Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

DNA-testin ensimmäiset tulokset olivat vähän pettymys: sain tietää vain, että olen 100% suomalainen ja että muinaiset juureni ovat 54% metsästäjä-keräilijöiltä, 26% varhaisilta viljelijöiltä, 15% varhaismetallikautisilta valloittajilta ja 5% ei-eurooppalaisista lähteistä. Todella tylsää ja yllätyksetöntä. MUTTA! Nyt tulivat myös "serkkutestin" tulokset. Sinällään nekin ovat toki vain piiiitkä lista tuiki tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat jotain kautta etäistä sukua, mutta hauskuus on tässä: meitä on nyt kuorossamme kolme, jotka ovat tehneet testin Family Treen kautta, ne kaksi muuta olivat jo saaneet selville olevansa seitsemänsiä serkkuja, ja nyt sitten selvisi, että minä olen toiselle heistä sukua etäisyydellä "3rd cousin - 5th cousin". Olemmekohan lopulta kaikki yhtä suurta perhettä, Helsingin nörtein naisserkuskuoro?
 
Last edited:
Eilinen oli langaton lauantai, sillä yhtään viestiä Käärmeessä ei kirjoitettu. Tänään puolestaan hyvä mieli on niin kristityillä kuin kaikilla muillakin, sillä pääsiäissunnuntai ja aprillipäivä osuvat yksiin.
 
^ Mua jotenkin nauratti tuo "langaton lauantai" selityksineen :D

Olin pari päivää landella, kylläpä sielu ja ruumis lepäsivät. On ollut viime aikoina aivan liian kiire enkä ole kerennyt käydä äitini luona niin usein kuin olisin halunnut. Nopeasti hurahti tuo aika. Kotiin lähtiessäni sain mukaani purkillisen kuivattuja suppilovahveroita :)
 
^ Näkisin, että langat eli viestiketjut jäivät lauantain osalta puuttumaan Käärmeestä, siitä nimitys langaton lauantai.
 
Eilen pääsin paijaamaan oikein pehmeää kissaa, vähän tulin allergiseksi mutta eihän vieressä nukkuvaa olentoa voi siirtää mihinkään. :grin:
 
Onneksi on loma, eikä tarvi mennä koko viikkona töihin. Siellä on äärirasittavaa ja stressaavaa. Nyt saa tehdä mitä lystää ja mihin kellonaikaan huvittaa. Nukkua kun nukuttaa ja syödä silloin kun on nälkä. Ja eilisen jälkeen näyttää olevan taas oikein aurinkoista (mikäli haluaa mennä ulos). Mistään ei kuulu edes mitään ääniä. Hiljainen ja päivänvalossa kylpevä koti on oikein mukava.

Pääsiäislauantai meni pandaturistina. Pitihän sitä nyt käydä "maksamassa pandavero" kun tuo nallekaksikko ei ole mitään ihan halpaa huvia Suomelle. Kova vuokra 10 vuodesta. Pääsiäissunnuntaina tuli kierrettyä Virroilla Torisevan luontopolku, 6,5 km mittainen lenkki, joka oli osittain melko luminen. Onneksi siitä oli joku tallustanut ja sai harppoa edellisen jalanjälkiä (vaikka aika pitkiä entinaskeleita olivatkin).
 
Yle Teema uusii (viisaasti) tänään lauantaina klo 21.00 kuulemma edelliskerralla tekstitysongelmista kärsineen Henkien kätkemä -elokuvan!

"Suuri yleisö" luottaa siihen, että luvassa on edelleen alkuperäisääniraita!
 
Last edited:
Vielä kun näyttäisivät Monononoke Himen, niin animeyleissivistykseni olisi täydellinen, koska olen jo nähnyt Ilkkuvan linnan.
 
Uusi olohuoneen lamppu!

Edellinen oli sellainen, että jopa meikäläinen hukkapätkä onnistui lyömään päänsä siihen joka kerta ruokapöydästä noustessa. Lamppu kun oli pitkulainen riisipaperivarjostin. Uusi lamppu on hieman ufomainen, riisipaperia kyllä sekin. Vanhan lampun siirsin olohuoneessa toiseen paikkaan ja samalla lyhensin virtajohtoa. Hyvä tuli!
 
Kiitos tämän, tajusin viimeinkin että aikamme "Masentaako seuraamattomuus? ..Ei enää!" -palvelusta eli Facebookista löytyy sellainen juttu kuin "virallinen Tolkien-sivu". :1420: :1420: [22] :1420:

Ja tosiaan, mikä ajankohta ryhtyä seuraamaan! .. Sitä sivua.

Eihän Sitä Koskaan Tiedä, jos se tulossa oleva kirja vaikka nyt sitten kuitenkin olisi taliskan kielioppi. ..X, ,X..
 
