Pусский язык - venäjä (ja muut slaavilaiset kielet)

Osaako kukaan täällä venättä? Kontulaiset pienemmällä todennäköisyydellä ujuttavat käännökseen mitään härskiä tekstiä, toisin kuin joillain muilla foorumeilla. Runollisuutta ja pientä vitsikkyyttäkin saa ujuttaa, kunhan vain asiasisältö välittyy.

Teksti kuuluu: "Kaikkien röntgenissä asioivien tulee ilmoittautua toimistossa. Tämä koskee myös ajan varanneita."

Toinen teksti: "Röntgenin toimisto. Ajanvaraus."

Muoks. Minä en aloittanut uutta otsikkoa, vaan konnis siirsi viestin tänne Kysymyksistä. Niinpä en kirjoittanut otsikon kyrillisiä kirjaimiakaan enkä siis itse osaa venäjää.

//Muoks2. Tunnustan! Minä sen tein, ei hospodin Pagba Dartharejevitsh. Mutta tuntui niin oivalta tilaisuudelta perustaa tällainen topiikki, joka meiltä on puuttunut. Sopiiko, kak? Ja jos antaisi muillekin slaavilaisille kielille tilaa tähän topiikkiin ainakin siihen asti, kun ne vaativat oman keskustelun, nebo ne?

Tik (joka ei myöskään osaa venäjää, vaan kopioi kyrilliset kirjaimet wikipedian venäjän kieli -artikkelista)

Я говорю ещё мало по-русски.

Aloitin viime kurssissa venäjän ja jatkan siis seuraavissakin. Ekavuonna kyseessä on lähinnä alkeiskurssi, enkä itse asiassa ole ihan varma tuosta ensimmäisestä lauseesta. Joka tapauksessa, paljon olen tykännyt, aakkosetkin menevät nyt aika hyvin (käsialasta ei sitten puhuta). Kuitenkin, innostuin jo aika paljon venäjästä, koska se on vaikeampi esmerkiksi englantia, sillä verbit taipuvat persoonissa ja sijamuotoja on vaikka muille jakaa, ja toisekseen se kuulostaa aivan mahtavalle. Tätä innolla oppimaan, tulee sille käyttäökin. Vaan isoharmistussentään, en pääse huhtikuussa ryhmän kanssa Pietariin! Musikaalin näytöksiä sattuu juuri samalle viikonlopulle. Ensi vuonna ehkä... :roll:

Meidän kirjassa on joitain hauskoja runoja/kielenvääntäjiä, mutta eipä ole kirja mukana enkä muista ulkoa. (Tai muistan jotenkin miten se lausutaan [pelkää mulimulia], mutta kirjoitusasusta ja sanojen järjestyksestä en ole varma. Varmaan muutkin laittavat samanlaisia tänne, minä ainakin pidän niistä. ^_^ ja teille aakkosia osaamattomille voimme varmaan koettaa kirjoittaa ne latinalaisin, pääsevät muutkin nauttimaan kielen sotkemisen iloista.

Muut slaavilaiset? (Да, Tik, можно) Enpä osaa paljon sanoa. Kivallehan nekin kuulostaa. En kuitenkaan usko, että päädyn niitäkin erikseen opiskelemaan. Pointti oli kuitenkin se, että ne kaikki samaan sukuun kuuluvat kuulostavat varmaan ihan yhtä kivoille. Tiedän muuten erään, joka puhuu näitä kieliä...

Käännöstieteen venäjän opiskelija ilmottautuu!

Ainakin tuo jälkimmäinen Pagban teksteistä olisi näppärä ja helppo ja nopea kääntää. Ensimmäisessä kohteliaisuus muodot voivat vähän tuottaa lisävaivaa - lisäksi kääntäessä olisi hyvä tuntea kohdekielen vastaavien tekstilajien tyyliä, ja minä ikävä kyllä en ole asioinut röntgenissä Venäjänmaalla. Palaan asiaan kunhan olen kotikoneella sanakirjojen äärellä - ellei joku toinen pätevämpi ja/tai nopeampi ehdi ensin.

Päädyin opiskelemaan venäjää yliopistossa oikeastaan vain sen takia, että pidin kaikista lukiossa ja peruskoulussa opettelemistani kielistä ja venäjässä oli yksinkertaisesti helpointa päästä sisään.

