Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Yksi piskuinen kurssi kandintutkintoon. Totta kai tein sen tutkielman, eli "kandin", jo toukokuussa, mutta sen päälle pitää tehdä myös kaikkea muuta ruttotaudin siirtelemää silppua. Viisi pistettä vajaat 180 noppaa ja sitten maisteriopintoihin :). Tai käytännössä olen jo tekemässä yhtä kurssia maisteripuolelta, mutta en saa mennä sen tenttiin ennen kun kandintutkintolappu on kätösessä, mutta itse luentotallenteiden katsomista ei voi kukaan estää lappusen puuttumisella, kun periaatteessa olen jo kyllin pätevä osallistuakseni kurssille.
 
Aina, kun näen kevytlentokoneen, nousee minulle syvä hyvänolontunne, kun jotenkin aina tulee mieleen @Lindëalda ,joka hymyilee siellä pilvien seassa auringon paistaessa ja lentää niin vapaana sekä onnellisena. Olen huomannut tämän ajatuksen jo puoli vuotta sitten mielessäni, mutta eilen tämän vasta kiinnitti huomioni kunnolla. En tiedä mistä tämä ajatus on tullut, mutta olen ollut jotenkin hirvittävän hyvilläni siitä ❤️
 
Minua hymyilyttää nämä ajatukset lentämisestä, koska nyt jo kaksi Kontulaista on sanonut, että lentoaiheiset asiat muistuttavat heitä minusta. Mikä on tietysti ihana juttu. <3
Olisinpa vapaa ja saisinpa lentää.. Varsinkin tällaiset kauniit ja kuulaat päivät, kuten tänään, ovat ihan parhaita lentämiselle. Ehkä vielä joskus. :)
 
Minä taas muistan Linden joka kerta kun katselen jotain erikoisia pilviä. Mietin että mitähän säätä ne mahtavat ennustaa ja muistan kun keskusteltiin aiheesta lämpimässä järvessä polskiessa.
 
Minun on pakko kirjoittaa tämän pienen sivupolun loppuun, että nämä viestit ovat tänään olleet suuri ilonaihe. Ne ovat saaneet minut tuntemaan oloni todella rakastetuksi. Kun piiskaa itseään kahden koulun ja osa-aikatöiden ja freelancerjuttujen suhteen, tuntuu aika ihanalta, että jotkut pysähtyvät ajattelemaan taivaan pilviä ja lentämistä ja vapautta ja iloa, yhdistävät nämä kauniit asiat minuun ja sitten vielä sanovat sen ääneen. Kiitos! <3
 
Palautin juuri ensimmäisen ympäristöalan erikoisammattitutkintoon liittyvän tehtävän. Ilmoittautuin tuohon koulutukseen jo viime helmikuusta, mutta kun työkuviot olivat niin pahasti auki jouduin perumaan osallistumiseni. Nyt kuitenkin pääsin tänä syksynä alkavaan koulutukseen. Tätä koulun alkua on odotettu jo kaksi kuukautta ja nyt lopulta se alkaa. orientaatiopäivä oli ja meni jo. Nyt saan palautella ensimmäistä tehtävää ja kohta on jo ensimmäinen lähijakso. Vielä ainakin toistaiseksi olen enemmän innoissani kuin kauhuissani koulusta ja siihen liittyvistä töistä, mutta ehkä sekin hetki jossain kohtaa tulee kun asetelma on päinvastoin. Uskon silti että tämä on hyvä koulutus ja on minun jo korkea aika vähän täydentää osaamista kun vuoden 2005 ja 2019 välille on mahtunut lähinnä jotain EA-koulutuksia, pari jotain lyhyttä päivän mittaista kurssia ja yksi työpaikkaohjaajan koulutus. Työkokemusta on sentään onneksi karttunut hyvin monenlaisista työpaikoista :)
 
Kävin hammaslääkärissä. Ei reikiä, viisureista ei tietoakaan, enkä ahdistunut hillittömästi! Pieni ientulehdus on mutta sekin korjaantuu itsestään, kun hammaskivi on poistettu. Vuoden päästä pitää mennä röntgeniin tarkastamaan että onko minulla ylipäätään viisaudenhampaita, mutta silläkään ei sinänsä ole kiire.
Kammottavin asia tässä käynnissä oli joku desinfioiva, suuveden ja vodkan sekoitukselta maistuva juttu, jota piti purskutella puoli minuuttia ennen kuin meni penkille makaamaan, koska korona.
 
