Päivän Tolkienlainaus

“I wish it need not have happened in my time,” said Frodo.
“So do I,” said Gandalf, “and so do all who live to see such times. But that is not for them to decide. All we have to decide is what to do with the time that is given us.”
 
Jos jollekulle olisi epäselvää, onko Túrinin tarina tragedia vai jotakin muuta, tämä lausahdus kohdasta, jossa nuori Túrin kulkee kohti Doriathia Gethronin ja Grithnirin kanssa, kenties paljastaa jo tarinan alkuvaiheissa, mistä on kysymys. Lakonisuus on sille kunniaksi:

Silloin kävi kuolema heitä liki, sillä talvi tuli kylmänä pohjoisesta, mutta niin helppo ei ollut Túrinin kohtalo.
 
Tämä on vain niin hauska ja mielestäni hyvä esimerkki siitä, minkä lajista on Tolkienin huumori. Siis Gandalf jutustelee Elrondin neuvonpidossa:

"’Häntä kutsutaan Voivalvatiksi’, minä ajattelin. ’Ja jos tämä viivytys oli hänen syytään, minä sulatan hänestä kaiken voin. Kärvennän sen vanhan hölmön hiljaisella tulella.’ Muuta hän ei odottanutkaan, ja kun hän näki kasvoni, hän heittäytyi maahan ja alkoi sulaa siihen paikkaan."​

Tätä voisi vielä jatkaa: Kun Frodo kysyy huolissaan, mitä kauheaa Gandalf oli tehnyt Voivalvatille, Gandalf vastasi:

"Älä pelkää", hän sanoi. "En purrut enkä paljon haukkunutkaan."​
 
Hyvää runon ja suven päivää!

J. R. R. Tolkien: Lohikäärmeen vierailu (The Dragon's Visit, 1937)

Lohikäärme loikoi kirsikkapuussa
näki unta ja porisi hiljaa.
Oli suomut vihreät, valkoiset kukat
ja kimmelsi auringon kulta.
Se saapui Finis-Terren maasta,
käärmeiden kodista, jossa
kuu lostaa lähteiden yllä.

"Herra Higgins, saanen huomauttaa,
On oksalle kirsikkapuunne
tupsahtanut torkkumaan vihreä lohikäärme!"
"Mitä kummaa? Liekö tuo tottakaan?"
Haki Higgins puutarhaletkun
ja käärme havahtui hieman.
Se räpäytti silmää ja kallisti korvaa,
kun suomuille roiskui vettä.

"Niin vilpoisaa! Miten virkistää
herra Higginsin suihkulähde!
Jään laulamaan, kunnes nousee kuu,
se on tapamme takana vuorten.
Higginsin, naapurin herra Boxin,
neiti Bigginsin, Tupperin vaarin myös
minun ääneni vallan lumoaa,
on heidän hauska illastaa."

Vaan Higgins hälytti palokunnan,
pyysi tuomaan pitkät tikkaat.
Kun tulivat miehet kypärä päässään,
lohikäärmeen mieli mustui.
"Muistan vanhat pahat päivät,
kun soturit sydämettömät
lohikäärmeitä pesiinsä pistivät
ja veivät kirkkaan kullan."

Kun kapteeni George tikkaille kipusi,
virkkoi käärme: "Hyvät herrat,
missä palaa? Menkäähän kotiin,
tai kumoan kirkkonne tornin,
tuikkaan puunne palamaan
ja surmaan ja evääksi nautin
sinut, kapteeni, Higginsin, Boxin myös,
neiti Bigginsin, Tupperin vaarin!"

"Vettä letkuun!" huusi kapteeni
ja mätkähti tikkailta maahan.
Käärmeen silmiin syttyi punainen tuli
ja sen maha möyrysi kovin,
se höyrysi, savusi, piiskasi häntää.
Kirsikan kukkaset varisivat
kuin valkoinen lumi nurmeen,
ja käärme ärisi, käreänä märisi.

Sitä pisteltiin seipäillä alhaaltapäin
(sen vatsa on varsin herkkä),
ja silloin se karjaisi kamalasti
ja kohosi myrskynä ilmaan.
Se pirstoi kaupungin palasiksi
ja Kimalan lahden yllä
taivas leimusi tulista punaa
Bumpusin niemeltä Trimbleen.

Herra Higgins oli sitkeä ja herra Box
maistui pahvilta aivan.
Lohikäärme mutusti muonaansa
ja sanoi: "Turhaan näin taas vaivaa!"
Se hautasi Tupperin, kapteeninkin
ja jäännökset Bigginsin neidin
rantakallion päälle ja sepitti virren
muistoksi Higgins-vainaan.
 
Uusi Mahti nousee. Sitä vastaan eivät auta vanhat liittolaiset eivätkä vanhat keinot. Haltioihin ja kuolevaan Númenoriin ei voi toivoa panna. Tämä siis on sinun vaihtoehtosi, meidän vaihtoehtomme. Me voimme yhtyä tuohon Mahtiin. Se saattaisi olla viisasta, Gandalf. Se antaisi toivoa. Tuon mahdin voitonpäivä lähestyy, ja sen auttajia odottavat suuret palkkiot.

Laitoin tämän sitaatin hivenen nykyaikaistettuna erään kansanedustajan youtube-videon kommentiksi.
 
"Ehdot ovat nämä", sanoi lähettiläs ja hymyili silmäillessään kutakin vuoronperään. "Gondorin roskajoukon ja harhautettujen liittolaisten on viipymättä vetäydyttävä Anduinin taa, vannottuaan ensin valat että eivät koskaan hyökkää Sauron Suurta vastaan asein, ei avoimesti eikä salaa. Kaikki Anduinin itäpuoliset maat ovat Sauronin iäti, ja vain hänen. Anduinin länsipuoli Varjovuorille ja Rohanin Aukkoon asti on Mordorin veron alainen, miehet eivät saa siellä kantaa asetta mutta heidän on lupa itse hallita omia asioitaan. Mutta heidän tulee auttaa Rautapihan jälleenrakennuksessa kun he sen aiheetta hävittivät ja se on Sauronin oma ja hänen sotapäällikkönsä asuu siellä: ei Saruman vaan toinen, luottamuksen arvoinen."

Tämä koko kohtaus on nyt jostain syystä pyörinyt päässä monta päivää.
 
"Ajattelette kuten tapanne on, valtias, vain Gondoria", Gandalf sanoi. "Kuitenkin on olemassa muita ihmisiä, ja elämää muuallakin, ja aika joka tulee. Ja minä, minä säälin hänen orjiaankin."
 
Ylös