Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Ärsytyksenaiheissa tänään tilittämäni ajokiellonpurkudraama sai positiivisen yllätyspäätöksen: Poliisilaitokselta vastattiin, ettei minulle ole sillä taholla ikinä edes kirjattu minkäänlaista ajokieltoa, joten sellaista ei tarvitse myöskään nyt purkaa. Neurologi on ilmeisesti kokonaan unohtanut alkujaan ilmoittaa kiellosta poliisille. Tuore lausunto on toki mennyt perille ja Poliisin rekisterissä on nyt tieto siitä, etten saa ajaa raskailla ajoneuvoilla tai toimia ammattimaisena autokuskina, mutta BE-ajokorttini suoma ajo-oikeus on vapaasti hyödynnettävissä vapaa-ajalla tapahtuvaan liikennöintiin.
 
Last edited:
Vaihto on nyt hoidettu paperisodan osalta. Kitkerää palautetta vaihtokoordinaattoristani annettu, koska hän meinasi estää vaihtoni useasti siksi, että ei vastannut sähköposteihin ajoissa. Soitin hammaslääkäriin ja odotan nyt vastaussoittoa, olen vältellyt tätä typerää puhelua kohta pari vuotta, mutta nyt ainakin sekin homma etenee.
 
Flunssani hellittää. Olen nyt ollut viikon kipeä josta viisi päivää 39 asteen kuumeessa, ja nyt alkaa viimein tuntua ihan inhimilliseltä taas. Toki varmaan yskin vielä pari viikkoa, mutta varmaan tällä viikolla voin jo käydä ihan pikkusen hiihtämässä pellolla, jos etenen hitaasti ja rauhallisesti.
 
Nooo, ehkä vähän liian pitkään venähti, tosin sille on syynsä muun elämän ongelmista johtuen.

Kaverukset ovat nyt kuitenkin kumpainenkin omasta toimestaan - rumalla ja asiattomalla käytöksellään - järjestäneet itsensä pysyvämmin hoidettavaksi jonnekin muualle Internetiin, jossa he kenties kokevat tulevansa ymmärretyksi paremmin.

Niin ja ilonaihe lienee se, että energiatasot alkavat palautua. En ole pitkään aikaan esimerkiksi koodannut yhtä paljon kuin mitä nyt olen viimeiset parisen kuukautta kyennyt koodailemaan. Sekä vapaalla, että töissä.
 
Totesin itse parhaaksi olla menemättä, kun paikallinen Suomalaisen myymälämme lopetettiin ja sinne tuli vastaava tarjous. Kirjahyllyt ovat muutenkin ihan täyteen ahdetut.

Toki asiaan vaikutti hiukan myös se, että olin närkästynyt, kun myymälä edellisellä viikolla oli mainostanut kaikkien tuotteiden olevan alennusmyynnissä muuton takia, mutta paikan päälle päästyäni sain todeta, että kyse olikin vain kaikista jäljellä olevista tuotteista. Puoli myymälää oli tyhjennetty ennen alen alkua, ja pois oli kuljetettu mm. lähes kaikki taidetarvikkeet eli juuri ne tuotteet, joiden edullisesti saamisen toivossa olin itseni ylipäätään sille inhottavalle tungokselle altistanut.

Mutta sainpahan ainakin lasten askartelutarvikkeiden puolelta pöntön kirkasvärisiä katuliituja parilla eurolla. Ehkä saan ensi kesänä jopa aikaiseksi taiteilla niillä jotain lähikadun pintaan.
 
Minulla on useamman viikon ollut ilonaiheenani työpaikan jouluamaryllis, joka alkuperäisen kukkansa kuihduttua jo jouluna ja minun katkaistuani sen jälkeen kukkavanan päättikin kasvattaa uuden kukan. Varsi venyi venymistään ja ajattelin sen yltävän ennen pitkää kattoon, mutta sitten nuppu alkoi vihdoin aueta, ja viimeisen viikon olen saanut seurata kolmen upean tulipunaisen kukan hidasta aukeamista täyteen loistoonsa. Madrigaali Amarilli mia bella soi jatkuvasti päässä, ja hiljaisina hetkinä, yksin ollessani, olen laulanutkin sitä kasville, koska se on niin kertakaikkisen hieno ja ihana.
 
