Oman maan antimet

Tarkoittaako tuo siis niitä niityltä kerättyjä siemeniä? Koska kaupan niittykukkasiemenet kyllä itivät varsin nopeasti siitä, kun ne viime keväänä mupelsin takapihalle.
 
Ainakin osa niittykukkien siemenistä itää kyllä keväällä kylvettynäkin, mutta osa vasta seuraavana kesänä ja kukinta on paljon parempi muutenkin kun siemenet ovat saaneet talvehtia maassa.
Meillä niitty oli oikeastaan vasta viime kesänä melko valmiin oloinen ja se taisi olla niityn kolmas kesä.
Ajattelin olla hurja ja kokeilla juttua, josta en ole koskaan kuullut keneltäkään, mutta pälähti vaan päähän. Aion kokeilla esikylvää porkkanoita vessapaperirulliin niin, että kun aika on (ja sitten alkaa soida laulu päässä...) voin istuttaa koko rullan ulos. Voin sitten kertoa miten näiden kanssa kävi, jos vaan muistan 😁
 
Tarkoittaako tuo siis niitä niityltä kerättyjä siemeniä? Koska kaupan niittykukkasiemenet kyllä itivät varsin nopeasti siitä, kun ne viime keväänä mupelsin takapihalle.

Niittysiemenestä ostettuja. Ohje sanoo, että tarvitsevat kylmäkäsittelyn, ts. talven ulkona, ennen kuin alkavat itää kunnolla, ja ainakin edellisen, muutama vuosi sitten kylvämäni satsin perusteella se pitää paikkansa. Kylvin ne keväällä, ja vasta seuraavana vuonna paikalle nousi kukkaniitty.
 
Last edited:
Mutta ilmeisesti kaikkien niittykukkien luonne ei siis ole, että ne on kylvettävä edellisenä vuonna, koska selvästi minä niitä sain pihalleni saman kasvukauden aikana. :D

Viime vuonna en muuten löytänyt mistään apilan siemeniä, kun ne tuntuivat olevan kaikkialta myyty loppuun. Nyt talvella sain jostain kuitenkin ison paketin valkoapilan siemeniä, muahahaa! Syksyllä kaivettiin osa takapihan kiveyksestä pois, ja juuri tuon muutaman neliön alueen aion apiloittaa niin perusteellisesti että.
 
Yksi suosikkikukkani toivottavasti tarvitsee kylmän kauden. Kylvin aika paljon ruusuruohoa viime keväänä, mutta niistä ei noussut muistaakseni yhtään. Pistän paljon odotuksia tähän kevääseen.
 
Mutta ilmeisesti kaikkien niittykukkien luonne ei siis ole, että ne on kylvettävä edellisenä vuonna, koska selvästi minä niitä sain pihalleni saman kasvukauden aikana.

Ei varmasti, onhan niitä niittykukkia vaikka mitä erilaisia, ja aivan varmasti on eroja itämisessä siinä kuin sopivimmissa kasvualustoissa ja kukinta-ajoissakin. Niittysiemenellä on kuitenkin monia erilaisia siemensekoituksia, ja nämä tähän mennessä kokeilemani ovat tulleet sillä ohjeistuksella, että ne tulisi kylvää syksyllä, jos haluaa kukkia seuraavaksi kesäksi.

Lisäys: Kävin varmuuden vuoksi katsomassa Niittysiemenen sivuilta, olisinko sittenkin käsittänyt/muistanut väärin, ja sen verran väärässä olin tosiaan, että kasvit kyllä itävät jo ensimmäisenä vuonna. Kukkaa ne kuitenkin tekevät vasta toisena, ja siihen varmaan perustuu siemenpussin mukana tullut syyskylvösuositus. Tuon nykyisen sekoitukseni nettiohjeessa sanotaan, että jos haluaa kukkia jo ensimmäisenä vuonna, kannattaa kaveriksi ostaa joku yksivuotisten kukkien sekoitus ja kylvää se samalla.