On mielenkiintoista opiskella venäjää muuten kovin germaanisen vieraskielivalikoimani kanssa. Kielien vaikeushan on suhteellista ja riippuu aina opettelijan omasta kielestä ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä opeteltavaan kieleen, joten kiellän täten heti kaiken kauhistelun venäjän vaikeudesta! Okei, eri aakkoset nostavat opettelukynnystä varsinkin alussa, mutta riimuholisteille spefi-ihmisille sen ei pitäisi olla mikään pelote. Pelkkä aakkosten opettelukin auttaa paljon, jos suunnittelee matkaa Venäjälle. Lainasanoja tutuista (=germaanisista ja romanisista kielistä) on venäjässä hyvin paljon.

Sijamuotoja on tosiaan englantiin, ruotsiin ja saksaankin verrattuna paljon - suomeen verrattuna oikeastaan ihan kohtuullisesti. Itselleni haastavinta on verbioppi: en vieläkään ole kehittänyt kovin montaa toimivaa muistisääntöä sille, mitä aspektia kuuluu käyttää. Verbin aspektista siis näkee onko toiminta loppuunsuoritettua, kertaluonteista perfektiivistä toimintaa vai vastakohtana imperfektiivistä - näin karkeasti yleistäen.

Etuliitteet ovat veikeitä - juuri käytiin kielioppitunnilla läpi 12 lisämerkitystä vartaloltaan samana pysyvälle verbille. Kaikille verbeille ei toki noin montaa etuliitettä tule.

Muista slaavilaisista kielistä ainakin tsekki, ehkä myös puola, kiehtovat. Olisihan se näppärää hyödyntää sanastotason osaamista muissa saman kieliperheen kielissä, kunhan sen joskus kunnolla on hankkinut. Samalla kielioppikurssilla kanssani on kaksikielinen tyttö, joka puhuu tsekkiä ja kovin usein siitä näyttää olevan hyötyä.

Ja Dracaena siis kertoi puhuvansa vielä toistaiseksi vähän venäjää.

(innostuin tästä niin, että tuleekin aika pitkä ja sekava viesti)
Varsinkin Suomessa on mielestäni hyödyllistä osata venäjää. Maantieteelle ei Suomi kuitenkaan voi mitään ja uskoipa Venäjän (&Venäjän ja Venäjän) olevan uhka tai mahdollisuus, kielitaitoa ja kielitaitoisia tarvitaan aina. Hyvin harvat kuitenkin opiskelevat venäjää Suomessa. Muistaakseni lukion lyhyen ja pitkän venäjän oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneita oli vuosittain yhteensäkin reilusti alle tuhat. Määrän pienuuden käsittää vasta, kun vertaa vaikkapa englantiin (jonka hyödyllisyyttä ainakin tämänhetkisenä lingua francana en kiistä), jonka suorittavat lähes kaikki ylioppilaat - eli puolet ikäluokasta. Toisaalta, minullehan on vain hyötyä siitä, ettei suurin osa suomalaisista osaa naapurimaan kieltä. Taitaa töitä riittää.

Ja lisätään vielä suosikkitongue-twister-kielensolmuttaja (me ollaan tehty näitä fonetiikantunneilla paljon!)ulkomuistista:
Как Ока широко наша река.
[Kak akaa shirakaa nasha rikaa]

Eli: Kuin Oka, on meidän jokemme leveä.

Я говорю ещё мало по-русски.

Olen syksystä asti opiskellut puhutun kielen kurssilla. Nyt on kakkoskurssi menossa. Onhan se kiva kieli, mutta ei ollenkaan yksinkertainen ääntää syntyperäisen lailla. Ei mahdotonkaan. Peruskielioppi ei tunnu mahdottomalta verrattuna vaikka saksaan, jossa on myös sijamuotoja.

Tiedän pari ääntämisharjoitusta.

Карл у Клары украл кораллы. Клара у Карла украла кларнет.

Eli: Karl u klari ukral karalli. Klara u Karl ykrala klarnet.

Karl varasti Klaralta korallit. Klara varasti Karlilta klarinetin.