  • Like
Reaktiot: Tik
FB-sivuhan näyttää olevan paitsi ”virallinen”, aivan virallinen Perikunnan markkinointialusta. Joten tulossa on tosiaan Ilmoitus. Ei kuitenkaan taliskaa, pahoin pelkään, vaan P:n talouskasvua (kuten laitteenikin halusi kirjoittaa sanan ’taliskaa’) Gondolinin tuhoa jo aiemmin julkaistuilla, kommentein ryyditetyillä teksteillä kerraten. Mutta taidan silti ostaa tämänkin hullun miehen hevosen, vaikka (ja koska) sillä on silmät sieraimissa.
 
Silman uuden värikuvaversion suomennos oli tänään odottamassa, kun tulin töistä kotiin =)

Itse kävin Suomalaisesta kirjakaupasta ostamassa koulun jälkeen. (Lahjakortilla tietysti, teoksella kun oli hintaa kuin kokoa.) Oli kuulemma tullut tänä aamuna, joten loistava ajoitus. Ah noita Ted Nasmithin maalauksia.
 
Sain kortin ihan muutenvaan :)

Autossa on kesärenkaat alla.

Pesin valokatteen ja nyt sen läpi pääsee vähän valoakin.

Pesin myös kaksi ikkunaa. Nyt sisäänkin tulee valoa.

Nova lupasi minulle keltaisen <3 parkatakin äitienpäivälahjaksi. Keltaisesta vaan oli oikea koko loppu :( Mutta sitä pitäisi tulla ensi viikolla ja toivottavasti Nova ehtii napata sieltä minulle yhden ennen kun ne menee kaikki. Oli ilmeisesti myyty melkein sata kuluneen kahden viikon aikana.

Omalle kylälle on avattu thairavintola. Mukavaa vaihtelua pitsalle joka on tällä kylällä ollut se ainoa noutoruokamahdollisuus.

Mushu ja Spyro ovat ruvenneet oikeasti leikkimään yhdessä kun Spyro oppi istumaan.

Kevät tulee oikein kohisten ja ollaan oltu joka päivä useampi tunti ulkona kun on niin mukava olla.

Kaksi teatterireissua edessä. Viiru ja Pesonen Mushun kanssa ja Ruokarouvan tytär äitin kanssa.
 
Minä olen Baba Yetun solisti. <3 Esitetään se kuoron ja orkesterin voimin. Huisin hienoa ja jännää... ^^
Sain kutsuvieraslipun Mamma Mia - musikaalin ennakkonäytökseen. Vaikken päässyt hakemusta pidemmälle, hakeminen itsessään ilmeisesti riitti. Pääsen viettämään parhaan ystäväni kanssa harvinaisen illan yhdessä, ja se jos mikä on ihanaa.
Paras tämänhetkinen ilonaihe on se, että olen ehtinyt ajoissa poisoppia huonoista ja epäterveellisistä äänenkäyttötavoista, joita CVT-opettaja vanhentuneella koulutuksella minulle syötti päähän. Koko CVT-termi (Complete Vocal Technique / Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka) on mielestäni harhaanjohtava, koska instituutti joka äänenkäyttöä tutkii on yhtenä vuotena yhtä mieltä ja seuraavana vuotena teorioiden tarkentuessa toista mieltä. Ja tämä keskeneräinen teoria opetetaan lauluopettajille jotka edelleen opettavat sen oppilailleen. Mitä kokonaisvaltaista ja viimeisteltyä siinä on? Samaan aikaan mielikuvilla ja klassisen laulun periaatteilla opetetaan menestyksellisesti laulamista oppilaille, joiden kurkku ei ala poltella tunnin päätteeksi. (vanha lauluopettajani sanoi että polttelu on terve merkki harjoittelusta. Ei kyllä ole!) Onneksi minulla on maailman paras laulunopettaja, joka viidessä minuutissa sai minut belttaamaan kaksiviivaisen G-sävelen, kun vuosia olin yrittänyt asiaa ihan väärillä tavoilla. Ja sen jälkeen lauloin Sian Chandelierin ilman että mistään pisteli, poltteli tai sattui. Keskivartalon lihaksissa kyllä tuntui, mutta siellähän sen kuuluukin tuntua, oikeassa paikassa.
 
Minulla oli maanantaina muusikon ammattitutkinnon näyttökonsertti ja se meni oikeastaan juuri niin hyvin kuin esiintymistilanteen voi olettaa menevän. En hirveästi jännittänyt, joten hermostuneisuussähläys oli minimissä. Sain paljon kehuja, kukkia (ja ananaksen! En tiedä miksi, mutta se oli mahtava), haleja, hyvää ja hyödyllistä palautetta sekä parhaan arvosanan.

Lisäksi yleisössä sattui olemaan eräs yllätyshenkilö: RSO:n soolokäyrätorvisti. Onneksi en tunnistanut häntä konsertin aikana, hepuloin vasta sen jälkeen, kun hän tuli mukaan palautteenantotilaisuuteen. Olen hirveän immarreltu, että hän oli tullut paikalle (sattuman kautta, hän esiintyi keskiviikkona ja torstaina Jyväskylän Sinfonian kanssa eli oli paikkakunnalla muista syistä), piti konsertista ja antoi mahtavia kehitysehdotuksia.

Soittaminen ja oleminen siinä hyvä ovat parhaita ja tärkeimpiä asioita elämässäni.
 
Ylös