Aiemmin kylvämässäni sekoituksessa näköjään oli ruusuruohoakin, mutta en kyllä muista nähneeni sen kukkia. Toisaalta kylvöpaikkani ei ollut ihan ideaali kyseiselle sekoitukselle, joten ehkä ruusuruoho totesi jättävänsä kukkimisen mieluummin väliin. Valitsinkin tällä kertaa toisenlaisen sekoituksen siinä toivossa, että se menestyisi paremmin minikokoisella wannabe-kukkaniitylläni, ja lisäksi kukkavalikoiman pitäisi olla erityisen pölyttäjäystävällinen.
 
Last edited:
Itse aion tahallani kylvää voikukkaa pitkin pihaa (vanhempien) ja jättää ruohoa leikatessa metrin neliön kokoisia laikkuja mitä hyvänsä kukkia siinä sattuu kasvamaan. Toki tämä laikkujen jättäminen on ollut toimintatapana jo varmaan kymmenisen vuotta. Saa nähdä kasvaako uusiin paikkoihin päivänkakkaraa (joka on jostain levinnyt tänne) jonka siemeniä keräsin kuivuneista kukkavarsista loppukesällä ja heittelin niitä pitkin poikin. Valkovuokot eivät yrityksistä huolimatta suostu leviämään omenapuun alta. Sinivuokot sen sijaan ottavat ojaa haltuunsa sivupesäke kerrallaan.
 
Ei varmasti, onhan niitä niittykukkia vaikka mitä erilaisia
OK. :) Ekass viestissäsi vain oli pienellä "niittysiemenet" enkä osannut vielä siitä ajatella, että kyseessä olisi tahon Niittysiemen siemenet tai tuote Niittysiemenet, joilla olisi tietyt kylvöohjeet.
 
OK. :) Ekass viestissäsi vain oli pienellä "niittysiemenet" enkä osannut vielä siitä ajatella, että kyseessä olisi tahon Niittysiemen siemenet tai tuote Niittysiemenet, joilla olisi tietyt kylvöohjeet.

Oisin tosiaan voinut ilmaista itseni selkeämmin. Mutta ihan tavallisia niittykasvien siemeniä nekin kyllä ovat, Niittysiemen vain myy niitä erilaisina lajitelmina vähän sen mukaan, millainen kasvupaikka on kyseessä tai millaisia kukkia ihmiset haluaisivat. Kylvöohjeet ja suositukset kylvöajasta ovat hyvä bonus, minä olisin muuten vain ripotellut menemään ja ihmetellyt sitten, kun kukkia ei näy :D
 
Netissä pörrätessäni näin yhden taimikaupan sivuilla kukkaniittymaton. Siis sellaisen itsekompostoituvan kankaan, johon siemenet on laitettu valmiiksi ja jolla saadaan halutun kokoinen kesäkukkaniitty aikaisiksi. Mietin heti sitä yhteen hankalaan kohtaan, jossa rikkaruohot ovat vallanneet maan. Tuon kun kääntäisi ja kitkisi kunnolla ja sitten levittäisi kukkakankaan siihen niin se kasvaessaan (ehkä) samalla tukahduttaisi rikkaruohoja niin että seuraavana vuonna siihen olisi taas helpompi laittaa jotain muuta.

NÄETTEKÖ NYT MITEN YRITÄN HETI KIERTÄÄ ITSELLENI ASETTAMAANI SIEMENTENOSTOKIELTOA!
 
Kuulin tää talvena ensimmäistä kertaa kylvölautoista ja aion niitä kokeilla tuossa keväämmällä kun esikasvatushommat tulee ajankohtaisiksi! Eli tarvitaan esim. läpinäkyvää muovia oleva karkkirasia, styrox-levyä, kuminauhoja ja talouspaperia. Joidenkin ohjeiden mukaan myös suodatinpussipaperia. Muita tarvikkeita kotoa jo löytyy ja styrox-paloja saan töistä. Joissain ohjeissa on styroxin puuttuessa tehty kylvölautta esim. halkaistusta mehupurkista.