Last edited:
Mikä helpotus, kun viimein sain konseptitaiteen näyttöä varten esityksen valmiiksi.
Minulla on ollut ihan kauhea lukko koko tämän projektin ja kurssin ajan ja olen itkenyt tämän takia
monesti koska MT-ongelmat. Nyt se on VALMIS.

Enää pitää esittää se torstaina.
 
Vohobitille tuli hyvä mieli kun eräs opiskelija hihkaisi viime ”luennon” jälkeen, että eihän tämä olekaan kurssi olekaan pelkkää teorian opiskelua gradua varten vaan tässä oppii myös (työ)elämän kannalta hyödyllisiä käsitteitä ja ajattelua.

Sanan luento yhteydessä lainausmerkit, koska luento toteutunut sekä etänä että niin sanotusti käänteisenä luokkauoneena: opiskelijat kuuntelevat etukäteen nauhoitetun luennon ja lukevat artikkeleita, ja sitten yhdessä keskustellaan ja tämä hobitti korkeintaan täydentää.

Ja koska kyseessä on aikuisopiskelijat, joista monet jo työskentelevät sijaispätevinä sosiaalityöntekijöinä, ala jota itse en ole opiskellut, vaikka sosiaalitieteiden teorioita opetankin, niin opin heiltä joka kerta. On ilon aihe huomata, että he oppivat myös allekirjoittaneelta.
 
Tietokoneasia hoitui (onneksi näin ennen potentiaalista linja-autolakkoa, jolloin olisin ollut puun ja kuoren välissä. Vanha kone oli 4 vuotta ollut lähes päivittäisessä usean tunnin käytössä, joten oli aika hommata uusi ja vanhasta saivat tiedot siirrettyä uuteen. Jopa netin hakusanat ovat tallessa. Mutta mikä tärkeämpää, firman kirjanpito ja retkeilyn turvallisuusasiakirjat ja suunnittelumateriaali on tallella. Ja viimeisen vuoden valokuvat. Sekä useampi joutavanpäiväinen fiktiivinen teksti, mutta olisi nekin nyt olleet pienoinen menetys ajassa ja vaivassa.
Nyt voin lomailla rauhassa. Jos linja-autot eivät kulje, minua se ei tässä kohtaa enää haittaa. (Puolisoa kyllä haittaa, mutta tässä ehtii sentään vähän tekemään kulkemissuunnitelmaa)
 
Oletko varma ettei se ole hobitti tiedusteluretkellä?

Jos on, kyseinen hobitti on Bilboa paremmin perehtynyt pöllöjen ääniin.

Itsekin tosin tiedän kyseessä olleen lehtopöllön vain, koska minulla on käytössäni netti, josta löytyy tietysti kosolti eri pöllöjen ääninäytteitä. Mutta sen verran myös muistan aikoinaan lukemastani pöllökirjasta, että lehtopöllö taitaa olla siitä äkäisimmästä päästä pöllöjämme. Se pesii mielellään ihmisasutuksen pihapiirissäkin, jolloin se saattaa muodostaa pienen vaaratekijän. Tietenkään pöllönpesää tai pöllön maastopoikasia ei ylipäätään kannata lähestyä, oli kyseessä mikä pöllö tahansa, mutta lehtopöllö on muistaakseni erityisen kärkäs käymään päälle. Kun se vielä on kooltaankin iso, noin 40 cm päälaelta varpaisiin, ja kynnet tietysti myös isot, varomattoman ihmisen silmät ovat vakavassa vaarassa, jos lehtopöllö kokee hänet uhkatekijäksi.

Silti on hauskaa, että sellainen hirmupöllö huhuilee ihan talomme takamaastossa. Olisi tietysti hauskaa myös nähdä kyseinen siivekäs, mutta siitä ei taida olla paljoakaan toivoa.
 
Haminassa ja muualla etelässä on tehty havaintoja lapinpöllöstä. Tavikset asialla, eivät lintuihmiset.
MInusta tämä oli ihan vahvistettu havainto ja samalla kuulin toteamuksen, että lapinpöllön nimi on varsin harhaanjohtava, koska sitä tavataan enemmän muualla kuin lapissa ( mainittuja paikkakuntia en nyt kykene muistamaan).
 
Ylös