Oppisopimus

Olen nykyään melko vähäisellä Kontu-selailullanikin päässyt siihen käsitykseen, että täällä majailee ainakin joitain oppisopimuskoulutuksesta kokemusta omaavia. Koska aihe on itsellenikin pikku hiljaa ajankohtainen, ajattelin häikäilemättä kokeilla hyödyntää Kontua omiin tarkoituksiini. Ehkä siinä sivussa joku muukin vahingossa oppii jotain hyödyllistä

Koska itse olen vasta taipaleen alkuvaiheessa (tässä vaiheessa en ole vielä edes varma, olenko ylipäänsä tilanteeltani soveltuva oppisopimuksen piiriin), ei itselläni ole tarjota mehevää keskustelunavausta. Kaikenlaiset kokemukset, kysymykset, yleiset pohdinnat ja arvailut kuitenkin kiinnostavat - sekä tietenkin se, minkälaisilla aloilla kontulaiset ovat seikkailleet.

Oliko sopivan oppisopimuspaikan löytäminen helppoa, entä miten yhteiselo on jatkossa onnistunut?
Kuinka käytännön asioiden hoitaminen on sujunut? Onko oppisopimuskeskukselta saanut riittävästi apua ja vinkkejä vai jäikö vastuu asioiden selvittämisestä pitkälti omalle kontolle?
Onko vastaan tullut odotettuja tai odottamattomia vaikeuksia tai muita yllätyksiä ja miten niistä on selvitty?

Sana on vapaa!

Minäkin rykäsen tänne ketjuun kuuntelemaan. Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksia.
Itse olin jo ennen tätä ammattiopiston perustutkinnon suorittamista jo miettinyt oppisopimuksella itsensä kouluttamista. Homma jäätyi siihen, etten saanut haluamastani työpaikasta kyseistä oppisopimuspaikkaa, mutta pääsin kuitenkin samalle alalle kouluun. Tämän koulun jälkeen, eli karkeasti sanottuna vuoden päästä, ajattelin hakea uudelleen jatkokoulutukseen suorittamaan ammattitutkintoa hieman eri alasta. Kriteerit kyseisen alan oppisopimus-mahdollisuudelle on luonnollisesti täysi-ikäisyys ja kolmen vuoden työkokemus. Onneksi meille työkokemukseen laskentaan myös työssäoppiminen eli työharjoittelut

kielo sanoi:

Kriteerit kyseisen alan oppisopimus-mahdollisuudelle on luonnollisesti täysi-ikäisyys ja kolmen vuoden työkokemus. Onneksi meille työkokemukseen laskentaan myös työssäoppiminen eli työharjoittelut

Click to expand...

Ammattialakohtaisia eroja voi olla, mutta ammattitutkinnoissa tuo kolmen vuoden alan työkokemusehto on tarkoitettu lähinnä niille henkilöille, jotka suorittavat ammattitutkinnon osallistumalla suoraan näyttötutkintoon. He eivät siis osallistu ollenkaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, vaan heillä ko. ammattitutkinnossa edellytetty osaaminen on hankittu käytännön työkokemuksella. Myöskään mitään yleisiä ikärajaehtoja ammattitutkinnon suorittamiselle ei periaatteessa ole, mutta joillakin ammattialoilla voidaan edellyttää, että tutkinnonsuorittaja on täysi-ikäinen.

Oppisopimuskoulutuksessa ko. tutkinnossa edellytetty osaaminen hankitaan pääosin työssäoppimalla, eli tekemällä käytännön työtä oppisopimuspaikassa. Työssäoppimisen lisäksi osallistutaan valmistavaan koulutukseen, esimerkiksi lähiopiskeluun, verkko- tai muuhun etäopiskeluun tai tehdään etä- tms. tehtäviä. Oppisopimusaika määritetään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella, ja se voi olla ammattitutkinnoissa esim. 1 - 2 vuotta.

Varsinainen ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, jossa tutkinnon suorittaja tekee tutkinnonosakohtaisissa tutkintotilaisuuksissa työpaikallaan tai oppisopimuspaikassaan käytännön työtä ja se arvioidaan ko. tutkinnonperusteiden arviointikriteerien mukaisesti.

Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintoja järjestetään myös työvoimakoulutuksena ja silloin opiskelijat suorittavat ammattiopintoja oppilaitoksessa ja osallistuvat työharjoitteluun/työssäoppimiseen harjoittelupaikassaan. He suoritavat näyttötutkinnot harjoittelupaikoissaan. Työvoimakoulutuksissa opiskelijat ovat varsin usein alan tai ammatinvaihtajia, jolloin heillä ei yleensä ole ollenkaan entuudestaan työkokemusta ko. alalta. Työvoimakoulutusten kesto vaihtelee alle vuodesta n. 1,5 - 2 vuoteen.

