Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Sade ilahduttaa minuakin! Jos vain ei samalla olisi niin hullu tuuli... Ja iloitsen siitäkin, että oli niin lämmin ja aurinkoinen toukokuu, kun minulla ei vielä ollut alkanut kokopäivätyö.
 
Off-topikkina kerron vielä, että ilonaihe-kanssapelaajia on ollut vaihteleva määrä paikalla, yleensä 3-5 pelaajaa. En kyllä useampaan peliporukkaan tällä hetkellä ehdi, kun eläkevuodet ovat itselläni vielä niin kaukana. ;)
 
Saatan vetää saman valmisseikkailun The Miitissä, kenties siihen kerkeät mukaan? Mutta katsellaan kaikessa rauhassa, miten tilanne kehittyy...
 
Neljä vapaapäivää ja suunta kohti Viroa! En ole yli kuukauteen ehtinyt käydä Tallinnassa parisuhdeasioilla, joten nyt on sitten lemppariravintolaan pöytä varattu, illanvietot ja sarjamaratonit suunniteltu sekä kirjoja mukaan pakattu kauan kaivattuja, omalle unirytmille parhaiten sopivia pitkiä valvomishetkiä varten.
 
Voi juku. Minähän olen hyvä kuoronjohtaja.
Meillä oli tänään yhteinen johtamistunti D-kurssin oppilaiden kanssa, ja hämmästyksekseni pääsin teoksen alusta loppuun. Tässä välissä pitää mainita, että D-kursseja musiikin eri aineista suoritetaan yleensä muusikon ammattiopinnoissa, ja minä olen vasta-alkaja. En siis murhannut ketään katseellani, mutta ilmeeni oli aika tylsä ja mitäänsanomaton, enkä saanut näytettyä ihan kaikkia lähtöjä eri stemmoille. Olin aika tyytymätön suoritukseeni, mutta kun sain palautetta D-kurssin opettajalta, hän ei äkkiseltään keksinyt mitään huonoa sanottavaa. Minä en tilanteessa osannut tulkita hänen vastaustaan erityisen innostuneeksi, mutta kurssikaverini sanoivat minulle hetki sitten: "Mutta sehän jumaloi sua! Siis sä olet johtanut kuoroa tavoitteellisesti ja aktiivisesti 5 päivää, ja sulla on itsenäiset kädet eikä tahdin näyttäminen häiriinny. Sitten otat jatkuvasti kontaktia kuoroon ja hengität heidän mukanaan."
Tästä on ilmeisesti hyvä jatkaa.
 
Prahan matkalla on ollut mahtavaa. Syön nyt erinomaista aamiaista kahvilassa lähellä kansallisteatteria ja tästä lähden tekemään viimeiset ostokset ennen paluulentoa. Praha tuntuu edelleen omalta ja hallussa olevalta kaupungilta. Enää ei ole paahtavan kuuma, viime yön sain kuunnella sateen ropinaa ikkunaan. Tšekin puhuminen on sujunut yllättävän hyvin, hotellin respan tätikin kehui ääntämystäni todella kauniiksi. Ja ennen kaikkea vietin tietysti viikonlopun hienoilla puhallinmusiikkifestareilla Kolínissa.
Vähän jännittää, kuinka huomenna jaksan töihin noin viiden tunnin yöunilla...
 
Kesälomaileva perheeni lähti risteilylle Ruotsiin. Vaikka itse olen töissä, kaksi oikeasti vapaata iltaa on ihan luksusta ja tuntuu pienoislomalta. Tosin tämän ensimmäisen illan olen tärvännyt lähinnä laiskottelemalla kerrankin kaikessa rauhassa, vaikka olinkin suunnitellut vaikka mitä fiksua ja rakentavaa puuhaa, kun kerrankin olisi tilaisuus sellaiseen keskittyä ;)
 
Aivan meidän lähellä on kesäisin yleinen sauna. Sinne pääsee kävellen metsän läpi vievää polkua. Nämä saunareissut ovat täyttä nautintoa alusta loppuun!

Iloitsen myös siitä, että olen jäänyt koukkuun Silmarillioniin - kirja jota olen pitänyt liian "vaikeana" itselleni! Tosin paahdan menemään sellaista vauhtia, etten juuri ehdi pohdiskella lukemaani. Ehkä seuraavalla lukukerralla sitten ;)
 
On se rippikoulu vain ilmeisesti muuttunut omista ajoista. Silloin vielä ajettiin kunnolla (k)utumetsän keskelle ja myös pysyttiin siellä. Ikävä kyllä (???) Joss Whedon ei kuitenkaan ollut päiväohjelman suunnitteluvastaava. Eikä siellä luetettu mitään tällaista.
 
Last edited:
Hanna Kullanväärtti sanoi:
Iloitsen myös siitä, että olen jäänyt koukkuun Silmarillioniin - kirja jota olen pitänyt liian "vaikeana" itselleni! Tosin paahdan menemään sellaista vauhtia, etten juuri ehdi pohdiskella lukemaani. Ehkä seuraavalla lukukerralla sitten ;)
Click to expand...

Lukupiiri auttaa onneksi silleensti, että vaikka lukisi kerran nopeasti läpi, niin joka viikko on mahdollisuus palata johonkin yhteen kohtaan vaikka melkein koko viikoksi. Eli fiiliksen mukaan sekä hidasta että nopeaa!
 
Sain juuri ensimmäisen Twitter-seuraajani (loin englanninkielisen Twitter-tilini huhtikuussa), ja tämä seuraaja sattuu olemaan suosikkivideopelini community manager! Hän siis seuraa monia muitakin tavallisia tallaajia, mutta onhan se aika hienoa.

Huh huh, kello kaksi yöllä ja vähän väsyttää. Onneksi on loma.
 
Yritin piristyä erosta ostamalla itselleni oransseja neilikoita ja mansikoita. Ehkä se vähän auttoi, ainakin kukat ovat kivoja ja niitä voi hiplata. Mansikatkin ovat hyviä. Ulkona on kauniita puita. Kyllä se kai tästä joskus vielä iloksi taas muuttuu.
 
Tänään 80-lukulaisesta TRVE-vintagepyörästäni katkesi satulaputki. Kesken matkaa.

· · · ·

Siis sen jälkeen, kun olin jo astunut maahan ja luulin vain joutuvani korjaamaan (cromagnonisoimaan) juuri suojatietöyssyssä hieman keikahtanutta satulan asentoa.

Niin se vain on, että jonkin tason tuuria / ("puhtaasti ilmasta napattujen"?) daimonien tai paremmikseen mainostettujen suojelusta oli selvästikin jälleen matkassa! :joy:

Tuskin maltan "odottaa", mitä kokemuksia seuraavassa kaarteessa tarjoillaan.
 
Serkkupojan häät viikonloppuna. Aijai, oli oikein söpöä ja ihanaa, ja oikein hyvät lavatanssit. Vähän tango ja polkka meni sinne päin omalta osaltani, mutta ainakin oli hauskaa, joten mitäpä pienistä tai vähän suuremmistakin virheistä.:grin:
 
You must log in or register to reply here.
Ylös