Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Kun 80-luvulla näpräsin mikrotietokoneen kanssa, kuului pienimuotoinen BASIC-ohjelmointitaito itsestäänselvästi mukaan. Ensimmäisten PC-koneiden tultua kauppoihin kummastelin, että niitä ei voinut peruskäyttäjä ohjelmoida, vaan pelkästään käynnistää valmiiksi tehtyjä ohjelmia. Sama linja on sittemmin jatkunut pädien ja älypuhelinten kanssa. Tämä on aina harmittanut minua, mutta toisaalta olen ollut liian laiska opetellakseni koodaamaan laitteita, joita käytän. En oikein tiennyt, mistä aloittaa. Nyt olen ilokseni ottanut ensiaskeleita koodaamisen tiellä. Latasin iPadiini Swift Playgrounds -sovelluksen opetellakseni Swift-kieltä ja olen päässyt alkuun koodaamisurallani. Sisäkkäisten while-looppien tajuaminen on vielä kesken kun olen siirtymässä algoritmien ihmeelliseen maailmaan, mutta kyllä se tästä lisäharjoitusten myötä. Oppisisällöt on suunniteltu lapsille.

while !onTheOneRing {
moveForward ()
If blocked {
curseBaggins ()
turnLeft ()
}
}
pickUpTheOneRing ()
sayMyPreciousssss ()

Tuolla koodilla Klonkku liikkuisi eteenpäin, kunnes tulisi Sormuksen kohdalle ja noukkisi sen ylös.

Muoks. Lisätty ehtolause tien katkeamisen varalta ja loppusihinä.
 
Last edited:
Lapsi kysyi, miksi minulla on puhelimessa May-tarra. Siksi, että se on Jaamarin syysmiitissä minulle tekemä. Siksi, että se muistuttaa minua siitä, että on olemassa paikka, jossa on hyvä olla. Siksi, että pidän teistä. Siksi, että Konnussa ei tarvitse kuunnella vi... kettuilua, viitaten Hannan viestiin yllä :) Juuri oli puhetta erään toisen foorumin ilmapiiristä. Jos kysyvälle vastataan KVG, niin kyllähän se jotain kertoo. Ihmisiähän täälläkin on ja joskus joku ärsyttää jotain toista ja joskus ei itsekään tule ajatelleeksi, miltä omat sanat kuulostavat, mutta pääsääntöisesti kaikkiin suhtaudutaan sallivalla positiivisuudella. Juuri oli lasten kanssa puhetta siitä, että on vaikeaa kuvitella elämää ilman Kontu-yhteisöä. Kiitos rakkaat, että olette olemassa :heart:
 
Vierivä hobitti ei sammaloidu vai miten se nyt meni.?

Joku voisi tuuppasta muaki vähän viärimään kun olen alkanut sammaloitua. Varpaitten välit kasvaa jo sammalta, vai onko tuo jäkälää?

Jep, mutta tuonne nyrjähdystopikkiin kirjoitin aikaisemmin syksyllä siitä automöröstä ja siitä että auton musiikkisoitin on ollut mykkänä nyt tasan kolme vuotta... kunnes eilen !!! Hahaa, se tajusi alkaa jälleen soittaa musiikkia. Vika oli juuri sellainen kuin epäilinkin, jokin kosketushäiriö jossain, johon ei ole oikein mitään taikatemput auttaneet. Nyt voisi ajaa pitemmänkin matkan koska musiikkikin soi.
 
Toisessa topikissa toin julki aikomukseni päivittää Tatu ja Patu -tietämykseni ja tänään otin sillä polulla ensimmäisen askeleeni. Menin kirjastoon, otin hyllystä Tatu ja Patu etsivinä -kirjan ja menin varsin näkyvälle paikalle lukemaan sen kannesta kanteen. Bongasin taas lukemattomia hauskoja yksityiskohtia kuvakirjasta.
 
Löysitkö @Pagba kaikki sormenjäljet?

Oma ilonaiheeni ovat eiliset budotreenit. Sitkeän nuhan ja köhän takia olin joutunut skippaamaan kaikki treenit syysmiittiviikonlopusta lähtien, mutta nyt pääsin vihdoin taas tatamille. Osuin vielä sopivasti vyökoepäivään ja sain toimia vastustajana mustaa vyötä suorittavalle treenikaverille, joten mitään ei varsinaisesti tarvinnut itse osata tai muistaa mutta pääsin nujuuttamaan ja olemaan nujuutettavana siinä määrin, että treenien jälkeinen endorfiinipölly riitti pitkälle yöhön.
 