Kylvölautta vähentää mullan kanssa sotkemista merkittävän paljon ja säästää idätysvaiheessa tilaa. Etenkin pienessä kerrostaloasunnossa tällainen vaihtoehto saa kyllä mun jakamattoman huomioni.

Lisää esim. täällä:
 
Vohobitti kävi kesken viikon siirtämässä ensimmäiset samettikukat ansarista kirsikkapuun alle (joka alkanee kukkia 1-2 viikon sisällä). Viikonloppuna laitettiin maa-artisokkaa maahan, ensimmäiset perunat ovat olleet jo viikon. Tomaatin taimet tuodaan kaupunkikolosta tänne siirtolapuutarhalle ansariin ensi viikonloppuna.

Entäs teillä?
 
Näin mainoksen "kesäkukkamatosta". Tämä alkoi kiinnostella, olen miettinyt pihan muokkaamista muutenkin, kun kaikkialle tunkeva ruusu pitäisi kaivaa pois. Sitten vaan päälke tuo biohajoava siemenmatto ja multaa. Ja ei muuta kuin odottelemaan niittyä
 
...kaikkialle tunkeva ruusu pitäisi kaivaa pois...

Joo, ruusut on ärsyttäviä. Ainoa kiva ruusu on tokruusu, mutta se ei olekaan oikea ruusu. Ruusut leviävät, jos niitä yrittää tukahduttaa tai leikata saattaa pihan toiselle puolelle ilmestyä vesoja. Niitä on lähes mahdoton hävittää kaivamalla, koska jos pienikin juuren pala jää, niin uutta pukkaa. Lisäksi niissä on tyhmiä piikkejä, mitkä satuttavat, ja tukahduttavat toisia kivempia kasveja. Onneksi kuitenkaan Suomessa (toisin kuin keski-Euroopassa) ruusut eivät kasva valtoimenaan ja peitä kokonaisia linnoja, joissa väki nukkuu luomouksen vallassa. Jos Vohobitti ei ymmärrä Espoossa asumista, niin ei hän ymmärrä myöskään ruusujen viljelijöitä.

Mainitaanko Tolkienin teksteissä ruusuja muulla kuin hobittien nimissä?
 
Mainitaanko Tolkienin teksteissä ruusuja muulla kuin hobittien nimissä?

Mainitaanpa kerrassaan. Ensinnäkin Bregalad (Vohobitin hengenheimolainen) loihe näin lausumaan:

"Vanhimmat niistä [= pihlajista] istuttivat entit entvaimoja miellyttääkseen; mutta nämä katsoivat niitä ja hymyilivät ja sanoivat tietävänsä missä valkeammat kukat ja runsaammat hedelmät kasvoivat. Mutta koko tuossa suvussa, Ruusun heimossa, ei ole yhtäkään puuta joka olisi minun silmissäni yhtä kaunis." (TSH II/3.4. "Puuparta", s. 501)​

Sauronin miehttämä Ithilien oli lähes yhtä huonossa hapessa kuin Keski-Euroopan satulinnat:

He [= Frodo ja Sam] seurasivat vikkelänä edellään loikkivaa puroa. Pian se toi heidät matalaan notkoon pienelle kirkkaalle järvelle, joka lepäsi muinaisen kivialtaan murenevissa raunioissa. Altaan kaiverruksin koristeltu reuna jäi melkein kokonaan sammalen ja ruusupensaitten peittoon... (TSH II/4.4. "Yrttejä ja jänispataa", s. 674)​

Nopeasti leviävä aluskasvillisuus, kanerva, orjanruusu ja luikertava metsäköynnös kutoivat jo verhoa tämän kammottavan juhlan ja teurastuksen tapahtumapaikan ylle; mutta se ei ollut vanha (TSH II/4.4. "Yrttejä ja jänispataa", s. 674: hobitit olivat törmänneet noesta mustaan kiviympyrään, jonka keskellä oli luita)​
 
