Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Vaikka fysiikka edelleen sulosuomekkaasti miestä suontenlaajennushölkkästelyyn ja vastaavaan kunnonvalvontaan välistä kannusteleekin ja pippar'kaakun syönti on ainakin suun vasemmalla puolella hetkellisesti pannassa, niin löysinpähän kuitenkin yhtä kaikki kuluneella viikolla muun muassa hetken aikaa kadonneelta vaikuttaneen Helmet-kirjastokorttini — sekä (sananselitteen mukaisten? isyys- tm. -pakkomielteisten?) mathom-aaRRRteideni uudeksi huippujohtotähdeksi erään aidonpehmoisen — ja sopivan harmaakarvaisen — Beatrix Potterin siilihahmon. :joy:

Sitä, maksoinko tuosta jälkimmäisestä spontaanihankinnasta jotain (vaiko paljonkin) en nyt tässä paljasta, mutta jahka onnistun saamaan hypisteltäväkseni mainitusta myyntihittiartikkelista vielä jonkin verran isomman sekä hämmästyttävän ihmismäisellä puhenuotilla varustetun version, niin pojat, sittenpä sitä takuuvarmasti onkin jo keräilyfriikki(man)sionistin jõulumeelele *aehed!
 
Last edited:
Minunkin piti tehdä vastaava investointi. Oli ehkä jo aikakin, tänä vuonna täysi-ikäisyyden saavuttava ranskatar on ollut meillä jo puolet autonelämästään ja samoilla talvirenkailla on sinnitelty. Nyt Lidlin pihalla ilmennyt punktuuri antoi tekosyyn hankkia uutta kiinangummia alle.
 
Keräämme joukkueemme kanssa boffausharjoituksista treenimerkintöjä ja jäin viime syksyn kerroissa inhottavasti 97 merkintään. Onneksi treenien alettua tällä viikolla uudestaan olen päässyt turvallisesti ensimmäisenä 100 treenimerkinnän merkkipaalulle tällä kaudella, mikä tarkoittaa että joukkueeseemme perustetaan uusi erikoisosasto, tarkemmin sanoen 神風特別攻撃隊, jonka tunnuksena on tietenkin 旭日旗-koristeinen 鉢巻.

Seuraava tavoite onkin 221 ja sitten 300 treenipistettä ennen heinäkuuta. Jospa tällä kaudella saisin tehtyä sellaisen ennätyksen ettei sitä vähään aikaan rikottaisi ^^

Edit: Kaiken lisäksi kävi ilmi, että tämä viesti on 100. viestini Käärmeessä - tämäpä sattuvaa ja sopivaa kerrakseen!
 
Last edited:
Oho. Päädyin puolivahingossa mukaan yhteen musikaaliprojektiin, ja nyt yhtäkkiä olen toinen sen säveltäjistä ja päävastuussa sovittamisesta. Jännää.

Edit: Kävin juuri vetämässä vuoden ekat tehokkaat pianotreenit, ja vaikken soittanut yhtään joululomalla, olen kehittynyt paljon!! Vau! Lepäämisestä tulee mun uusi salainen ase tehokkaaseen treeniin!
 
Last edited:
Olin perjantaina Tampereella hevifestareilla, Pakkiksella oli Talvihelvetti. Tutustuin pariin uuteen hienoon bändiin ja vietin aikaa paikallisten kavereideni kanssa, joita en muutoin näe turhan usein. Ja Turmion Kätilöt oli taas kerran loistava! Kotiin pääsin aivan täydellisesti Tre-Hki -bussilla, jolla on pysäkki käytännössä lähes kotiovellani.

Elokuussa nähdään Tampere, tuli meinaan samalla reissulla ostettua Saarihelvettiin lippu!
 
Hiihtokausi avattu täälläkin. Erityisesti iloitsen siitä, että olen vihdoin oppinut hiihtämään ilman veren makua suussa. Nuoruudessani hiihdin kilpaa, ja on tosiaan mennyt 25 vuotta oppia, että hiihtämisestä ja talvisesta luonnosta voi myös nauttia :joy:

Nyt täytyy vain toivoa, että talvi jatkuisi täällä rannikollakin ainakin pari kuukautta.
 
Minä toteutin suunnitelmat suksien ostosta viime viikolla ja alkavalla viikolla pääsen hiihtämään (urheiluliikkeen suksien voitelupisteessä oli ruuhkaa ja olimme viikonlopun reissussa). :)

Kauniit talvipäivät ihastuttivat jalkaisin ja vuokra-autollakin liikkuessa. Ilo auringonpaisteesta pohjautuu kyllä minulla isolta osin valon ja lämmön mukanaan tuomaan lupaukseen keväästä ja kesästä.
 
Jo ensimmäisen alkuillasta kapselijauhemuodossa nappaamani "japanilaisen pitkän iän vitamiinin" myötä alaselän köykistelyvihlaisut sekä siihen liittyvä lantio-oire tuntuvat kadonneen päivän toisesta ulkoilureissusta asti kuin proverbiaalinen Pasi kukkaspeltoon. Liekö pelkkää toiveajattelua vai ihka-aito plasebovaikutus?

Onneksi nautin kyseistä "ihmelääkettä" oikeaoppisesti D-tabun sekä kalsiumin seurassa. Enkä esimerkiksi raudan.
 
Last edited:
Vaikka se ei ole suoranainen ilonaihe, että vanhat ulkoiluhousut eivät mahdu jalkaan, vaan ovat kireät niin tällä kauppareissulla oli onni myötä. Päätin etten osta väkisin vääränvärisiäkään. Koko vaaterekissä olivat yhdet mustat toppahousut kun menin housuja etsimään ja ne sattuivat olemaan minun kokoani! Ne vääränväriset olisivat olleet myös väärän kokoisia. Tuli kauppareissusta hyvä mieli - kerrankin. Yleensä housujen hakeminen on hyvin hyvin tuskallista. :)
 
Ylös