Onko teillä lävistyksiä tai tatuointeja?
- Keskustelun aloittaja Naturechild
- Aloitettu
Tatuoinneista olen ollut kiinnostunut jo pikkupojasta lähtien, kun parhaan ystäväni isoisällä on kunnon oldschool-"äitisydän" keskellä rintakehää. Lävistykset tulivat mukaan kuvioihin 15-vuotiaana kun minua 6-vuotta vanhempi tuttavani tuli takaisin Saksasta olkapäässään lävistyksistä hahmoteltu pentagrammi. Joten tämä poikahan otti hakaneulan kauniiseen kätöseensä ja tökki sillä itseään 
Ei todellakaan viisasta mutta jostainhan se on aloitettava, ja siihen aikaan tuolla maaseudulla lävistykset, ja ruumiintaide muutenkin, olivat täysin tuntematon taiteenlaji.
Nykyään itseltä löytyy lävistyksiä enää 7, mutta aikojen saatossa on tullut muistoihin haudattua ~80 lävistystä, lähinnä työnhankintaan (ja ihmisten ennakkoluuloihin) liittyneistä syistä. Tatuointeja on jonkin verran, käsiä tehty (koko käsien teema valmiiksi suunniteltu) arviolta noin 6 tuntia, ja sitten muualla muutama muu erinäinen kappale. Jatkoa tulee vielä useiden kymmenien tuntien edestä, ja tärkeintähän tässä hommassa on matka sinänsä eikä päämäärä.
Lävistyksistä tullut lähivuosina jopa tulonlähde itselleni, kun aloittelin ensin tekemällä ystävilleni ilmaiseksi halpisvälineillä, sittemmin tilasin A-luokan välineet ja nykyään teen lävistyksiä ihan kaikille niitä haluaville, ja eipä sen lisäksi muuta tulonlähdettä oikein tarvitsekaan.
Sitä en kyllä ymmärrä miksi joillakin on tapana tuomita lävistetyt ihmiset heti vähintäänkin rikollisiksi, tai muuten vaan yhteiskunnan pohjasakaksi. Aivan käsittämätöntä, mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi saada toteuttaa itseään kuten tahtoo. Jotkut harjoittavat kehonmuokkausta sen esteettisen puolen takia, ja joillekin jo pelkkä kipu on palkkio sinänsä.
Että annetaan ihmisten olla sellaisia kuin haluavat, eikös juu?
Ei todellakaan viisasta mutta jostainhan se on aloitettava, ja siihen aikaan tuolla maaseudulla lävistykset, ja ruumiintaide muutenkin, olivat täysin tuntematon taiteenlaji.Nykyään itseltä löytyy lävistyksiä enää 7, mutta aikojen saatossa on tullut muistoihin haudattua ~80 lävistystä, lähinnä työnhankintaan (ja ihmisten ennakkoluuloihin) liittyneistä syistä. Tatuointeja on jonkin verran, käsiä tehty (koko käsien teema valmiiksi suunniteltu) arviolta noin 6 tuntia, ja sitten muualla muutama muu erinäinen kappale. Jatkoa tulee vielä useiden kymmenien tuntien edestä, ja tärkeintähän tässä hommassa on matka sinänsä eikä päämäärä.
Lävistyksistä tullut lähivuosina jopa tulonlähde itselleni, kun aloittelin ensin tekemällä ystävilleni ilmaiseksi halpisvälineillä, sittemmin tilasin A-luokan välineet ja nykyään teen lävistyksiä ihan kaikille niitä haluaville, ja eipä sen lisäksi muuta tulonlähdettä oikein tarvitsekaan.
Sitä en kyllä ymmärrä miksi joillakin on tapana tuomita lävistetyt ihmiset heti vähintäänkin rikollisiksi, tai muuten vaan yhteiskunnan pohjasakaksi. Aivan käsittämätöntä, mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi saada toteuttaa itseään kuten tahtoo. Jotkut harjoittavat kehonmuokkausta sen esteettisen puolen takia, ja joillekin jo pelkkä kipu on palkkio sinänsä.
Että annetaan ihmisten olla sellaisia kuin haluavat, eikös juu?
Narwíen sanoi:
Sattuupa vaan niin että Yazka on harvemmin paikalla kun mitä liikkeen ollessa ed. osoitteessaan, lävistykset tekevät toki yazkan alaisina olleet/olevat ammattilaiset. Voin ylpeänä sanoa että itselleni molemmat lävistykset tehtiin puodin ollessa vielä albertinkadulla ja yazkan itse lävistäminä.