Tietty kömpelyyskään ei haittaa ilmoituksissa, kunhan niistä vain saa pienellä arvuuttelulla selvää. Jos tekstit ovat liian täydellisiä, niin venäjänkieliset potilaat saattavat erehtyä luulemaan, että henkilökunta hallitsee venäjää. Minun venäjän kielen taitoni rajoittuu vain sanoihin "kiitos", "hyvä", "seis" ja "kädet ylös". Viimeksimainitusta voisi olla hyötyä thoraxin sivukuvassa.

Osoittautuipa Pagban käännöstoive vaikeaksi.
Oikeastaan pystyn varmuudella vain kertomaan mikä on röntgen eli рентген (rentgen). Sekin löytyi vasta sanakirja.orgista (josta ei löytynyt ajanvaraustakaan). Omassa taskusanakirjassani sitä ei ollut. Lisäksi minulla ei ole kuin venäjä-suomi suursanakirja. Toisinpäin kun tarvetta ei juuri kouluaikoina ollut. Luin siis koulussa A-venäjän, eli ala-asteen kolmannelta aloitin. Mitenkään järin erinomainen venäjän tuottamiseni ei ole koskaan ollut. Jonkin verran ymmärrän, ennen enemmän (käyttämättömänä unohtunut). Kielioppi meni ihan kohtuullisesti, kuten muistan vieläkin että maskuliinin genetiivin pääte on -a (eli esimerkissämme рентгенa). Mahdollisesti Röngenin toimisto olisi tällöin Бюро рентгенa tai Контора / Oфис рентгенa. Tosin tässä tapauksessa laittaisin ehkä kumminkin röntgenin ensin ja sitten pisteen perään toimiston. Oletan, että Douv on paremmin varustautunut ja omaa tuoreemmat voimat käännöstehtäviin, joten voinen hyvällä omallatunnolla jättää loput hänen huolekseen.

Edelleenkin ihmettelen, kuinka sain ylioppilaskirjoituksissa väännettyä venäjän aineen. (Ei hajuakaan mistä kirjoitin.) Olihan meidän pieni venäjänryhmä kielilukiomme ainoa, joka käytti vielä preleissä sanakirjoja apunaan. Ei siitä vissiin kummoisia pisteitä tullut, mutta muut osiot korjasivat tilannettani kummasti.

Yliopistossa opiskelin sittemmin vuoden verran slaavilaista filologiaa. Etenkin perusteet-kurssi oli kiinnostava, kun siellä esiteltiin kaikki slaavilaiset kielet (sorbit ja rusiinit mukaanlukien) ja niiden kehityspiirteitä ja eroavaisuuksia, minkälaisia muutoksia kussakin kielessä on tapahtunut kantaslaavin jälkeen. (Hih, minussa elää pieni kielitieteilijä.) Varsinaiseksi kielekseni valitsin Puolan kielen, joka on venäjääkin hilpeämpi sotku erilaisia ässiä. Lisäksi puolassa elää venäjästäkin tuttujen sijamuotojen lisäksi harvinaisempi sijamuoto, vokatiivi, puhuttelumuoto, joka on venäjästä kadonnut.

"Onkohan 'pian' venäjän taajuussanoja... vai id. huumor

Henkilökohtaisesti en pidä venäjästä; siinä on hieman lehmannilaisesti ohjeistetun muinaisiirin kaltainen happaman ylikypsä maku eikä se anna minulle paljoakaan verrattuna vaikkapa toisiin kieliin... mutta näidenkin asioiden valossa olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistyksellisen renessanssi-ihmisen kannattaa haastaa itsensä vähintäänkin venäjän lukutaidolla... kenties hieman frekvenssisanastollakin (hmm. Mikä mainio yleishyödyllinen apuneuvo...). Sillä tiellä näkee pian kohta sitten senkin, miten vaikeita tai... suuntaa-antavia ne kieliopillisetkin kuningasideat, joihin joutuu tutustumaan, oikeasti ovat. Myös joidenkin asioiden arvostelu, vertaileminen yms. on konstikkaampaa vähemmällä tiedolla. Olen myös (toisille epä-, mutta itselleni täysin) luonnollisesti mennyt kehittämään (eipä se kovin vaikeaa ollut) pari yksiselitteisehköä kyrillisen venäjän translitterointitapaakin, joita käytän omissa muistiinpanoissani. En tiedä, onko tällä kaikella niinkään tekemistä jonkin työelämässä tai muualla hyötymisen kanssa, vaiko enemmänkin halun saada mahdollisimman paljon irti toisista (läheisistä) ilmapiireistä, jotka inspiroivat edes suhteellisesti enemmän. Kuten kaakkois-Euroopan bulgaria vertikaalisine rajanaapureineen.

