Pediopettajallani ja minulla oli tänään klassisen laulun pedinäyte. Termistöä tuntemattomille avaan, että pediopettaja on opintojen loppuvaiheessa oleva opiskelija, joka ottaa opetuskokonaisuuden puitteissa itselleen toisen opiskelijan harjoitusoppilaaksi. Pedinäyte taas on normaali oppitunti, joka pidetään lautakunnalle, joka arvioi sanallisesti pediopettajan edistymistä.
Me olemme edistyneet! En tietenkään kuullut palautetta, mutta kun kysyin lyhyen tiivistelmän opettajaltani, hän sanoi että palaute oli positiivista ja rakentavaa.
Toinen ilonaiheeni liittyy siihen, mitä palautteesta ilmeisesti seurasi: lautakunta on kehottanut pediopeani kokeilemaan, josko minusta saisi klassisen sopraanon! <3 Kun on aina laulanut kuorossa ykkössopraanoa, pediopettajan päätös leipoa minusta mezzo ei tuntunut luontevalta eikä mukavalta, vaikka osaankin aavistaa syyt sinänsä järkevälle valinnalle.
Nyt saan hioa korkeita ääniäni!! Oi tätä onnen päivää!
Bonusilonaihe: kävin tänään salilla, ja oli ihanaa rääkätä lihaksiaan. En ole ehtinyt liikkua neljään pitkään viikkoon koulun hulabaloon takia. Tämänpäiväisen salikäynnin jälkeen minusta tuntuu että vihdoinkin minulla on vasta-aine marraskuun harmaudelle. Nyt pitää pitää vain huolta siitä, että on aikaa liikkua säännöllisesti tulevinakin viikkoina.