Last edited:
Ai oliko siellä sormenjälkiäkin? T&P-kirjoissa on aina jokin toistuva juttu jokaisella aukeamalla tai ainakin isoissa piirroksissa, mutta tästä kirjasta en hoksannut mitään sellaista.
 
Upea, monipuolinen ja virkistävä Radion sinfoniaorkesterin konsertti ilahdutti tänään. Erityismainintana varsinaisen orkesteriosuuden jälkeen esitetty Mozartin kvintetto Es-duuri (K.452), jonka olen halunnut kuulla livenä jo vuosia. Lisäksi sain kuin sainkin lyhyellä varoitusajalla juoniteltua äidilleni lipun loppuunmyytyyn konserttiin, joten seurakin oli mitä mainiointa.

Tästä on hyvä jatkaa rentouttavaan viikonloppuun!
 
Olin viime viikolla neljä päivää kaverin luona Saksassa ja olihan hyvä reissu! Käytiin iltaisin hevikeikoilla, pyörittiin tosi hienossa puistossa jossa oli näköalatorni ja eläimiä, käveltiin viinirinteillä, grillattiin, syötiin kivoissa ravintoloissa, biletettiin yötä myöten kympillä ja nukuttiin liian vähän. Ja juotiin olutta. Ja naurettiin aivan vääränä ja paljon! Sunnuntaina tuli vielä ylimääräinen seikkailu, kun piti lähteä junalla lentokentälle ja junaliikenteessä oli ongelmia. Kyllä siinä vähän mietti että pitääkö aamulla soittaa duuniin että sori mä oon vielä Saksassa ? Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin. Oon toki ollut koko tämän viikon ihan puhki, mutta oli se sen arvoista ?
 
Iltalehti uutisoi: Välimeren lämpö vyöryy nyt Suomeen.

? ? ?

Tässä lööppiotsikkoa mielessäni uudestaan ja uudestaan maistellessani ja Havaiji-paitaa parhaillaan esiin kaivellessani sitä kyllä alkaa tosiaan jo (kapitalistisen laatumedian ansiosta) pikku hiljaa vakuuttua siitä, että maapallon ilmastonmuutoksessa taitaa ainakin välittömien vaikutusten ja pohjoisen pallonpuoliskon suhteen olla kuitenkin kyse lämpenemisestä..

Ja mikäli uutinen todellakin osoittautuu paikkansapitäväksi, voimme kaikki bisarrissa esijouluisessa helleaallossa kärvistellessämme todeta, että nopeaan paikallistoimintaan on siis tosiaankin ja viimeistäänkin nyt syytä, jotta Suomen omat päästöt saadaan ripeällä poliittistoimenpiteillä ja veronkorotuksilla kuriin ja nuhteeseen ennen kuin liikaa kasvihuoneellistavia kaasuja pääsee singahtamaan piipuista ja pakoputkista kilpailemaan rinta rinnan Kiinan ja Yhdysvaltojen vastaavien tuotteiden kanssa.
 
Last edited:
Pediopettajallani ja minulla oli tänään klassisen laulun pedinäyte. Termistöä tuntemattomille avaan, että pediopettaja on opintojen loppuvaiheessa oleva opiskelija, joka ottaa opetuskokonaisuuden puitteissa itselleen toisen opiskelijan harjoitusoppilaaksi. Pedinäyte taas on normaali oppitunti, joka pidetään lautakunnalle, joka arvioi sanallisesti pediopettajan edistymistä.
Me olemme edistyneet! En tietenkään kuullut palautetta, mutta kun kysyin lyhyen tiivistelmän opettajaltani, hän sanoi että palaute oli positiivista ja rakentavaa.
Toinen ilonaiheeni liittyy siihen, mitä palautteesta ilmeisesti seurasi: lautakunta on kehottanut pediopeani kokeilemaan, josko minusta saisi klassisen sopraanon! <3 Kun on aina laulanut kuorossa ykkössopraanoa, pediopettajan päätös leipoa minusta mezzo ei tuntunut luontevalta eikä mukavalta, vaikka osaankin aavistaa syyt sinänsä järkevälle valinnalle.
Nyt saan hioa korkeita ääniäni!! Oi tätä onnen päivää!
Bonusilonaihe: kävin tänään salilla, ja oli ihanaa rääkätä lihaksiaan. En ole ehtinyt liikkua neljään pitkään viikkoon koulun hulabaloon takia. Tämänpäiväisen salikäynnin jälkeen minusta tuntuu että vihdoinkin minulla on vasta-aine marraskuun harmaudelle. Nyt pitää pitää vain huolta siitä, että on aikaa liikkua säännöllisesti tulevinakin viikkoina.
 
