Mikä ihmeen perustelu tuo on? Asutko rivitalossa? Miten se biojätteen varastointi taloyhtiön bioskaan eroaa siitä, että kasvijätteet kasaisi omalle pihalle joko kompostoriin tai yhteen kohtaan jota ei ole mitenkään aidattu tai muuten eristetty pihasta?

Asun rivitalossa ja piha on melko pieni. Puhuin viestissä myös lämpökompostorista, kun sellainen oli kyseessä - oletan että jonkin kehikon pihajätteelle voikin laittaa, mutta ei tuollaista tiiviimpää, riippumatta siitä laittaako sinne elintarvikejätettä vai pihajätettä. Piharoskat eivät kyllä mahdukaan taloyhtiön bioskaan, ainakaan näin kevään sesonkiaikaan kun kaikki raivailevat kuollutta biomassaa kasvavan tieltä pois.

Mutta jee, siirsin osan tomaateista tänään jo ihan lopullisen kokoisiin ruukkuihin! Ruokapöytä ja kasvihylly ovat suht täynnä nyt - pitää löytää osalle taimista muu koti tässä lähiviikkoina.
 
Sain entiseltä duunipaikalta lavakauluksia, ei maksanut kuin hakemisen vaivan. Olivat menossa roskiin kun kukaan ei huoli :o Hullut! Eikö ne tajua mitä nuo kaulukset maksavat kaupassa... Oijoi, nyt kauan haaveilemani kasvilaatikkopuutarha toteutuu. Vielä kun pääsis toukotöihin. Ilmat eivät ole niitä vielä kovin suosineet. Tosin facebookin muistojen mukaan aloitin pari vuotta sitten palstahommat näihin aikoihin. Tuntuu vaan että on muka kovinkin myöhässä, kun moni muu on jo kerinnyt tehdä palstallaan vaikka mitä.
 
Ylös