Narwíen sanoi:
No siis osahan on tehty moneen kertaan, esimerkiksi niebuhr (nenän varteen silmien väliin tuleva lävistys) minulle on tehty 4 kertaa..
Mutta reikiä on ollut molemmissa kulmissa useita, silmien välissä, nenässä, poskissa, ylä- ja alahuulessa, kielessä, kaulassa, niskassa, käsissä, nänneissä, navassa, ja sitten genitaalialueen lävistykset vielä päälle..
Eli kyllä ihmiskehoon saa metallia mahtumaan jos vain tahtoa löytyy
Taitaa ehkä mennä jo offtopicin puolelle.. Tuli tuossa tämän aiheen viestejä lueskellessani mieleen, että onko jollain mennyt mahdollinen työpaikka sivu suun tatuointien tai lävistyksien takia? Tai tietääkö joku jonkun jolle näin olisi käynyt? Äitini nimittäin jaksaa aina paasata siitä että ne voivat haitata työnhaussa. Tuskin nyt tavalliset korvareiät haittaavat, mutta nämä muut vähemmän konservatiiviset.. :roll: Taitaa olla aika paljon työnantajasta kiinni.
Leia sanoi:
Juuh, tusinoittain. Etenkin asiakaspalvelutyöt saa samantien unohtaa, tai lähestulkoon minkä vain työn missä "ihmiset" voivat nähdä sinut.. Tehdastyö on ollut ainoa mihin olen päässyt lävistysten kanssa, mutta heti kun jotain asiakaspalvelupaikkaa on hakenut uudelleen ilman lävistyksiä niin johan on paikan saanut..
Minulla on kummassakin korvassa yksi reikä ja ajattelin ottaa jompaankumpaan korvaan vielä toisen lävistyksen.
Sitten muutaman vuoden kuluttua otan tatuoinnin, jonkun mustan kuvion selkään. 8) Että sellaista on suunnitelmissa. Napakorua en ottaisi, enkä varsinkaan nenäkorua. Kulmakorua voisi vielä harkita.
Itse en pidä paljoa lävistyksistä, mutta minusta on oma asia, jos niitä haluaa paljon.
En uskoisi, että kohtuullisella määrällä lävistyksiä tai tatuointeja ei ole suurta merkitystä työpaikan saantiin. Riippuu tietenkin työnantajasta ja alasta mihin hakee. Ja siitä kuinka provosoivalla paikalla lävistykset/tatuoinnit sijaitsevat.
Sitten muutaman vuoden kuluttua otan tatuoinnin, jonkun mustan kuvion selkään. 8) Että sellaista on suunnitelmissa. Napakorua en ottaisi, enkä varsinkaan nenäkorua. Kulmakorua voisi vielä harkita.
Itse en pidä paljoa lävistyksistä, mutta minusta on oma asia, jos niitä haluaa paljon.
En uskoisi, että kohtuullisella määrällä lävistyksiä tai tatuointeja ei ole suurta merkitystä työpaikan saantiin. Riippuu tietenkin työnantajasta ja alasta mihin hakee. Ja siitä kuinka provosoivalla paikalla lävistykset/tatuoinnit sijaitsevat.
Eduskunnassa nimenomaan saa varmasti töitä, kun ne ei tahdo tulla syrjinnästä syytetyiks, kaikenlaiset ja näköiset ihmiset.
Lävistykset ovat haitta hygieniaa vaativissa tehtävissä: sairaalatyö, ravintola-ala, elintarvikekauppa. Tämä on fakta.
Tatuoinnit voisivat olla haitaksi esim. seurakunnan työntekijälle, paitsi nuorisopuolella! Ja kaikki riippuu tyylistä ja sijainnista: kasvojen tatuointi on ehkä hätkähdyttävä työssä kuin työssä, kämmentä ja kämmenselkää ei voi peittää, kaiken muun voi. Myös kaljun päänahan esim. huivilla. Ja naiset saa pitää hattua missä tahtoo.
Hyötyä persoonallisesta tyylistä olisi mallille, mainosalan nuorisoimagoa havittelevalle, tasa-arvo ja suvaitsevaisuusasioiden parissa työskentelevälle, huumevieroitusklinikan yms katu-uskottavuutta vaativan paikan työntekijälle. Miten ois 'never legalize kannabis', ensimmäinen sana myöhemmin lisätyn näköisin kirjaimin...
Itselläni ei ole tatuointia. Jos ottaisin, niin pienen delfiinin kuvan niskaan mustalla värillä. Peittyisi hiuksiin paitsi kun letitän ne sivuille - ei liian pikkutyttöpalmikko -look jos sen täydentäisi tatuointi hienolla tekstillä... mutta en millään keksi mitä siihen kirjoituttaisin!