Mainitaanpa kerrassaan. Ensinnäkin Bregalad (Vohobitin hengenheimolainen) loihe näin lausumaan:

"Vanhimmat niistä [= pihlajista] istuttivat entit entvaimoja miellyttääkseen; mutta nämä katsoivat niitä ja hymyilivät ja sanoivat tietävänsä missä valkeammat kukat ja runsaammat hedelmät kasvoivat. Mutta koko tuossa suvussa, Ruusun heimossa, ei ole yhtäkään puuta joka olisi minun silmissäni yhtä kaunis." (TSH II/3.4. "Puuparta", s. 501)​

Niin joo, pihlaja on ruusukasvi. Kyl se J. R. R. tiesi yhtä ja toista kasveista jo ennen internetaikaa, ja vielä tuolla tavalla vihjaa yhteydestä. Nythän se on helppo tsekata wikipediasta, mihin Vohobittikin joskus aikaisemmin kiinnitti huomiota, siis pihlajien ja ruusujen sukulaisuuteen, samoin kuin, että omena ja kirsikkakin ovat ruusukasveja. :o
 
Aloitan palstahommat tänä vuonna myöhemmin kuin koskaan ennen, eli huomenna. Syynä ennen kaikkea se, että pari edellistä viikkoa ovat olleet kylmiä, ja laiskana mukavuudenhaluisena en ole viitsinyt mennä jäädyttämään itseäni.

Lisäksi päätin tänä vuonna yrittää tosissani seurata palstatöissä kuukalenteria. Nyt on kaikin puolin erittäin hyvä aika aloittaa: on alakuu (hyvä maankääntämiselle ja rikkaruohojen kitkennälle ja kaikelle siivoamiselle) ja sen lisäksi meneillään on ns. kituviikko, jolloin ei kannata kylvää tai istuttaa, koska kasvu ei tahdo lähteä käyntiin. Tämähän koskee tietysti myös rikkaruohoja, joiden siemenet useimmiten vain innostuvat maan kääntämisestä itämään.

Tänään on luvassa parvekkeen siivousta, parvekelasien pesua yms. jotta kesähuone olisi kohta taas käytössä. Lisäksi tuohon parinsadan metrin päähän tulee iltapäivällä taimitori, jonne säntään ostoksille. Partsista sen verran, että meidän talossa on parvekkeilla kiinteät kukkalaatikot parvekkeen ulkosivuilla, ja aion tänä vuonna istuttaa sinne kukkien sijaan mikrotomaatteja sun muita hyötykasveja, koska miksipä ei. Ne ovat mielestäni näyttäviä kasveja siinä kuin kukatkin (joita tulee sitten kyllä parvekkeen sisäpuolelle).
 
Tilasin juuri osterivinokastappeja. Eli rihmastoa, joka ympätään kaadettuun puuhun. Sen pitäisi tuottaa satoa luultavasti kesällä 2025, mutta ehkä, jos esikasvatus onnistuu hyvin niin voisin elätellä toiseita jonkinlaisesta sadosta jo tulevana kesänä. Mutta se on iso ehkä.

Muuten on ainakin suunnitelmissa taas esikasvattaa porkkanoita (se onnistui tosi hyvin viime keväänä). Kylvän siemenet vessapaperirulliin ja istutan rullineen kaikkineen maahan. Inhoan porkkanarivien harvennusta, joten se vaihe jää näillä käytännössä lähestulkoon välistä. Jos laittaa muutamia siemeniä yhteen rullaan niin siitä vaan nyppii ylimääräiset pois ennen istutusta.

Herneitä laitan, kuten joka vuosi. Ne ovat kaikkien herkkua ja niiden kanssa olen onnistunut jo parina vuonna peräkkäin. Rakensin syksyllä vielä yhden penki kasvimaalle. Niitä on nyt kolme. Yhteen laitan porkkanat, ehkä herneet, yhteen pari kesäkurpitsaa ja aion olla rohkea ja kokeilla pitkästä aikaa perunaa. Niiden kanssa en ole koskaan ihan todella onnistunut. Sen jälkeen kun nypin jokaisesta perunasta niiden sisään kaivautuneita etanoita, luovutin moneksi vuodeksi. Nyt minulla on kuitenkin kasvimaa paljon kuivemmassa paikassa, joten ehkä se ei houkuttelisi nyt niin paljon etanoita.