Ilonaiheena tuo uusi "Mikä soi sinulla juuri nyt?". Etenkin tykkään lukea miksi joku kappale ihmisiä kiinnostaa.
 
Frank Sinatra laulaa haudan takaa joulusta ja kuumasta kylvystä. Tekoälyn ohjelmoijat ovat tehneet hyvää työtä, mutta lopputulos kuitenkin on kuin jostain oudosta unesta. Muutkin pätkät ovat aivan outoja ihan niin kuin joku olisi miksaillut raitoja studiossa kolmen promillen kännissä. Hesarin asiaa koskeva artikkeli ei onneksi ole maksumuurin takana. Huisin hauskaa.

"Kanye Westin tyyliin tehty räpbiisi kuulostaa siltä kuin sekava räppäri tapailisi ulkomuistista Eminemin Lose Yourselfiä. Osa alkuperäisistä sanoista on mukana sellaisenaan. Kappale yltyy lopuksi karmivaksi kakofoniaksi, aivan kuin kuuntelisi kahta radiokanavaa yhtä aikaa." :D
 
Last edited:
Henkisesti raskaasti alkanut viikko tuntuu helpottavan. Jouduin toki tinkimään aiemmin sovituista tekemisistäni, mutta kenties se oli välttämätöntä. Minun sairaushistoriallani ei parane kokeilla, missä ne rajani tarkkaan ottaen menevät. Mutta joka tapauksessa nyt olo tuntuu rauhoittuneen.

Ilonaihe on myös se, että kuukauden luottokorttilaskuni oli alle 40 euroa, vaikka sille tulee kuukausiveloituksia hyväntekeväisyyden puolelta. Nyt on tietysti tulossa lisämenoja joulun vuoksi, mutta eiköhän tässä pärjäillä. Ja puskurirahastoa on reilusti edelleen.
 
Minulla on pitkät kaapelit, sillä tästä on jo reilu viikko, mutta nyt tämä ilonaihe putkahti uudelleen mieleen. Teltankaarien kuminauhat tai ainakin yksi kolmesta oli mennyt vain muutamassa vuodessa huonoon kuntoon ja stressasin mistä löytyy oikeanlaista kuminauhaa ja tuleeko siitä vaihtamisesta yhtään mitään. Qohelet löysi kaupasta Hillebergin omaa kuminauhaa ja vaihdoimme uudet kaikkiin kaariin, eikä se kovin hankalaa ollutkaan. Meni 15-20 minuuttia kun siinä yhdessä vaihdoimme ne. Aikomuksena on laittaa teltta testiin vielä ennen kevättalvelle aiottua hiihtovaellusta. :)
 
Etsiskelin erästä aikoinaan omistamaani pikkuesinettä, jolle olisi nyt uusi ottaja. En löytänyt sitä, mutta sen sijaan eräästä varastolaatikosta löytyi paljon kivoja muistoja - ja vuosi sitten kuumeisesti etsiskelemäni Hobitti-baletin käsiohjelma sekä siihen liittyvä ohjelmalehtinen, johon oli listattu tanssijat siitä nimenomaisesta näytöksestä, jonka aikoinaan kävin katsomassa.
 
Omien sivujen osalta se on nyt sitten hyvästi WebFaction! Oli loistava palvelu aina siihen asti kunnes GoDaddy tuli ja sössi koko homman. Kuitti menoista muistoksi!

2020-11-14_webfaction.png

Jahka olen varma etten enää kaipaa mitään, niin sitten klikkaan Cancel accountia.