Lävistykset ovat haitta hygieniaa vaativissa tehtävissä: sairaalatyö, ravintola-ala, elintarvikekauppa. Tämä on fakta.
Tatuoinnit voisivat olla haitaksi esim. seurakunnan työntekijälle, paitsi nuorisopuolella! Ja kaikki riippuu tyylistä ja sijainnista: kasvojen tatuointi on ehkä hätkähdyttävä työssä kuin työssä, kämmentä ja kämmenselkää ei voi peittää, kaiken muun voi. Myös kaljun päänahan esim. huivilla. Ja naiset saa pitää hattua missä tahtoo.
Hyötyä persoonallisesta tyylistä olisi mallille, mainosalan nuorisoimagoa havittelevalle, tasa-arvo ja suvaitsevaisuusasioiden parissa työskentelevälle, huumevieroitusklinikan yms katu-uskottavuutta vaativan paikan työntekijälle. Miten ois 'never legalize kannabis', ensimmäinen sana myöhemmin lisätyn näköisin kirjaimin...
Itselläni ei ole tatuointia. Jos ottaisin, niin pienen delfiinin kuvan niskaan mustalla värillä. Peittyisi hiuksiin paitsi kun letitän ne sivuille - ei liian pikkutyttöpalmikko -look jos sen täydentäisi tatuointi hienolla tekstillä... mutta en millään keksi mitä siihen kirjoituttaisin!
Rune Merenkulkija
Hobitti
Lävistyksistä en ole niinkään kiinnostunut, joskus alle kouluikäisenä hankin ne pakolliset kaksi korvareikää, mutta ummessahan nuo liene ovat. Tatuointi olisi mukava, mutta ei ainakaan heti huomenna löydy rahaa saatikka pokkaa (kivunsietokyvystä puhumattakaan).
Täydellisessä maailmassa ottaisin selän keskivaiheille kertosäkeistön W.B Yeatsin runosta 'Stolen Child', joka menee näin:
'Come away, o human child,
to the waters and the wild
with a faery hand in hand,
for the world's more full of weeping,
than you can understand.'
mutta se on vähän suuruuden hullu unelma, vaatisi paljon tilaa, aikaa ja rahaa ja on muutenkin hieman epäkäytännöllinen.
keijukainen olisi myöskin varsin kaunis, vaikkapa joku Froudin tekeleistä.
Täydellisessä maailmassa ottaisin selän keskivaiheille kertosäkeistön W.B Yeatsin runosta 'Stolen Child', joka menee näin:
'Come away, o human child,
to the waters and the wild
with a faery hand in hand,
for the world's more full of weeping,
than you can understand.'
mutta se on vähän suuruuden hullu unelma, vaatisi paljon tilaa, aikaa ja rahaa ja on muutenkin hieman epäkäytännöllinen.
keijukainen olisi myöskin varsin kaunis, vaikkapa joku Froudin tekeleistä.
liskonen sanoi:
Niin on. Terveydenhoitaja-äitini (johtava terv.hoit Lahdessa) ei ikinä käyttäisi vanhoja faktoja, ja hän vahvistaa että tämä on edelleen totta. Vaarallisia ovat erityisesti desinfioinnin laiminlyönti, korun pito yötäpäivää (reikä ei saa ilmaa), nikkeliä sisältävät yms. halpiskorut, korun puhdistuksen laiminlyönti, ja lävistysreiän tai korun sormeilu samalla kun käsittelee elintarvikkeita yms. (myös lävistetyn nenän niistäminen, korvakorun laittaminen reikään köksänluokassa "kun tuli aamulla kotona kiire")... käsienpesun laiminlyönti ja hoidon laiminlyönti mikäli reikä tulehtuu. Sekä kokemattoman kaverin itse kotikonstein ensikertalaiselle tekemä reikä.
Terveellä järjellä ja hyvillä yleistiedoilla pärjää pitkälle. Työnantaja ei kuitenkaan tiedä paljonko hakijalla näitä ominaisuuksia on...
Tulipahan opastettua taas ihmisiä. ihan täti-olo. Tylsää.
