Jotenkin hyvä ja tasapainoinen olo. Opiskelut on jees, sain aikaiseksi kirjoittaa "työnantajalle" ystävällisesti, että voisin vaihtaa toisaalle, kun ilmeisesti yhden hengen firmassa on töitä vain yhdelle. Vaikka ei se maailma opintolainan ottamiseen kaadu, niin olisi kiva kuitenkin käyttää kirjoitustulkin tutkintoa ihan ansaitsemiseenkin. Ja ottaisin mieluummin opintolainan mennäkseni katsomaan siskoa Australiaan kuin rahoittakseni silloin tällöin luksustuotteita, kuten uusia urheilurintaliivejä, juustoa, kalaa ja kodin ulkopuolella nautittuja kahvikupillisia.
Sain paljon omenoita ilmaiseksi, mutta en niin paljon että ahdistuisin niiden määrästä.
Kandikirjoitelmasta puuttuva työmäärä ei tunnu ylitsepääsemättömältä.
Mussun kanssa puhuessa ja muutenkin yhdessä elellessä aina välillä tajuaa miten siisti tyyppi se on ja miten kivaa on nukkua vierekkäin ja juoda teetä kynttilänvalossa (keittiön lamppu on rikki).
Koiran kanssa tulee nykyään tehtyä "lyhyinä lenkkeinä" samaa pururatakierrosta, joka viime syksynä oli "pitkä lenkki". Sekä koiran käytös että taluttajien kunto on siis kohentunut, ei lopu kärsivällisyys kesken eikä jaksaminen.
Yliopiston liikuntatilat ovat remontin jälkeen tilavat ja hienot.
Osaan neuloa pitsisormikkaan. Sormikas on kyllä rasittava neulottava, ainakin jos tulevalla käyttäjällä on kaikki sormet tallella, mutta hauska kokeilu silti.