Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Päivän sieniretken saaliina oli paitsi sopan verran suppilovahveroita äidille, myös kourallinen mustatorvisieniä. Nyt tiedän, miltä ne näyttävät livenä ja että niitä ei tosiaan kasva kotimetsässä järin paljon.
 

Constantine

محتوم
Tulevasta Star Trek: Picard -sarjasta on julkaistu vastatuore traileri lokakuuta lämmittämään — ja tällä kertaa sen tarkastaminen yhtä aikaa Lännen herrakansan kanssa ei ollut europekoilta Juuttarissa estettyä "tuhmuutta". 😏
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Suoritin tänään puolen vuoden vakuutusmaksun, ja noin viikon päästä erääntyvään luottokorttilaskuunkaan ei ole kertynyt maksettavaa kuin muutama kymppi. Käyttötilin rahojen luulisi riittävän kuukauden päähän, eli saisin pidettyä säästötiliä rauhassa. Loppuvuodesta tulisikin sitten sekä vanhemman veljentyttöni synttärit että tietenkin joulu, joten lisärahaa säästöön tuskin tämän vuoden puolella tulee. Kaiken kaikkiaan raha-asiat ovat hallinnassa, vaikka minun pitääkin vielä yrittää hillitä enemmän materian haalimista. Ja ehkä voisin pitää ruokavarastojani pikkaisen paremmin täytettyinä, turhan usein liiallinen nälän kertyminen saa nappaamaan pikaruokaa. Mutta joka tapauksessa puskurirahasto pitää minut vielä pitkään erossa todellisista taloushuolista, mikä on se varsinainen ilonaihe.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Googlen hakupalvelussa on nyt joillekin eläimille myös 3D AR-vaihtoehto. Meidän lattiallamme on käynyt pyörähtämässä tänään jo karhu, susi, siili ja pingviini, ja seuraavaksi ajattelin kutsua kylään leijonan ja tiikerin.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Mietin, pitääkö minun asentaa kännykkääni Oulun liikenteen reittiopas, jotta selviydyn siellä bussiasemalta Koskelaan, kunnes muistin Tampereen Nysse-mobiilisovelluksesta löytyvän muitakin Suomen kaupunkeja. Ja sieltähän sai oikein kätevästi kaiken mitä tarvitsin tutulla käyttölittymällä. Nysse - koko Suomi on Tamperetta!
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Soitin äsken piiitkästä aikaa yhdessä äidin kanssa. Äitihän on 13 vuoden takaisen ratsastusonnettomuuden puoliksi kuurouttama, eikä "yksikorvaisena" pystynyt enää sopeutumaan pianon soittoon, joten möi lopulta rakkaan flyygelinsäkin pois tarpeettomana tilanviejänä. Mutta täyttäessään 70 hän päätti toteuttaa elämänmittaisen haaveensa ja opetella soittamaan harppua. Koska äiti tykkää jutella ihmisten kanssa kaikesta mahdollisesta, hän on mainostanut harppuopettajalleen myös huilua soittavaa tytärtään, ja opettajahan vastasi antamalla harjoiteltavaksi ensin yhden ja sitten toisenkin nuotin, joissa on huilustemma mukana. Tänään äiti vihdoin katsoi osaavansa oman stemmansa niin hyvin, että yhteisharjoittelu on mahdollista, ja voi että oli kivaa <3 Kappaleet sinänsä ovat todella pieniä ja yksinkertaisia, mutta eipä meistäkään kumpikaan mikään tähtisoittaja ole, joten ne sopivat meille mainiosti yhdessä soittamisesta iloitsemiseen.
 

Dracaena

Raseena
Olin muutama tunti sitten hirvikolarissa. Satasen alueella hirvi juoksi suoraan auton eteen. Ilonaihe on se, että sekä minä että kuski selvisimme melko vähin vammoin, ottaen huomioon, miten rusinaksi auto (ja hirvi) meni. Niin kamalan huono tuuri mutta samalla erittäin hyvä tuuri.
 
Tapasin Paula Vesalan.

Ja osasin vielä sanoa jotain merkityksellistä. Hän sanoi saaneensa viime päivinä lähinnä tappouhkauksia, että kiitokset olivat mukavaa vaihtelua. Oletan tappouhkausten johtuneen perussuomalaisen kansanedustajan kritisoinnista. Hyvä Paula! Siinä on sellainen lapsuudensankari. Oli ihan huikeaa hänet tavata ja sain viellä jotain mukaankin. Ja konsertti oli ihan uskomattoman ihana. Miten herään eloon noissa. Ihan käsittämätöntä, kuinka onnellinen voi olla vaan musasta. Paula Vesalan ääni satoi päälleni ja musiikki nieli minut kokonaisena.
 
Ylös