Jep. Inhoan viestien kirjoittamista aikataulussa aamupäivisin. Vaikka ihmiset eivät kaikkea ansaitsekaan, niin näistä unohtuu kuitenkin aina taatusti jotain. 8-}

Plim. Osaisiko joku täällä kertoa, mikä vartija on venäjäksi? Venäjän verkkokurssin ope ei sellaista sanaa tuntenut, ja sanakirja taas tuntee turhankin monta. Haen nyt nimenomaan sellaista vartijaa, joka seistä tököttää kaupassa katsomassa, ettei kukaan asiakas erehdy pistämään taskuunsa sellaista mitä ei ole maksanut, ja huolehtimassa, että kaikki käyttäytyvät nätisti.

Kiinnostukseni tätä nimenomaista sanaa kohtaa johtuu siitä, että aina silloin tällöin pitäisi pystyä töissä ummikkovenäläiselle selittämään, että olen vartija enkä myyjä enkä siksi osaa sanoa juuta enkä jaata tuotteiden hinnoista tai muistakaan ominaisuuksista.

Ainakin ohrana on ihan käypä sana. Venäläisten supermarkettien vartijoilla on se kirjoitettu hihaan, että semmoista pönöttelijävartijaa se tarkoittaa (muiden merkitysten ohella).

hmm. kuulostaa hyvälle.
Sanakirjamerkitys ohranalle: suojelu, varjelu; vartio(sto) (poimittu neuvostoaikaisesta taskusanakirjasta, wsoy:n lippusarja).
Suursanakirjankin selitykset kävivät: siltä löytyi sanayhdistelmänä sosialistisen omaisuuden suojeleminenkin

Ah, näinkö on Ohrana palannut suuriruhtinaskuntaamme? Ei siis onnistunut Lenin sitäkään lopulllisesti lakkauttamaan.

Lehtokuusama sanoi:

hmm. kuulostaa hyvälle.

Click to expand...

[OT]Asiat kuulostavat hyvältä, eivät hyvälle. Näin ainakin normaalitilanteissa. Hyvälle joku asia kuulostaa silloin kun kyseistä asiaa kuulostaa jokin hyvä ihminen. Samalla tavoin paisti maistuu naudalta mutta ruoho maistuu lehmälle ja maito kissalle, paitsi niissä harvinaisissa tapauksissa jolloin kyseessä on kannibaalisonni, ruoho on risteytetty poikkeuksellisen ahneen lihansyöjäkasvin kanssa tai maito on mirrinmakuista (ja jos kehitätte viimeisestä kaksimielisyyksiä niin se on oma ongelmanne). Tämä näin tällaisena kielioppikysymystopicin operatiivisena toimintana kielirajan toiselle (tässä tapauksessa itäiselle) puolelle. (Toivottavasti ei syy casus belliin.) [/OT]

Tik sanoi:

Ah, näinkö on Ohrana palannut suuriruhtinaskuntaamme? Ei siis onnistunut Lenin sitäkään lopulllisesti lakkauttamaan.

Click to expand...

Sanottiinhan Valpoakin aikoinaan ohranaksi. Ja Balladi toveri Viljasesta antaa vähemmän kauniin kuvan kyseisen ohranan toiminnasta. Ei kauheasti hymyilytä ajatus siitä, että on nyt sitten itsekin ohrana, mutta ehkä venäjänkielisillä asiakkailla ei ole sanasta niin negatiivisia mielikuvia.

Isilmírë voi harkita rintamerkin hankkimista tuolla tekstillä, toki ensin esimiehen kantaa kuunnellen. Piällysmiäskin ymmärtänee, että asianmukaiselle näyttävää rintamerkkiä kantavaa vartijaa häiritään todennäköisemmin nimenomaan harhauttamistarkoituksessa; hänen huomionsa käännetään muualle varastavasta toverista.

