Fairy tale
Lapinorava
En nyt tiedä minkä otsikon alle tämä sepustus parhaiten sopii, mutta ehkäpä tämä sopii. En usko mihinkään luonnonjuttuihin tai voimaeläimiin, mutta silti huomaan (luettuani nyt Paula Havasteen kirjoja) että meissä suomalaisissa on aika monissa vahva suhde luontoon ja eläimiin tai johonkin tiettyyn eläimeen. Kun viime viikolla menin taas loman jälkeen töihin, niin kolmena ensimmäisenä aamuna orava tervehti minua puunoksalta, joko säksättämällä tai näyttäytymällä. Ja sehän jos joku on (hyvä enne koko päivälle) mieltä piristävää.
Mutta voi! Tänään maantiellä lepäsikin kuollut orava, niskathan sillä oli nurin mennyt kun oli varmaan juossut autoa päin. Se ei ollut hyvä enne tälle päivälle. Mieltäni liikuttaa jotenkin erityisen syvästi juuri näiden oravien kohdalla. (Tämä on kyllä on surunaihe, mutta menköön.)
Mutta voi! Tänään maantiellä lepäsikin kuollut orava, niskathan sillä oli nurin mennyt kun oli varmaan juossut autoa päin. Se ei ollut hyvä enne tälle päivälle. Mieltäni liikuttaa jotenkin erityisen syvästi juuri näiden oravien kohdalla. (Tämä on kyllä on surunaihe, mutta menköön.)