Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Kyllä vain, se oli Hobitin saapumisilmoitus. Piti heti aamulla käydä postissa, jotta sain sen näppeihini. Enkä myöskään voinut vastustaa kiusausta avata paketti heti työpaikalle tultuani ja tutkiskella uutuuttaan hohtavaa kirjaa. Täydessä bussissa en nyt sentään viitsinyt ryhtyä avaamaan tai heti postissa.

Olen ollut Jyväskylässä kaksi viikkoa, muuttokauhu alkaa laantua ja luennot alkaa. Ihan tosi! Näitä juttuja olen aina halunnut opetella lisää! Ja nyt joku ystävällinen proffa opettaa niitä minulle eikä tarvitse äksyillä pääsykoekirjalle.
Sujuu siis vallan hyvin, paitsi että olen ollut vähän kipeä ja se on estänyt riehumasta pitkin kylää erilaisissa bileissä.
Tai no, pyörryin yksiin bileisiin migreenin ja kuumeen yhteisvaikutuksesta, syy miksi olen ottanut loppuviikon niin rauhallisesti kuin mahdollista. En ollut juonut lähes yhtään ja kysyessäni järjestyksenvalvojalta hän sanoi kyseessä olevan mitä luultavimmin migreenin ja kuumeen pelleily kehoa vastaan. (Ensin siis pelkäsin jonkun laittaneen puolikkaaseen siideriini jotain, siksi kävin kysymässä.)
Että sellainen viikko, pääosin hyvä kun tänne siitä laitan.

Scifi-blockissa tuli hobittilaisteetä.

^^^ & ^^^^ Uuden kirjan tuoksu on kyllä mukava, jopa kutkuttava! Samoin junnuna MTG-paketin avaamiseen liittyi uusien korttien tuoksu yhdistyneenä jännitykseen siitä, mitä paketti pitää sisällään. Uuden auton tuoksu ei ole läheskään yhtä hieno noihin verrattuna, IMO

Gulnar sanoi:

uuden auton tuoksu ei ole läheskään yhtä hieno

Click to expand...

Onko uuden auton tuoksu kenestäkään hieno? Minua se on lapsesta asti ällöttänyt.

Yleensä puhelinmyyjien soitot päätyvät ärsytystopikkiin, mutta nytpä kirjoitan vaihteeksi tänne.
Joku mies soitti ikkunafirmasta. Puhui kohtalaisen vahvasti savon murretta hyvin rauhallisella tahdilla (ei hermostuttavan hitaasti vaan ihan sopivaan rauhalliseen rupattelusävyyn) ja se jo pehmitti valmiiksi vähän ärtynyttä mieltä. Rupateltiin talon iästä ja ikkunoista, yritti myydä ja vakuutti että heiltä voi saada kilpailukykyisen ja laadukkaan tarjouksen, mutta ei tuputtanut. Puhelu oli enemmänkin kuin keskustelu kahvipöydässä kun kaksi ihmistä on eri mieltä asioista, mutta kuuntelevat ja kunnioittavat toistensa näkemyksiä. Oli ihan mukava rupattelutuokio tämä Ja se savonmurre johon en vaan kyllästy <3

Rankka koeviikko. Jopa *rummunpärinää* kaksi koetta! Ja puolet kemian kokeen vastauksistakin löytyi Maolista. Torstainakaan ei ole ollenkaan tunteja.

Rakastan laulutuntejani yli kaiken ja olen erittäin onnellinen, että menin sinne. Laulunopettajallani on hauska tapa olla todella kriittinen ja ankara noin 50min ja lopun aikaa olla todella kohteliaisuusrikas. Lauloin tänään kappaletta Miss Saigonista, lempimusikaalistani ja sitten siinä tulin maininneeksi "osaan tän koko musikaalin sanasta sanaan ulkoo, se saattaa kuulostaa vähän surulliselta". Hän hymyili ja totesi "älä koskaan lakkaa olemasta tollanen ihana friikki. Tommonen omistautuminen ja intohimo on harvassa." ja se kommentti valaisi sateisen päivän. Rakastan sitä tapaa, millä hän puhuu. Niinkuin minulla olisi oikeasti mahdollisuuksia päätyä alalle. Kukaan muu ei ole koskaan opettanut minua sillä tavalla.

Olen menossa musikaalilaulukurssille tammikuussa ja olen erittäin innoissani tästä! Mahdollisesti myös toiselle, englanniksi opetettavalle, jossa kuulemma suuri osa kurssilaisista on ammattinäyttelijöitä. (Jostain syystä laulunopettajani silti ajatteli, että olisi hyvä idea minulle ilmoittautua sinne.) Mutta olen vain niin innoissani, ehkä maailmassa on mahdollisuuksia kuitenkin!