Douv yksäröi minulle käännökset, mistä hänelle kiitos. Nyt ne koristavat röntgenin odotusaulan seiniä ja toimiston ovea.

Muoks. Tikin seuraavassa viestissä olevasta pyynnöstä Douvin yksäri. Hymiöt kääntyneet hauskasti kopioidessa.

Tässä nyt jonkinsorttinen käännös, mukana myös ammattimaisesti käännöskommentti, jossa puolustelen/selittelen valintojani. Pöh!

1. Всем, которые имеют дело в рентгена, должны посещать офис. Тоже им, которые уже записались на принём к рентгену/ к врачу. ("Kaikkien, joilla on asioita hoidettavana röntgenissä, täytyy vierailla toimistossa. Myös heidän, jotka jo varasivat ajan röntgeniin/lääkärille" Ilmoittautumiselle oli hyvin monta vaihtoehtoa, päädyin kiertotiehen. Rekisteröityminen kuulosti jo liian viralliselta.)

2. Офиса рентгена. Здесь записайтесь на приём к рентгену/ к врачу. ("Röntgenin toimisto, varatkaa täällä aika röntgeniin/lääkäriin" - jännää, ettei löytynyt suoraa substantiivia ajanvaraukselle. Myöskin röntgenhenkilökunnan nimistö on vierasta.)


Ihan mielenkiintoinen harjoitus. Veikkaisin, että oikeasti käytettäisiin enemmän imperatiivia, mutta ainakin venäjänkielisille potilaille tulee hauskempi lääkärivisiitti, jos tuossa on jotain kovin hullusti. Pöh!

Ereinion sanoi:

Toivottavasti ei syy casus belliin.

Click to expand...

[extra argumentum]Eikö ole hieman tautologista sanoa, että jokin on "syy casus belliin"? Sana casus tässä yhteydessä jo merkitsee "syytä", eli mieluummin näin: "Toivottavasti (tämä) ei (ole) casus belli", jolloin myös vältytään lisäämästä suomalainen taivutus jo ennestään latinaksi taivutettuun sanaan bellum.[/extra argumentum]

Пагба sanoi:

Douv yksäröi minulle käännökset, mistä hänelle kiitos. Nyt ne koristavat röntgenin odotusaulan seiniä ja toimiston ovea.

Click to expand...

Harasoo, douv! Olet hyvää vauhtia luisumassa kontulaisten hovivenäjäntäjäksi. Mutta myös me muut olemme (tai ainakin minä olen) uteliaisuuden riivaamia ja haluamme nähdä käännökset.

EDIT: Kiitos käännöksestä (ks. edellinen viesti); enää ei ole niin riivattu olo, mielessä vainaa vallitsee.

OFF-EDIT2: Mitäs sanotte ehdotuksesta tästä? Jatkossa lupaan itse kommentoida viestien oikeakielisyyttä (kielestä riippumatta) ainoastaan kyseiselle kielelle (esim. suomen kieli: Kielioppikysymykset -topikevitsh) omistetussa keskustelunskissa ja sielläkin viittaamatta suoraan mihinkään Käärmeeseen kirjoitettuun tekstiin. Teettekö samoin? Meinaan, muuten voi alkaa tänne kirjoittaminen pelottaa, rima kohota ja hikikarpalot virrata, kun eivät kuitenkaan sanat ja muut tekstiin kuuluvat vinkurat aina sujahda oikeaan muotoonsa. (Siitä huolimatta saatan satunnaisesti ja vaivihkaa korjata huomaamiani yhdyssana-, välimerkki-, alkukirjain- ynnä muita virheitä, minkä toivottavasti indulgeeraatte.)

Тоже им, которые уже записались на принём к рентгену

Click to expand...

Tuo записались kuulosti ainakin minun korvaani täysin asialliselta..
Tuohon suuntaan olisin itsekin kääntänyt.

12. vuosi venäjän kielen kanssa siis menossa.

Tik sanoi:

Ereinion sanoi:

Toivottavasti ei syy casus belliin.

Click to expand...

[extra argumentum]Eikö ole hieman tautologista sanoa, että jokin on "syy casus belliin"? Sana casus tässä yhteydessä jo merkitsee "syytä", eli mieluummin näin: "Toivottavasti (tämä) ei (ole) casus belli", jolloin myös vältytään lisäämästä suomalainen taivutus jo ennestään latinaksi taivutettuun sanaan bellum.[/extra argumentum]

Click to expand...