Olen todella iloinen ja kiitollinen siitä, että olen viime vuoden-kahden aikana tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin ja saanut jopa pari uutta läheistä ystävää. Suurin osa näistä uusista ihanista tuttavuuksista on teitä kontulaisia <3 Uudet tuttavuudet ovat mm. antaneet minulle rohkeutta olla oma hömelö itseni. Miksi pitäisi yrittää esittää olevansa asiallinen ja vakaa keski-ikäinen rouva, kun ei minusta sellaista saa ?
 
Jaamar sanoi:
Minua taas keljuttaa se että eilen oli hyvin lumista, mutta tänään siitä ei ole jäljellä hiirenpierua. TAAS on pimeää ja synkkää ja sataa vettä. Olen tänä syksynä pysynyt aika positiivisena säiden suhteen, mutta nyt aletaan lähennellä sitä rajaa että en enää jaksa pitää lippua korkealla vaan vajoan loppusyksyn/alkutalven ahdistukseen.
Tuo varmaan pyyhkäisee sieltäkin yli illalla, niin pääset aamulla taas lunta näkemään. Mahtaako 5 cm olla jo tullut märkää lunta, pitää vaan sulkeutua kotiin siksi aikaa kun jatkuu että saa harjattua portaat puhtaaksi ettei niihin liukastu aamulla.
Ja sieltä se tuli ? Kaamea ajokeli kun ajelin kirjastoon, mutta minä vaan laulelin ja olin ihan super onnellinen. Olin onnellinen kun puolen tunnin kirjastoreissun jälkeen palattiin autolle ja auto näytti siltä ettei sillä olisi ajettu pariin vuorokauteen. Lunta satoi niskaan ja sormet jäässä, mutta minä vaan olin täydellisen onnellinen. Niin paljon kaipaan aina tähän aikaan vuodesta lunta. Ja nyt sitä tulee ja ilmeisesti ainakin muutaman päivän pitäisi olla pakkasta niin ettei edes ihan huomenna toivottavasti sula. Ja täällä lumi ei siis ole kovin märkää. Toki nuoskalunta, mutta ei sellaista vetistä mössöä kuin viikolla. Ja siitä mössöstäkin olin silloin onnellinen. Lumi ?
 
Last edited:
Lastenmusiikin lehtorimme on saanut tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitalin!
Tämä on upeaa! Olemme kaikki todella iloisia lehtorimme puolesta, koska myönnetty mitali on tunnustus varhaiskasvatukselle ja musiikkikasvatukselle. On hienoa, että tunnustetaan työ, joka tekee näkyväksi lasten ja nuorten asioita, ja jolla on myös terapeuttista ja kehittävää vaikutusta ihmisiin iästä riippumatta!
 
Tämän videon kommenttien tarjoilema valheellista mielenrauhaa tuova ajatus (jota oma pääni ei "vuorokausi loppuu aina kesken" -kiireistykseltään näemmä pystynyt itse keksimään!) siitä, että ainakin ne lyhyimmät Amazonin tulevasta "LotR"-TV-sarjasta toistaiseksi tiedotetut hahmonnimet saattaisivatkin erittäin hyvällä tuurilla (ja/tai tarpeeksi uskollisen ja pitkällisen Melkorille uhrailun jälkeen....) osoittautua pseudonyymeiksi — eli siis samaan tapaan kuin etenkin tunnettuja ja innokkaasti vakoiltuja elokuvaproduktioita tavataan toisinaan kuvata "harmittomammin" nimettyjä kässäreitä ja dokumentaatiota käyttäen. ???
 
Last edited:
Ylös