Ihanaa AUI Ja opettajaltasi kyllä todella ihanasti sanottu. Hyvä että jaksoit alkukompuroinneista huolimatta jatkaa noita tunteja sinnikkäästi. Eikös niissä ensalkuun ollut vähän hankaluuksia? Oli miten oli niin hieno juttu

Minä nukuin kuusi(!) tuntia putkeen! Hyppäsin viimisen kerran sängystä varttia yli puolenyön ja seuraavan kerran heräsin 6.15! Kaksi edellistä yötä ovat olleet lähes unettomia syystä X ja olin jo varautunut että taas yksi pyörimisyö edessä, mutta sammuin tosi nopeasti enkä herännyt kertaakaan edes vessaan.

Minä lähden lepäämään Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, katsomaan tähtitaivasta, kuuntelemaan kohinatonta hiljaisuutta ja paikkaamaan hajonnutta päätäni.
Seuraavan kolmen päivän aikana saan paijata ainaki kissoja, koiria, kanoja, lehmiä, lampaita ja ehkä söpöjä pikkupossujakin. Näen sukulaisia ja kavereita, joita en ole nähnyt aikoihin. ^^ <3 Hei hei Häslinki (Helsinki), ei tule ikävä!

Nämä keskustelut on kyllä aina päivän piristyksiä!
http://www.vauva.fi/keskustelu/2978369/3000-luvun-aihe-vapaa

Tämä olisi muuten tuolla ärsytystopikin puolella, mutta kun nyt ei enää ärsytä.
Tänään oli ensimmäisen jakson viimeinen päivä, täynnä palautustunteja. Sain matikan ensimmäisen kurssin (yhteinen lyhyen ja pitkän matikan lukijoilla) kurssikokeesta 7+ ja tämä ärsytti enemmän ihan kiitettävästi siinä tilanteessa. Sitten kun vielä rääväsuupöytäkaverini keksii heittää että "hyvä että otit lyhyen, kun et sä olis siellä pitkässä pärjännytkään" niin meinasin jo ihan suutahtaa, mutta sitten vaan totesin "mä oon erimieltä. Olisin pärjännyt pitkässä jos mua kiinnostais tai haluaisin. Koska sillon pärjään missä vaan. Mutta koska mua ei kiinnosta ja mä en halua, on parempi etten tuu sinne". Näin jälkeenpäin ajatellen oli ihan fiksua pysyä ihan tyynenä. Ja sitten tulin kotiin ja tein tanssiworkoutini ja venyttelin, enkä muistanut tuntiin koko asiaa. Siksi tämä ilonaihe .

Minä maailman epävenyvimmäksi ihmiseksikin kutsumani olento saan spagaatin lähes pohjaan. 5cm puuttuu ja se on sitten siinä! Joillekin ihmisille tämä ei olisi saavutus, mutta minulle todellakin.

Olen ollut hirveän aikaansaava viimeisen parin päivän aikana! Olen harjoitellut kaikkea tanssista lauluun, kurssikirjojen ajoissa hankkimiseen ja itseni hyväksyntään asti ja tuntuu, että menen oikeasti eteenpäin niin tanssijana, laulajana kuin ihmisenäkin. Ja se on aika hienoa.

Nyt tekemään ensimmäistä act-harjoituskoettani ikinä! (Act on Yhdysvaltalainen tosi hieno ja pakollinen testisysteemi, joka minun pitää läpäistä päästäkseni sinne koskaan kouluun. Ja vielä vähän paremmin kuin 7 plussan arvoisesti.)

Voin tulla kohottamaan itsetuntoasi venyttelemällä vieressä kun teet venytyksiä Minusta on todella syytä iloita siitä kun kerrankin on oikeaan aikaan oikeat sanat mielessä. Minua ilahduttaa kuulla että sinulla on tällaisia ilonaiheita elämässä

Ja nyt kolmen tunnin kärsimyksen jälkeen ACT:sta 25 pisteen keskiarvo, (kokeen yleinen keskiarvo on 21.8 pistettä), mutta minulla on vielä kaksi vuotta aikaa opiskella kaikkea ennen kuin oikeasti teen tämän. Minusta tuo on ihan hyvä suoritus verrattuna siihen, etten ole käynyt mm. yhtään lukion englannin kurssia vielä. Tuo koe ei edusta mitään ihan yksinkertaista englantia, natiiveillehan se on tehty. Neljä osa-aluetta kielioppi, matematiikka, luetun ymmärtäminen ja luonnontieteet jakautuivat aika lailla, miten olin kuvitellutkin. Matikasta säälittävät 21/36, luonnontieteet 23/36, kielioppi 25/36 ja luetun ymmärtäminen 32/36 mistä olin iloisesti yllättynyt. Tekstiaiheet vaihtelevat lumihiutaleiden muodostumisesta banaanikärpästen lisääntymiseen Aikarajat ovat tiukat, pahin on kieliopin 45 min/75 tehtävää. Mutta opin varmaan tästä kokemuksesta jotain. Ainakin sen, että pilkkusääntöjä ja sanastoa pitää opetella ja olan takaa. Varsinkin matemaattista sanastoa, mutta myös sitä banaanikärpästen lisääntymiseen liittyvää.