Da, samaa mieltä. Noloa, nyt silmät päästäni häpeän.

OFF-EDIT2: Mitäs sanotte ehdotuksesta tästä? Jatkossa lupaan itse kommentoida viestien oikeakielisyyttä (kielestä riippumatta) ainoastaan kyseiselle kielelle (esim. suomen kieli: Kielioppikysymykset -topikevitsh) omistetussa keskustelunskissa ja sielläkin viittaamatta suoraan mihinkään Käärmeeseen kirjoitettuun tekstiin. Teettekö samoin? Meinaan, muuten voi alkaa tänne kirjoittaminen pelottaa, rima kohota ja hikikarpalot virrata, kun eivät kuitenkaan sanat ja muut tekstiin kuuluvat vinkurat aina sujahda oikeaan muotoonsa. (Siitä huolimatta saatan satunnaisesti ja vaivihkaa korjata huomaamiani yhdyssana-, välimerkki-, alkukirjain- ynnä muita virheitä, minkä toivottavasti indulgeeraatte.)

Click to expand...

Periaatteessa ihan hyvä, luulen vain kaikenlaisen kielellisen höpinän vähenevän tuon seurauksena, mikä sääli mielestäni olisi. (Muuten toteaisin, että huomautan ablatiivin ja allatiivin erosta lähinnä huumorimielessä myös IRL, eikä kukaan ole vielä ruvennut tuppisuuksi seurassani. )

Pagba, oliko noille venäjän teksteille kovakin/millainen tarve, toisin sanoen venäläisten kansainvaellus, vai keräätkö muuten vain eri kielillä tuollaisia virallisen kuuloisia pätkiä? Heinola ei kuulosta kaupungilta, jossa olisi suuri venäläispopulaatio ja vielä heikosti suomea puhuva. Mutta mitäpä minä toisaalta mistään tiedän.

Мама мыла Милу мылом, Мила мыло не любила.
Maama muila Miilu muilam, Miila muila ni ljubiila tjsp.

Tuo ui:ksi kirjoittamani on taka-i, joka yleensä on kai kuvattu Y:nä, mutta minusta tähän sopi paremmin "ui". Se on siis meidän opettajamme mukaan se äänne joka syntyy, kun kynä tungetaan poikittain suuhun ja yritetään lausua i. Niin, ja tuo siis tarkoittaa, että äiti pesi Milan saippualla eikä Mila tykännyt. Minusta venäjässä lausunta on varsin hassua, ainakaan kun painoa ei oikeen voi etukäteen tietää, ja myös koska se on tähän mennessä tuntunut jännemmältä kuin englannissa ja kyllä, se tekee myös kielestä varsin hauskan kuuloisen. Venäjää siis lukee mielellään ääneen. Kunhan vain osaa lausua, vähän on vielä karkeata meikäläisen osalta...

Hyvä huomio, Dracaena, tuo painonvaihtelu venäjässä. Se tosiaan tekee kielestä arvaamattoman, pitäisi muistaa sanojen painot ulkoa. Puola on puolestaan tässä suhteessa viehättävän johdonmukainen. Puolassa paino on aina penultimalla, eli toiseksi viimeisellä tavulla.

Lehtokuusama sanoi:

Hyvä huomio, Dracaena, tuo painonvaihtelu venäjässä. Se tosiaan tekee kielestä arvaamattoman, pitäisi muistaa sanojen painot ulkoa.

Click to expand...

Mutta venäjän sanojen painotushan on mitä yksinkertaisin. Jopa minä osaan säännöt, vaikken ole ikänä venättä opiskellut.
Ensimmäinen sääntö: Yksitavuisissa sanoissa paino on aina keskimmäisellä tavulla.
Toinen sääntö: Kaksitavuisissa sanoissa paino on joko ensimmäisellä tai viimeisellä tavulla.
Kolmas sääntö: Kolmitavuisissa sanoissa paino on aina keskimmäisellä tavulla silloin kun se ei ole ensimmäisellä tai viimeisellä tavulla.
Neljäs sääntö: Neli- tai useampitavuisilla sanoilla paino on milloin milläkin tavulla.

Simple, huh?