Kolmas vaihtoehto on ns. omaehtoinen koulutus jo työssä oleville henkilöille. He suorittavat näyttötutkinnon yleensä omalla työpaikallaan ja osallistuvat tutkintoon valmistavaan koulutukseen tarpeen mukaan. Kaikki työnantajat eivät ole halukkaita kouluttamaan työntekijöitään oppisopimuksella, ja työvoimakoulutuskaan ei ole käytännössä mahdollinen henkilöille, joilla jo on vakituinen työpaikka. Omaehtoisessa koulutuksessa opiskelija maksaa itse koulutusmaksun (sisältyy tutkintomaksu 58,00€), jonka suuruus vaihtelee eri tutkinnoissa ja oppilaitoksissa.

Oppisopimuskoulutuksessa valmistava koulutus ja näyttötutkinto on opiskelijalle pääsääntöisesti maksutonta tutkintomaksua (58,00€) lukuunottamatta. Opiskelumateriaaleja ja ammattikirjallisuutta tms. yleensä joutuu hankkimaan itse. Myös tutkinnoissa mahdollisesti edellytetyt ns. kottikoulutusten kortit/todistukset (esm. ensiapu-, hygieniaosaaminen, työturvallisuus- tms. kortti) joutuu kustantamaan itse.

Eihän tämä nyt tahdo sujua ollenkaan kuin elokuvissa. Olin kyllä ennakkoon varautunut siihen, ettei paikkaa ihan helposti löydy. Jotain toivoa oletin hommassa sentään olevan.

Olen siis viimeisen reilun kuukauden ajan metsästänyt itselleni soveltuvaa oppisopimuspaikkaa kultasepänalalta. Tässä vaiheessa alan olla vakaasti sitä mieltä, että sellaisia ei olekaan - kaikki tarinat moisista valmistuneista ovat selkeästi täyttä valetta.

Netti on laulanut yritysten haun merkeissä, hakukoneet, yritysluettelot ja hääfoorumit ovat tulleet väsymykseen asti tutuiksi. Tästä kultaseppämetsästä olen koettanut haravoida kaiken maailman jälleenmyyjien joukosta ne oikeasti itse valmistustöitä tekevät puljut. No, niitäkin on onneksi vielä ihan mukavasti. Valitettavan moni näistä karsiutuu pois olemalla yksinäisiä yrittäjiä, joilla ei lisäkäsien palkkaamiseen ole mitään mahdollisuuksia. (Kyllä, olen kysynyt.) Jäljelle jää silti vielä kohtalainen lista vähän isompia yrityksiä joita lähestyä.

Valitettavasti kerta toisensa jälkeen kyselyihini saatu vastaus on "valitettavasti emme pysty tarjoamaan oppisopimuspaikkaa ollenkaan/juuri tällä hetkellä". Yhdessä ainoassa yrityksessä oli jo oppisopimuslainen, toisen omistajat ovat muuttamassa maasta, eivätkä olleet vielä edes varmoja tuleeko yrityksen uusi omistaja olemaan kultaseppä vaiko vain korukauppias - "kannattaa kysellä syksyllä uudestaan". Tällä hetkellä odottelen vielä vastausta kahdesta yrityksestä (tamperelaiset tuntuvat kaikki vastaavan melkoisella viiveellä), sen jälkeen listalla onkin jäljellä enää yksi oikeasti hyvältä vaikuttava vaihtoehto. Sen jälkeen vuorossa on helsinkiläisten yritysten kahlaus, jonka olen jättänyt suosiolla viimeiseksi: kuten jo toisaalla totesinkin, ei pääkaupunkiseudulla asuminen reilun tonnin palkalla kuulosta kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Eilen laitoin mailia paikalliseen oppisopimuskeskukseen tiedustellen, että olisiko heillä jakaa jotain tietoa alueen yrityksistä, joissa joskus aiemmin on ollut oppisopimuslaisia - vaikka tiedänkin paikan etsimisen olevan oma hommani tiedän myös, etteivät likimainkaan kaikki moiset perinteiset käsityöläiset mainosta tekemisiään netissä. Tämä olisi antanut vähän vinkkiä potentiaalisten paikkojen löytämiseen, mutta kun ei niin ei: "Valitettavasti en pysty antamaan työnantajista tietoa kun en tiedä mikä heidän työtilanteensa on tällä hetkellä. Olisiko heillä joku valtakunnallinen työnantajajärjestö, josta yhteystiedot voisi saada?" Enpä olisi uskonut tämänkin olevan jollain tapaa salaista tietoa, en kuitenkaan pyytänyt suoraan välittämään avoimia paikkoja vaan ihan pelkkiä yhteystietoja, jotta voisin näitä piilossa olevia firmoja lähestyä. Jos siis joku tietää jossain olevan tällaisen maagisen "aiemmin oppisopimuspaikkoja tarjonneiden kultasepänalan yritysten listan", niin vinkatkaa ihmeessä Minä taidan siirtyä googlaamaan vähän lisää...

Tungen tänne, vaikka mulla ei olekaan kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta. Nimittäin kertomaan sen verran, että pelkkä oppisopimuspaikan kyseleminen saattaa johtaa eteenpäin.