Siis itselläni on ne kaksi normaalia korvaläväriä, mutta lisää on todennäköisesti tulossa. Ainakin korviin. Muusta en tiedä kun poikaystävä pistää vastaan... :roll:
Tatskan haluaisin. Ja otankin nyt kun olen iso ja täysi-ikäinen. Paikka on jo valmiina: olkapään takapuoli. Mutta kun on ole keksinyt vielä kuviota... Viisisakaraista tähteä ajattelin mutta tiedä häntä. Ei ideoita olisi
:
Tatskan haluaisin. Ja otankin nyt kun olen iso ja täysi-ikäinen. Paikka on jo valmiina: olkapään takapuoli. Mutta kun on ole keksinyt vielä kuviota... Viisisakaraista tähteä ajattelin mutta tiedä häntä. Ei ideoita olisi
:Ceraci sanoi:Viisisakaraista tähteä ajattelin mutta tiedä häntä. Ei ideoita olisi
Semmoista hienoa old-school tähteä vai?
semmoisen omaan itsekkin, tosin niskassa. Myös merenkävijän onnentähdeksi sanotaan..Ja Imladviel, veljeni vaimo on myöskin sairaanhoitaja, ja jostakin syystä terveydenhoitoalan ihmisillä on pieniä, ja suurempiakin ennakkoluuloja lävistyksistä. Tässä vaiheessa voin uskaltaa väittää tietäväni enemmän lävistyksistä kuin terveydenhoitoalan ihmiset, ja oikein hoidettuna lävistyksistä ei ole haittaa. Ja pienenä esimerkkinä voin kertoa että esim. leipomoissa, kuten Oululaisen myllyssä käytetään kasvosuojaimia jotka muutenkin peittäisivät kasvoissa olevat lävistykset, mutta silti siellä vedotaan hygieniasyihin, samaan aikaan kun työntekijät tumppaavat tupakoitaan jauhosäkkeihin. Että lävistykset ovat vain pieni paha joka on nostettu pöydälle jotta isommat ongelmat peittyisivät.
Ja nykyaikana yksikään lävistäjä ei käytä koruja joissa olisi nikkeliä, ensiasennuskorut ovat poikkeuksetta joko titaania, PTFE-muovia tai implantantium-kirurginterästä.
Ceraci, eikö tatuoinnin kuitenkin tulisi kuvastaa jotakin sinusta itsestäsi ja ajatuksistasi? En pidä välttämättä ollenkaan hyvänä ideana ottaa jonkun muun keksimää ikuista kuvaa itseensä. Mieluummin miettisi niin kauan, että itselle aidosti merkityksekäs kuvio löytyy kuin itsestään.
Mitä tatuoinnin kivuliaisuuteen tulee, se vaihtelee kovasti yksilöstä toiseen, mutta myös tatuoinnin paikan suhteen. Mitä lähemmäs luuta se tulee, sitä tuskallisempaa, kuulemma. Siten jokin jalkapöytä tai ranne voi olla kivuliain. Itse en kokenut olkavarteen tai lapaluun päälle tehtyjen kuvien tekemistä niinkään sattumisena kuin kihelmöintinä ja pistelynä. Kipu ainakaan ei estäisi minua ottamasta lisää tatuointeja.
Mitä tatuoinnin kivuliaisuuteen tulee, se vaihtelee kovasti yksilöstä toiseen, mutta myös tatuoinnin paikan suhteen. Mitä lähemmäs luuta se tulee, sitä tuskallisempaa, kuulemma. Siten jokin jalkapöytä tai ranne voi olla kivuliain. Itse en kokenut olkavarteen tai lapaluun päälle tehtyjen kuvien tekemistä niinkään sattumisena kuin kihelmöintinä ja pistelynä. Kipu ainakaan ei estäisi minua ottamasta lisää tatuointeja.
niitä työpaikkojahan menee paljon ohi juuri kasvoissa olevien lävistysten takia, joskus taas voi yllättyä iloisesti. itse olin päiväkodissa töissä vuoden ja lasten kanssa sain huomata, ettei ulkonäöllä todellakaan ole väliä - eivätkä vanhemmatkaan pahemmin hätkähtäneet vähän erilaisen näköistä hoitajaa... ja jokainen itkevä lapsi hiljeni kun vilautti kieltään 
kivusta voin sanoa sen että yllättäen vatsa osoittautui kivuliaimmaksi paikaksi.
kivusta voin sanoa sen että yllättäen vatsa osoittautui kivuliaimmaksi paikaksi.
Mulla ei ole mitään muita "lävistyksiä" kuin reiät korvissa. En kyllä haluaisin ( tai no haluaisin ja haluaisin... ) napakorun ja toisen reiän toiseen korvaan. vasempaan korvaan. Mutta toisaalta en haluasi mitään, koska olin melkeimpä pyörtyä kun sain korvikset... Ja pelkään sitä masiinaa millä ne reiät pantiin. Ja äiskä ei antasi ottaa. Saati sitten maksaa. Joten se siitä sitten.