Löysin netistä tytön, joka on lähestulkoon niin samanhenkinen ja samanikäinen kuin vain voi olla. Ja meillä on treffit huomenna. Tämä on vain niin hienoa !!! On hankalaa olla virnistelemättä koko ajan, keskittyminen on vaikeaa.. taidan olla ihastumassa.
Valoa exä-tunnelin päässä siis. Vihdoin ja viimein, ai että.

Erittäin rasittavan, tylsän ja turhanpäiväiseltä tuntuvan elämän ja työputken välille pilkahti eilen vähän aurinkoa. Ja onneksi torstaille luvatut sateet satoivat oikeasti jo keskiviikkona, joten keli oli mitä mainioin. Olin Legolaksen ja Gimlin jalanjäljillä osallistumalla luolaretkiin, joista ensimmäinen tehtiin eilen Härmälänrotkoille Naantalin ja Maskun rajalle. Rotko on Varsinais-Suomen näyttävin ja kalliossa on myös luolia. Rotkon ympäristön metsä oli kuin jostain muinaisuudesta. Kivet olivat pehmeän ja syvänvihreän sammaleen peitossa. Sieniä kasvoi siellä täällä. Yhdessä kohden lauloivat vielä linnutkin, aivan kuin ne olisi "palkattu" sinne konsertoimaan meitä retkeläisiä varten. Piipahdimme myös lähistöllä toisessa luolassa, joka oli pimeämpi. Sen lähellä kasvoi ikivanha tammi. Tämmöistä luola- ja puuvoittoista tällä hetkellä. Sopivasti Tarun lukemiseni on siinä vaiheessa, että illalla luin Helmin Syvänteen lukua, jossa on talletettuna Legolaksen ja Gimlin keskustelu siitä, että he pahojen aikojen jälkeen käyvät Fangornissa ja Helmin syvänteen saleissa yhdessä.

Niin ja - Hyvää Hobittipäivää.

Kiitoksia retkivinkistä Fairytale, kuulostaa melko haastavalta reissulta omaan kuntoon nähden mutta kenties jonain kauniina kevätpäivänä sitten.

Oi ilahduksen määrää, kun katsoin postilaatikkoon: sain lahjaksi ihanan värityskirjan nimeltä Legolas! Kiitos Seuralle hienosta Bilbon&Frodon syntymäpäivän lahjasta meille kaikille hobiteille! Aivan upeaa kuvitusta!
Lisää onnea: onnetar suosi minua. Osallistuin paikalliskirjaston kesäiseen lukubingoon, ja voitin kirjan suomalaisista taruolennoista. Such a lucky hobbit I am!

Welcome to Night Valen tiistainen keikka oli kyllä aivan loistava, varsinkin kun oli hyvää seuraa (@douv )
On myös niin ihanaa, kun ei tarvitse enää säätää viikonloppukohteen kanssa muita työvuoroja, koska
pääsin ko. vkoloppukohteesta KOKONAAN POIS! <3

Pikku Spyro kuoriutui eilen 14 min yli puolenyön ja tuhisee jo nyt kotipesässään.

Savolaisen Osakunnan Laulajien ykkössopraano tervehtii muita iloisia kontulaisia. ^^ Koelauluissa jännitti hirveästi etenkin koska Steeli oli kuuntelemassa ja myös siksi että en ole pitkään aikaan ollut missään pääsykoetilanteessa. Lähtötilanne koelaululle ei myöskään ollut otollinen, koska tulin samana päivänä Etelä-Pohojammaaalta ja olin syönyt viimeksi keskipäivällä (koelaulut olivat illalla klo 9 jälkeen). Mutta pääsin kuin pääsinkin mukaan kuoroon, jonka taso vaikuttaa korkealta ja vaatii paljon. Samanaikaisesti tunnelma harjoituksissa oli upean rento ja lämmin, ihmiset ihania ja ystävällisiä ja huumorintajuisia:
"Paaviako ne siellä valitsee kun kestää niin kauan? Ilmoittavat kun valinta sisäänpääsevistä koelaulajista on tehty.. Oven alta näkyy sitten valkoista savua!"
"Savolaiset valitsemassa koelaulajia? Ensin sieltä näkyy monta kertaa mustaa savua!!"
Toisin sanoen: loistavaa, I'm lit.