Kyselin tuossa pari vuotta sitten oppisopimuspaikkaa useilta eri sepiltä. Motiivina mulla oli se, että halusin oppia takomaan, mutten enää halunnut mennä parikymppisten sekaan päiväkouluun (eikä budjettikaan olisi sitä oikein kestänyt). Laitoin ihan randomina noin kymmeneen paikkaan ympäri Suomea kohteliaan kyselyn ja samalla selostuksen miksi haen oppisopimuspaikkaa. En edes kuvitellut sen oikeasti johtavan mihinkään.

Lähes kaikki vastasivat. Kaikki ensinnäkin ilmoittivat ettei ole resursseja ottaa ketään edes oppisopimuspalkalla. Nyrkkipajoja kun ovat (ja tämä ei ole halventavassa mielessä sanottu). Toisekseen kaikissa toistui sama viesti: tämmösessä paikassa on iltakoulutus jota voi käydä työn ohessa, mieti jos hakisit sinne. No minäpäs mietin. Matkaa 80 km suuntaansa. Koulua kaksi iltaa viikossa. Päivät tulevat venymään tosi pitkiksi. Matkustaminenkaan ei ole ihan ilmaista kun autoa ei ole. Ei juma, ihan hullun hommaa.

Joten paperit sisään ja sieltähän itseni syksyllä löysin. Juttu vaati pitkien matkojen takia joinakin päivinä hieman joustavampia työaikajärjestelyitä, joihin mun pomoni alusta asti suhtautui hyvin positiivisesti ja jossain vaiheessa myös puolusti mua, kun firman myyntipäällikkö alkoi keulia etten voi lähteä aikaisemmin jostain aivan yhdentekevästä kokouksesta. Nyt on kaksi rankkaa, hauskaa ja aivan kreisiä vuotta kohta takana, ja näyttökoe on kahden viikon kuluttua. En ole läpipääsystä lainkaan varma, mutta jos en pääse läpi niin en pääse, matkan varrella saavutettua taitoa multa ei kukaan ota pois. Sekuntiakaan en ole katunut. Aivan mahtava matka, ja hienointa on kun näkee konkreettisesti oman kehittymisensä. Näin niinku vanhemmallakin iällä.

Tarinan opetus (mulle, ja miksei muillekin): kysy aina, kaikilta, kaikkialla, kaikkea. Ikinä et tiedä mihin päädyt. Se ei enimmäkseen vaadi alkajaisiksi muuta kuin sen, että kertoo mahdollisimman monelle mitä haluaa. Moni ajattelee että unelmat ja tavoitteet on parempi pitää salassa, ehkä siksi että jos karahtaa kiville niin ei tartte nolostella. Se ei mun mielestäni pidä paikkaansa. Useimmat ihmiset auttavat mielellään asioissa eteenpäin jos vaan pystyvät. Useimmat ihmiset haluavat sun onnistuvan siinä mitä teet.

Ei tämä kyllä yksinkertaista hommaa ole, aina kun jotain saa ehkä vähän toimimaan, kuulee jostain muusta asiasta joka voi kaataa koko homman. Nyt kun yksi mahdollinen työpaikka tosiaan on kiikarissa alkaa puolestaan kiikastaa siitä, että pääsenkö suorittamaan tietopuolista koulutusta mihinkään. Koska:

1) Asiointi pitäisi hoitaa ensisijaisesti oppisopimuspaikan (=työpaikan) sijaintialueen oppisopimuskeskuksessa. So far so good, näitä löytyy kaikkialta.
2) Näillä keskuksilla on omat oppilaitossopimuksensa eri alojen koulutuksen järjestämisestä. Tätä kautta "omassa koulussani" on juuri valmistumassa edellinen erä os-oppilaita, mutta tietoa jatkosta ei ole: otetaanko kultasepänalalle uusia oppisopimuslaisia vaiko ei ja jos otetaan, niin koska koulutus mahdollisesti alkaa.
3) Oppisopimuskeskukset voivat tarvittaessa etsiä sopivaa koulutusta myös muista oppilaitoksista, jos niissä on sitä oikeaan aikaan tarjolla. Koulutukset ovat maksuttomia kuitenkin vain ko. alueen keskuksen oppisopimuslaisille, eli toisen alueen keskus joutuu ostamaan koulutuksen sillä hinnalla kun tarjoaja määrää. Koulutusta ei osteta opiskelijan tarpeista riippumatta, jos hinta on liian kallis.

Nyt siis odotellaan, josko koulussa A tehdään lähikuukausina päätöksiä uudesta koulutuksesta tai josko koulut B ja C myyvät palveluitaan tarpeeksi edulliseen hintaan.
Alkaa tuntua helpommalta vaihtoehdolta voittaa lotossa sen verran rahaa, että pystyisi kivuttomasti vaihtamaan jo kivuliaan kolmannen asteen opintotuella elämisen toisen asteen tukeen ja palaamaan ammattikoulun penkille.