Tatuoinnit ovat myös kivoja, mutta sellaiset isot tatskat koko käden matkalta ovat hirveitä. Ja niiden teko sattuu. Ja ensiksi pitäisi vielä keksiä joku kiva kuva minkä kanssa kehtaa olla koko loppuelämänsä. Niin voihan sen tatskan poistaa, mutta se maksaa. ( ja siitä voi jäädä arvet )
Tatuoinnit ovat myös kivoja, mutta sellaiset isot tatskat koko käden matkalta ovat hirveitä. Ja niiden teko sattuu. Ja ensiksi pitäisi vielä keksiä joku kiva kuva minkä kanssa kehtaa olla koko loppuelämänsä. Niin voihan sen tatskan poistaa, mutta se maksaa. ( ja siitä voi jäädä arvet )
Cadoesa sanoi:
Hui kamala. Ärsyttää olla kokoajan kommentoimassa mutta pakkohan se on. Eli, tuo "masiina" mistä puhut, on kyllä niin kamala keksintö että pahaa tekee. Ampumalla reiät ihokudos jää korvan sisään, tehden siitä paljon tulehdusherkemmän kuin neulalla tehtynä, ja myöskin arpikudos kasvaa paljon hallitsemattomammin..
Joten älä hyvä ihminen enää ikinä mene ammuttamaan mitään reikää, pyydä paikallista lävistäjäsetää/tätiä tekemään se neulalla
Liskonen: Mun äiti alotti sairaanhoitajana. Sitten neuvolahoitajana. sitten meni kouluterveydenhoitajaksi siihen kouluun jossa itse kävin kolmannelta luokalta lukioon asti.
Luokkakaverini arvostivat häntä huipputerkkarina. Myös ne joilla oli lävistyksiä tai korvakoruja. Minulta kysyttiin aina välillä esim.: 'onko sun äiti kertonut sulle mitä pitää tehdä jos tämmöinen tulehtuu?' Tai :'antaisko sun äiti sun ottaa korvikset?'
Jälkimmäiseen sanoin että hän jopa tarjoutui maksamaan (tiesi että olen pihtariluonne ja olisin ottanut halvimmassa tattoolafkassa) mutta minä en halunnut koska
Terveysasioissa mun asenne on siis että äiti tietää kaiken. leipomotyöstä en ole keltään kuullut aiemmin yksityiskohtia! Pidän mielessä pointtisi ja uskon että olet lävistyksissä asiantuntija vailla vertaa, ainakin Konnussa. Se Yazka ois mukava tavata!
Nykyisten korvareikien myötä olen oppinut paljon. Jokainen on vuorollaan oikutellut, tiedän mitä koruistani voin pitää tarvittaessa 24 tuntia putkeen, mitä taas vain 12. Hopeiset ja jostain syystä yhdet Pilgrimin korut aiheuttavat mulle lieviä tulehdusoireita, mutta vain jos nukahdan ne päässä. Kultaiset ja useimmat nikkelittömät eivät koskaan. Lisäksi liian isot korut sotkeutuvat mun pehkohiuksiin jos tukka on auki! Yritän myydä yhtä sellaista paria Sorin Kirppiksellä parastaikaa...
Luokkakaverini arvostivat häntä huipputerkkarina. Myös ne joilla oli lävistyksiä tai korvakoruja. Minulta kysyttiin aina välillä esim.: 'onko sun äiti kertonut sulle mitä pitää tehdä jos tämmöinen tulehtuu?' Tai :'antaisko sun äiti sun ottaa korvikset?'
Jälkimmäiseen sanoin että hän jopa tarjoutui maksamaan (tiesi että olen pihtariluonne ja olisin ottanut halvimmassa tattoolafkassa) mutta minä en halunnut koska
Terveysasioissa mun asenne on siis että äiti tietää kaiken. leipomotyöstä en ole keltään kuullut aiemmin yksityiskohtia! Pidän mielessä pointtisi ja uskon että olet lävistyksissä asiantuntija vailla vertaa, ainakin Konnussa. Se Yazka ois mukava tavata!
Nykyisten korvareikien myötä olen oppinut paljon. Jokainen on vuorollaan oikutellut, tiedän mitä koruistani voin pitää tarvittaessa 24 tuntia putkeen, mitä taas vain 12. Hopeiset ja jostain syystä yhdet Pilgrimin korut aiheuttavat mulle lieviä tulehdusoireita, mutta vain jos nukahdan ne päässä. Kultaiset ja useimmat nikkelittömät eivät koskaan. Lisäksi liian isot korut sotkeutuvat mun pehkohiuksiin jos tukka on auki! Yritän myydä yhtä sellaista paria Sorin Kirppiksellä parastaikaa...
