Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Tyttäreni on lukion ensimmäisellä luokalla lukenut äidinkielen tunteja varten suosituksestani niin Linnunradan käsikirjan liftareille kuin Kiekkomaailmaakin – joskin jälkimmäinen kirja taisi olla englantia varten, koska se oli alkukielinen Guards! Guards!. Nyt oli äidinkielen ope antanut listan runokirjoista, näytelmistä ja sarjakuvista, joista valita yksi luettavaksi... ja eikös viimeisenä vaihtoehdoista ollut Alan Mooren Vartijat! Menen tänään lainaamaan sen kirjastosta tytärtäni varten, koska kirjahyllyni alkukielinen Watchmen ei kelpaa. Who watches the Watchmen? Voi tätä ilon ja onnen päivää!

Muoks. Hän toivoo ajan sallivan lukea se myös alkukielisenä! Jiihaa!
 
Last edited:
Aamulla töihin lähtiessäni oli hieno sumu, ja lintujärven alueen läpi polkiessani tien yli lensi viiden laulujoutsenen ryhmä, joka nopeasti etääntyi järven ylle häipyen vähitellen usvaan suorastaan runollisen vaikutelman luoden. Vähemmän runollinen mutta sitäkin herttaisempi oli pari kilometriä myöhemmin kävelytien ojasta bongaamani sinisorsapariskunta. Enkä ole tainnut vielä mainita, että oma tämän kevään ensihavaintoni västäräkistä tapahtui maanantaina. Lisäksi lintujärven laitamilla lukuisina kasvavat pajut ovat nyt täydessä kukassa, mikä sekin näyttää todella kauniilta. Kevät on pieniä ilonaiheita täynnä.
 
Viikonlopuksi on luvattu sadetta ja jonkinlainen takatalvi, mutta ainakin tuo kamala katupöly huuhtoutuu pois. Sinänsä ikävää jos vappuaattona ja -päivänä on edelleen huonohko piknikkikeli, mutta onneksi ne haalarit kestävät vettä ainakin jonkin verran, ja ovat yllättävän lämpöiset. On sitä hankala käsittää miten älyttömän innoissani olen siitä, että pääsee riehumaan haalarit päällä ja lukiolippis vinossa kavereiden kanssa. Vastuullisesti emme aio mennä sinne kaikkein kansoitetuimpaan puistoon, vaan johonkin vähän syrjemmälle. Ihanat opiskelijatapahtumat, vihdoinkin!
 
Panin viikonlopun alussa Tori.fi:hin paljon tarpeettomaksi jäänyttä koiranpentutavaraa ja muuta turhaa myytäväksi ja annettavaksi. Kaksi päivää myöhemmin kahta lukuun ottamatta kaikki tavarat on saaneet uuden kodin, ennen kaikkea kaksi eniten tilaa vienyttä, eli iso paketti koiran pissa-alustoja sekä vanha naulakko. Selvästi kevät on parempaa sesonkia tämmöisten myynnille. Ah, tätä lisätilaa! Ja henkistä puhdistumisen tunnetta!

(Jos joku tarvitsee valkoisia satiinikäsineitä tai feromonihaihdutinta niin täältä löytyy!)
 
Eräs jatkuva ilonaihe on @Tik Wikiuutisineen. Tulin taas niin hilpeälle mielelle niistä, varsinkin niiden saatetekstistä mutta myös kaikista linkitetyistä tietosivuista ja kuvista. Kontuwikiä tulee muuten helposti luettua vain, kun kaipaa tietoa jostain tietystä asiasta, mutta Wikiuutiset on juuri sopivan kokoinen suupala kaikkea mahdollista, joten linkkejä seuraamalla tulee melkein aina opittua jotain uutta ja mielenkiintoista.
 
Vantaan koronarokotukset etenevät, huomenna pääsen jo minäkin ikäni puolesta varaamaan itselleni piikitysajan, samoin puoliso :)

Muoks Nyt on aika varattuna, vaikka yli viikon päähän se menikin. Puoliso valvoi ja varasi oman aikansa jo yöllä, joten hän pääsee piikille jo tulevana viikonloppuna.
 
Last edited:
Vollotan kuin vesiputous, syystä että Hahmoja Kuoli Poseidonin lasten päätösosassa (Alastair Reynolds oot mulle velkaa 1 nenäliinapaketin, 1 suklaalevyn ja sen minimaalisen määrän pyykkiainetta mikä menee hupparin pesemiseen koska hihat on täynnä ripsaria). Ilonaiheita siksi, että luin viimeksi mitään yhtä hyvää scifiä yli viisi vuotta sitten. Kello on kaksi yöllä ja päätä särkee kaikesta poraamisesta ja siitä että oon viimeset neljä ja puoli tuntia istunu huonossa asennossa lukemassa.
 
Vauhdikas jääkiekkokevät. SM-liigan pudotuspelit ovat hyvässä vauhdissa kohti loppuhuipennusta ja MM-kisat pääsevät myös kohtapuolin alkamaan. NHL jatkuu kesään saakka. Valitettavasti oma suosikkini Kärpät putosi jo puolivälierissä mutta hienoa on silti välieriä ja finaaleja seurata. Ja on tämä kevät muutenkin ihanaa aikaa.

