Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Onnistuin lopulta korjaamaan tietokoneen jumittumisen itse netin avulla. Aluksi iski kaamea paniikkiahdistus, enkä edes löytänyt enää Käärmeestä tietokoneosiota. Yritin soittaakin parille kontulaiselle hädissäni, eivät vastanneet. Onni oli älypuhelin ja sen netti.
 
Sain eilen palautettua eräässä konferenssissa ensi viikolla pitämäni kokemusasiantuntijaluennon pohjadiat ja pidettyä niinikään kok.as.tunt.luennon vanhalle ainejärjestölleni yliopistolla. Pelkästään tuosta ajoissa tehdystä diojen palautuksesta saa bonusta liki kolmen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella pidetyn kokemusluennon korvauksen verran, ja eilisen luennostakin luvattiin maksaa poikkeuksellisen hyvin. Vaurastumisen lisäksi selviytyminen jälleen parista deadlinesta piristää.
 
Minä rakastan orkesteriamme. Se on sekalainen kattaus upeita nörttejä eri tieteen- ja taiteenaloilta. Löysin sieltä kaltaiseni otuksen, ja vaikka meillä on varmaan 15+ vuotta ikäeroa, ollaan jo nyt bestikset. :D Hän teki minusta oppipoikansa ja opetti oikeaa soittoasennetta: mennään rohkeasti metsään ja nostetaan leuka pystyyn.
Keikan jälkeen halasimme ja hän nosti minut tukevasti vyötäisiltä "omalle levelilleen," ja kapellimestarimme totesi että näytämme niin söpöltä komppiryhmältä että napsaisi hetkestä kuvan! :D
Finlandian humppaosuus ei lopussa mennyt ihan nuottien mukaan (höhöö), mutta muuten setti sujui upeasti. Opin myös todella hyödyllisen taidon, nimittäin kuohuviinipullon avaamisen. Olin stressannut sitä paljon etukäteen, sillä kuoharipullon avaaminen kuului alunperin osaksi biisiä. Käytännön syistä avaus ei toteutunut, mutten päässyt velvollisuudestanikaan. Takahuoneessa keikan jälkeen kaverit auttoivat minua avaamaan pullon, ja siitä syntyi suuri riemu. :D
Ja unohdin nuottikansioni. Ensimmäistä kertaa ikinä. Koska keskityin nauttimaan soittamisesta ja meiningistä yhdessä muiden kanssa. <3

EDIT: Tänään, pari päivää tuon keikan jälkeen, johdin kuoroa ensimmäisen kerran julkisesti. Vaikka ylimääräistä heilumista ja kehosignaaleja tuli varmaan aivan liikaa, lähdöt olivat kuorolaisten mielestä todella selkeät ja kaverit kommentoivat että tekemiseni näytti ammattimaiselta. Ja tämä oli vasta ensimmäinen esitys! Sen lisäksi luokkakaverini ovat lämmenneet ajatukselle, että esitettäisiin joulujuhlan lopussa eräs löytämäni kaunis ja rauhallinen joululaulu. Se olisi hyvä päätös konsertille ja johdattaisi hyvin loman rauhallisiin tunnelmiin.
Minä rakastan tätä tehtävää, mitä saan täyttää! <3
 
Last edited:
Olen saanut tällä viikolla kirjoitettua jo 20 sivua opiskelujuttuihin liittyvää tekstiä. Vaikka sisällöllisesti laatimani tekstit eivät ole erityisen laadukkaita, tuntuu silti hyvältä saada asioita aikaiseksi - etenkin kun parina viime vuonna kirjoittaminen on aiheuttanut minulle paljon ahdistusta ja päänvaivaa.
 
Palasin Psykiatripäiviltä eilen, olin siellä kaksi päivää, joista luennoin jälkimmäisenä. Oikein hieno tilaisuus, ja tuntui etuoikeutetulta saada olla siellä kuuntelemassa mielenkiintoisia puheenvuoroja ja nauttimassa runsaista korruptioeduista kuten ilmaisesta ruoasta ja majoituksesta. Mielialat ovat edelleen korkealla, minkä takia viime yönä en malttanut nukkuakaan kuin kuusi tuntia. Kerrassaan mukavaa syksyn piristettä tämmöinen!
 