Isompi urakka oli siirrellä kaikki omat jutut paikasta toiseen kun automaattipalvelua ei voinut käyttää vanhojen sotkujen takia, mutta nyt se on tehty :)
 
Viimeinen essee kandintutkintoa varten lähti juuri bittiavaruuteen, ja on käytännössä ihme ellei se tule täysillä pisteillä takaisin. Sukupuolentutkimus on nimittäin ala, josta vedän jatkuvaa täydet pisteet/kiittäen hyväksytty -sarjaa. Mie oon kandi. (paperit pitää vielä vinkua virallisesti tosin).
Yhtä porrasta lähempänä professuuria. Välillä on ärsyttänyt kun tutut tähtäävät korkeintaan maisterintutkintoon jolloin heillä on myös motivaatiota, koska työmäärä on pienempi, ja itse olen ollut jumissa sen kanssa että ei tätä vielä tarvitse tehdä, tulen istumaan yliopistolla loppuelämäni ja tohtorikin on vasta välivaihe, mutta nyt se tuntuu jo ihan mahdolliselta. Yliopistotutkija on käytännössä mahdollista olla jo maisterivaiheessa, joten, kahden vuoden päästä olen unelma-ammatissani. Ihan hemmetin uskomatonta. :grin:
 
Pieni kirjallinen ilonaihe: löysin pitkästä aikaa uuden runoilijan, josta pidän ainakin muutaman kokoelman perusteella. Siis minulle uuden, ja näemmä en nuorena sentään lukenut lähikirjaston koko runohyllyä läpi, koska varmaankin näitäkin runoja oli jo silloin siellä...

Kun kaikki muut laulut
ovat jo menneet,
täytyy löytää kesä
palelevan lokin huudosta
lumiselta rannalta.


- Niilo Rauhala, kokoelmasta Sade ja elämä, jäljittelemättömän runsas, 1976
(Kaikki eivät ole noin synkkiä, mutta tuo tuntui sopivan tähän vuodenaikaan.)

Viime aikoina olen lukenut paljon ja pitänyt eepoksista, joten on kiva löytää myös "tavallisempia" ja modernimpia runoja.
 
Pyöräily on tuntunut viime aikoina tosi raskaalta ja olen pelännyt että joko minussa tai pyörässä on jotain pahasti vialla. Viime viikolla pyöräilin ehkä nelisen kilometriä suuntaansa ja olin ihan poikki. Sen jälkeen tutkin pyörää tarkemmin ja nolosti kävi ilmi että takakumi oli aivan tyhjä. Tänään pyöräilin kauheassa säässä paljon pitemmän lenkin ilman mitään ongelmia, jopa tosi jyrkän ylämäen josta en yleensä selviä.
 
En ole useaan vuoteen osallistunut työpaikan pikkujouluihin, mutta tänään siihen tuli mahdollisuus täältä kotisohvalta käsin. Tykkäsin kovasti, sillä ohjelma oli kivaa, koko perheelle suunnattua sopivaa ohjelmaa. Vierailijoiden mukana oli Tanhupallo karvamatonsa kanssa, joka oli kiva yllätys. :)
En muista pitkästä aikaa katsoneeni mitään tämänkaltaista viihdeohjelmaa (höystettynä tietysti pikkasen työpaikan sisäpiirivitseillä), sillä enhän minä sellaisia ilman televisiota pääse katsomaan. Minun ruudultani näkyy vain sitä, mitä Areena ja HBO tällä hetkellä tarjoavat. Ja huomenna ylitöihin.
 
Kävin aamulla terveystarkastuksessa, ja mittausten mukaan paino oli pudonnut kolmella kilolla kahden kuukauden takaisesta, vatsanympärys oli pienentynyt useita senttejä ja verensokeri ynnä verenpainekin olivat vähän paremmat. Ihan mukava huomata, että kesän grillauskauden jälkeinen pieni ryhtiliike on ollut näinkin tuloksekas, vaikkei se ole ollut erityisen rankka. Liikuntaa lisäämällä voisi kehitys jatkua edelleen parempaan suuntaan.
 
Ylös