Näiden lisäksi toivon, että maa-artisokat kasvaisivat tänä kesänä paremmin. Viime kesänä ne jäivät aika ankeiksi. Ne kasvavat kukkapenkissä koristekasvien seassa.
Kasvikuivurin aion pistää kunnolla töihin, koska nyt meillä oli koko talveksi vaan pari desiä kuivattuja viinimarjoja. Tulevaksi talveksi haluan niitä reilusti lisää. Tosi hyviä ja kivan happamia. Myös nokkosta aion taas kuivattaa. Viime keväänä jäi sen kerääminen turhan myöhäiseksi ja kaikki kuivattu nokkonen on jo käytetty.
Meillä on myös iso maitohorsmapöheikkö pihassa, mutta oikeastaan haluaisin aika paljon karsia sitä. Keväällä syödään siis hetken aikaa toooosi paljon maitohorsmaa. Mutta se ei haittaa, koska se on paistettuna jopa parempaa kuin parsa ja mikä parasta (näillä ruuan hinnoilla) ihan ilmaista ☺️
Yrteistä timjamia ja rosmariinia ainakin. Minttu toivottavasti selvisi siirrosta ja uudet kylvetyt jatkavat kasvua. Kukkapenkin nurkalla ruohosipulin toivon myös kasvavan taas hyvin. Valkosipulia aion laittaa. En odota saavani sipuleita, sillä siinä en ole koskaan onnistunut, mutta ne varret on hyviä.
Parvekkeelle tulee lehtikaalia ja nyt ekaa kertaa aion kokeilla kasvattaa tomaatit siemenistä. Lajikkeina Gardener's Delight ja Sungold. Myös kesäkurpitsat aion ensimmäistä kertaa esikasvattaa itse.

Minä inhoan esikasvatusta. oikeasti. Se vie valtavasti tilaa ja pitää joka päivä vahtia ja hoitaa ja aina jotain homehtuu ja joku kuivuu ja minulla menee hermo. Mutta se on halvempaa kuin taimien ostaminen ja näin saa niitä lajikkeita mitä tahtoo. Jos menee johonkin ketjumyymälään taimia hakemaan niin siellä on sitä paria-kolmea lajiketta ja niistäkin parhaat yleensä loppu.
 
Muuten on ainakin suunnitelmissa taas esikasvattaa porkkanoita (se onnistui tosi hyvin viime keväänä). Kylvän siemenet vessapaperirulliin ja istutan rullineen kaikkineen maahan. Inhoan porkkanarivien harvennusta, joten se vaihe jää näillä käytännössä lähestulkoon välistä. Jos laittaa muutamia siemeniä yhteen rullaan niin siitä vaan nyppii ylimääräiset pois ennen istutusta.
Nyt alkoi kiinnostaa että missä vaiheessa kevättä olet aloittanut porkkanoiden esikasvatuksen? Voisin tehdä testin että laittaisin maahan esikasvatettuja ja siemennauhoja ja seuraisin mitä tapahtuu. Kiinnostaa! Tuleeko niistä yhtä suuria, piteneekö satokausi jne.

Keväthuuma alkaa pikkuhiljaa vallata alaa. Siemenluetteloita on luettu ja vannottu että uusia siemeniä ei tänä vuonna osteta kun vanhojakin on yllinkyllin (ihan kuin olisin sanonut näin ennenkin) ja lisäksi parvekkeen suunnittelu on jo aloitettu. Tänä vuonna haluaisin viimeinkin saada aikaisiksi hankkia partsille terassilämmittimen joka pidentäisi parvekekautta; tykkään kovasti hengailla parvekkeella ja olisi kiva mm. juoda siellä aamukahvit ja iltateet ja vaikka syödäkin siellä säällä kuin säällä + istua kavereiden kanssa iltaa ulkona, mutta viileämpinä kevät- tai syyspäivinä se ei ole hirveän houkutteleva vaihtoehto.