Morelin synttärit ovat kovin mieluisa perinne. Vaikka osa ihmisistä, joita olisin toivonut näkeväni, ei tänä vuonna sinne tullutkaan, niin tuntui hyvältä tavata ihmisiä. Vatsassakin tuntuu varmaan parin tunnin päästä taas hyvältä

Taloyhtiön puutalkoot tyydyttivät kytevää survivalismijanoani Vaikka polttopuilla ei lämmitetäkään omaa asuntoa, vaan taloyhtiön puusaunaa, niin halkopinot antavat silti lupauksen turvasta ja lämmöstä - kaikki kyllä järjestyy

Ostin kymmeniä metrejä led-valoketjua. Väisty, pimeys
 
Yé!

Löysin tänään (vihdoinkin!) aivan tämän normaalihkon netin puolelta muinaisiirin Sengoidelc-oppikirjan kokonaisuudessaan. . . . sekä lisäksi toisen Sir John Morris-Jonesin kirjoittaman kymrin kieliopin. :o

:joy:
 
Last edited:
Uudessa työpaikassa on kivaa. Työt sujuu hyvin, mutta on kuitenkin riittävän haastavaa, ja opittavaa ja skarpattavaa riittää. Luulin, että tällä alalla työskennellessäni vain olisin tuomittu lähinnä sietämään, mutta kyllä se mielenkiintokin löytyy, kun työyhteisö on itselle sopiva.

Muutan joulukuun alussa uuteen kämppään. Olen hirveän innoissani siitä, että saan erillisen makuuhuoneen, tiskikoneen, lyhyemmän työmatkan sekä erityisesti ikkunanäkymän, johon sisältyy lähes yksinomaan puita eikä esimerkiksi viereisiä rakennuksia. Odotan myös kovasti uutta sohvaa, joka sinne on tilattu, sekä kaikkien viherkasvieni järjestelemistä sinne. Olen luvannut itselleni syödä muuton jälkeen vähemmän eineksiä ja tehdä useammin itselleni eväät töihin.

Soitamme orkesterissa kivaa ohjelmistoa, mikä tarkoittaa, että reeneissä on kivaa ja reenien ulkopuolella soi hyvät biisit päässä.

Olen saanut hoitaa työkaverin ihania bordercollieita. Mikä olisi parempaa, kuin koiranpennun kanssa peuhaaminen. :heart:
 
Ihanaa tämä poikkeuksellisen lämmin sää. Kesäpyöräilykausi on venähtänyt kivasti ja on jännän pimeää. Tätä saisi jatkua vaikka kuinka pitkään!
 
Ihanaa tämä poikkeuksellisen lämmin sää. Kesäpyöräilykausi on venähtänyt kivasti ja on jännän pimeää. Tätä saisi jatkua vaikka kuinka pitkään!

Täällä toinen ilahtunut! Hölkkäkausikin jatkuu ja jopa miellyttävästi, koska pari astetta kosteaa lämpöä on paras juoksuilma. Olen myös onnellinen pururadan kunnostuksesta :)
 