Kaiken lisäksi kissani joka katosi neljä päivää sitten palasi nyt kotiin. Täällä maaseudulla saanut vapaasti ulkoilla miten huvittaa mutta yhtäkkiä ei palannutkaan illalla kotiin. Oli neljä päivää ja kolme yötä kateissa kunnes vihdoin nyt eilen aamulla tuli kotiin ja nukkui koko päivän sängyllä rättiväsyneenä.
 
Tänään on Star Wars -päivä, ja muistin jopa laittaa glitteriä tukkaan Carrie Fisherin muistoksi ("Glitter for Carrie"-perinteen tarkoitushan on kyllä myös lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmien yleisyydestä, mutten usko kovin monen satunnaisen ihmisen oikeasti yhdistävän kimalletta niihin).

Koivikko, jonka läpi työmatkani yhdessä kohdassa kulkee, on tällä hetkellä täpötäynnä joka suuntaan vihreänvalkoisena mattona levittäytyviä valkovuokkoja, ja aamulla siellä lauloi mustarastas niin kertakaikkisen suloisesti, että sydäntä riipaisi.

Upon Friar Review -kanava YouTubessa. Kaksi jenkkiläistä fransiskaanipappia katsoo pätkiä erilaisista elokuvista ja tv-sarjoista, tutkii meemejä jne. ja keskustelee niistä teologisesta näkökulmasta mutta runsaalla huumorilla. Näiden videoiden teologinen anti on minun uskonnoista ilmiöinä kiinnostuneen agnostikon näkökulmastani mielenkiintoista, huumori taas hauskaa. Tiesittekö esimerkiksi, että jos haluaa löytää hyvän ravintolan, kannattaa katsoa minne alueen fransiskaanipapit menevät syömään? "Sille on syynsä etteivät nämä kaavut ole tyköistuvia."
 
Tein hyvää ruokaa. Sain kaverilta liisanjuorun pistokkaita. Ulkona on ihanan raikasta, koska satoi.
 
Vaikka matkaan lähtö lykkääntyikin harmillisesti flunssamaisten oireiden takia, ei tauti vaikuta tehneen rintamahyökkäystä, vaan kyseessä oli pelkkä tiedustelupartio. Pystyin käyttämään tämän suunnitelmista poikenneen päivän melko hyvin älyllisiin aktiviteetteihin: suunnittelin Harn-kampanjaa, oikoluin kaverin fantasiakässäriä ja tutkailin kirjahyllyjeni aarteita. Tietysti kaikenlaista turhaa netissä roikkumistakin päivään mahtui, mutta melko vähän tavalliseen verrattuna.
 
Toimistotuoli kympillä kierrätyskeskuksesta. Olin henkisesti varautunut siihen, että pitäisi puhdistaa miljoona kiloa hiuksia yms renkaiden sisältä, mutta ei tarvinnutkaan kun joku oli jo tehnyt sen :) Samoin ennakko-oletuksestani poiketen käsinojia pystyykin säätämään, jopa seitsemään eri korkeuteen.

Taustatietona siis että vanha tuoli sanoi sopimuksensa irti ja tilalla on ollut keittiötuoli ja olen saanut selkäni ja reiteni kipeiksi vaikka vaihtelenkin asentoa ja pidän venyttelytaukoja.
 
Huvittava jokakeväinen ilmiö nimeltä norppalive. Ihmiset (kuten minä) tuijottavat ihan fiiliksissä livelähetystä, jossa norppa joko makaa kivellä eikä siinä tapahdu yhtään mitään tai sitten livelähetystä jossa kivellä ei makaa norpan norppaa. Kummassakin tapauksessa tilanne tulee kuitenkin raportoida someen. Tää on oikeaa hyvän mielen tosi-tv:tä! 😀
 
Tapahtuuhan siinä vaikka mitä! Norppia saattaa olla yksi, niitä saattaa olla kaksi, ja ne heiluttelevat raajojaan, kääntävät välillä kylkeä ja venyttelevät niskaansa. Ja välillä sataa. Norppalive on hyvin rentouttava ohjelma.
 
Kuopus 11-vee ilmoitti torstaina, ettei häntä tarvitse viedä perjantaina tanssitunnille, koska hän aikoo mennä sinne pyörällä. Olimme vähän huolissamme, koska matkaa on kuitenkin seitsemän kilometriä suuntaansa eikä lapsi ole ennen polkenut sitä reittiä. Toki annoimme hänen mennä, mutta isänsä kyllä ajoi salaa autolla tanssikoulun parkkipaikalle varmistamaan, että lapsi pääsee perille, ja minä istuin kännykkä kädessä ikkunan ääressä odottamassa, kun hän oli kotimatkalla. Kaikki meni kuitenkin hienosti, ja lapsi sai astuttua taas yhden merkittävän askeleen vähittäisen itsenäistymisen polulla.
 
Ylös