Viime kesänä mulla oli parvekelaatikoissa matalia amppelitomaatteja ja ne olivat hyvinkin näyttäviä kun niitä oli useita (taisi olla 8 kpl). Lisäksi ne olivat varsin satoisia; ekat tomaatit poimin heinäkuussa ja viimeiset syyskuun lopulla. Muutamia tomaatteja sai joka päivä. Tänä vuonna sama uusiksi! Ötökäntorjujina mulla oli ruukullinen laventelia ja rosmariinia, ja eipä pahemmin tuhohyönteisiä näkynyt. Lisäksi olen karsinut parvekkeen repertuaarista kokonaan pois krassit, niin ihania kuin ovatkin, koska ne vetävät puoleensa jotain ällöjä mustia ötököitä. Myöskään chiliä ei ole ollut muutamaan vuoteen, koska tuntuu vetävän ziljoonittain kirvoja puoleensa. Kadulla suoraan parvekkeen edessä vielä kasvaa koivuja, joista ne kirvat tekevät invaasioitaan.

Esikasvatuksen suhteen olen pimeähkössä kaupunkikämpässä asuvana heittänyt toivon oikeastaan kaiken muun kuin kurkkujen ja kurpitsojen kohdalla; ne kylvetään vasta myöhään keväällä ja pärjäävät toukokuussa taimina lasitetulla partsilla varsin hyvin. Muuten mennään sitten pitkälti joko suorakylvösiemenillä tai ostotaimilla. Eihän tämä maailman halvin harrastus ole (jos työtunteja laskis niin tulis kyllä kesäkurpitsalle hintaa) mutta useimmat harrastukset maksaa jotain, eikä tämä ole ainakaan turhimmasta päästä.

Tavoitteena olisi tänä vuonna myös lisätä pölyttäjäystävällisten kasvien määrää omalla pienellä panoksellani. Voipi olla että ostan muutaman kukkasiemenpussin ihan vaan sissiviljelytarkoituksiin.
 
Nyt alkoi kiinnostaa että missä vaiheessa kevättä olet aloittanut porkkanoiden esikasvatuksen? Voisin tehdä testin että laittaisin maahan esikasvatettuja ja siemennauhoja ja seuraisin mitä tapahtuu. Kiinnostaa! Tuleeko niistä yhtä suuria, piteneekö satokausi jne.
Kokeilin porkkanoiden esikasvatusta ensimmäistä kertaa viime keväänä ja pihapäiväkirjan mukaan ne olisi kylvetty 20.4.
Laitoin aika myöhään, koska ne voi laittaa myös suorakylvöllä ja ehtivät silti ihan hyvin kasvaa. Näin järkeilin tuon.
Porkkanoiden kokoon en osaa suorilta ottaa kantaa, koska minulla porkkanat on aikaisempina vuosina olleet parhaimmillaankin pienehkön sormen kokoluokkaa, mutta nyt laitoin aurinkoisempaan paikkaan, jossa ei ole ennen kasvatettu porkkanaa ja olivat oikein komeita. Ihan oikean porkkanan kokoisia😁 Eli en tiedä miten iso vaikutus oli esikasvatuksella ja miten iso uudella paikalla. Veikkaan, että paikka vaikutti enemmän. Jos kasvatat ja onnistuu niin kerro sitten vertailun tuloksista.

Minulla alkaa aina olla esikasvatuksen kanssa tilaongelma. Plus en jaksa ikinä siirrellä isompiin ruukkuihin vaan haluan istuttaa taimet suoraan ulos sitten kun ajan niitä istuttelemaan. Eli pitkät esikasvatukset on hankalia. Tänä vuonna ehkä pakko tomaatit ja kesäkurpitsa kuitenkin siirtää sisällä kertaalleen isompiin ruukkuihin.
 
Ylös