Mushun pukeutyumishuone on valmis ja typerälle rojuvarastona tokmineelle hukkatilalle alkaa lopulta löytyä käyttöä. Eihän tässä ollakaan asuttu kun kahdeksan(?) vuotta ja vasta nyt tuo alakerta alkaa oikeasti löytää muotoaan ja paikkaansa tämän perheen käytössä. Vähän väkisin on välillä yritetty sille keksiä jotain.
Meillä on siis alakerrassa kodinhoitohuono, kylppäri, sauna, iso takkahuone ja tyhmä käytävä+rapunalunen.
Olen tuskaillut pyykkihuollon kanssa ja meillä kerääntyvät niin likaiset kuin puhtaatkin kun ei vaan jaksa pienen kannettavan Spyron kanssa raijata pyykkikorja alakertaa, ripustaa puhtaita tai kerätä kuivia kaappiin johon ´lajittelen kaikkien vaatteet viikkausta varten, mutta varsinkaan ei jaksa viikata kun minulla on kolmen ihmisen vaatteet viikattavana (Nova viikatkoon itse). Nyt me siirsimme Mushun vaatesäilytyksen yläkerran makuuhuoneesta alakertaan rapun alle. Kunhan saadaan pikkuhiljaa raivattua niin meidän muiden kolmen vaatesäilytys siirtyy makuuhuoneista alakerran tyhmällekäytävälle jonka jälkeen tyhmäkäytävä ei enää olekaan tyhmäkäytävä vaan, TADAA, pukeutumishuone!
Takkahuone on sisustettu kirjastoksi, mutta nyt kirjastosisustus on siirtynyt huoneen perälle muhkeine nahkanojatuoleineen ja huoneen etuosassa on Mushulle (toistaiseksi ensisijaisesti hänelle, mutta myöhemmin myös Spyroille) leikkitilaa. Alakertaan on kannettu pikkulegot ja iso kasa pelejä ja palapelejä (jotka Spyro vetää kolme kertaa päivässä hyllyiltä jos niitä pitää yläkerrassa). Kirjastosta tulikin siis leikki/pelihuone jossa aikuiset voivat jonain päivänä istua lukemassa kirjaa kun lapset leikkivät kiiltokuvamaisen kiltisti yhdessä siinä vieressä takkatulen rätistessä ;)
Kesällä raahattiin mammuttimaisen kokoinen arkkupakastinkin takkahuoneeseen kun se ei enää mahtunut keittiöön. Iso ilonaihe on nyt sekin että tuo alakerta tulee raivattua ja pakastimelle kulkeminen helpottuu huomattavasti.
Kaikki tämä alakerran sisustushan alkoi siitä että saatiin lopulta olohuoneeseen hyllyt seinälle ja takkahuoneesta jonne oli varastoitu kaikki koriste-esineet yms. odottamaan hyllyille pääsyä pois takkahuoneesta pyörimästä.
Niin ja saadaan meille lopulta jätteiden lajittelusysteemi ikean leluhyllyiksi tarkoitetusta hyllystä johon kuuluu eri kokoisia muovilaatikoita. Voidaan siis alkaa lajitella myös muovia. Ja lajittelu ja jätteen pois vieminen helpottuu kun voi vaan napata muovilaatikon matkaansa ja kiikuttaa tyhjänä takaisin ja tarvittaessa vähän huuhtaista.
Sisustaminen ja pieni muutos kotona piristää aina kummasti :)
 
Psykologian opettaja bongasi minut Perttu Häkkisen ohjelmasta! Julkkisarvoni senkun kasvaa. Myös kokemusluento meni ihan asiallisesti. :1420:

Edit. Lisäksi näyttää, että alan päästä jo joululomalle kok.as.tunt.hommista. Toki lisätyö tuottaisi rahaa, mutta toisaalta tuntuu ihan hyvältä, ettei velvoitteita tähän suuntaan ole hetkeen.
 
Koneeni toimii jälleen. :D Kiitos @Merri
Toki tässä on vielä hommaa: kirjanmerkkien uudelleen luontia, tiedostojen poimintaa muistitikuilta. Olisi pitänyt kääntyä Merrin puoleen ennen kuin vanha kovalevy meni totaalijumiin. Jonkin verran tiedostoja on siis kadonnut lopullisesti, mutta tuskin mitään todella tähdellistä, toivottavasti.
 
Laajemman määritelmän mukainen tiistai-ilta. . . täynnä onnistumista ja adûnaicin uudissanoja!


tri.png


O yes!


... Ja niin sitä vain jälleen muistikin taas tärkeän osittaisen syyn siihen, miksi ilta ja yö (eli dolgu!.. vai kuinka päin se nyt oli) tahtovat olla niitä parhaita aikoja vuorokaudesta.

(Tietysti usein vain kaikkea tekemistä tahtoo kyllä nykyään riittää niin paljon, että sitä halunnee varmasti kohta jo oppia kloonaamaan itsensä. ;))
 
Last edited:
Huomasin, että pystyn palauttamaan omaan näyttööni foorumin vanhan, ruskean ulkoasun ilman Nasmithin kuvituksia. Toimii toki vasta sitten kun olen kirjautunut sisään, mutta onpahan sitten syy kirjautua mahdollisimman nopeasti.
 
Ylös