Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Työpäiväni alkoi niin, että ikkunasta katsoessani tuossa lähipuussa oli kaksi oravaa kiertelemässä runkoa ylös ja alas. Kivoja veitikoita katseltavaksi. Olin katsonut aikaisemmin että maisema näyttää aika kurreisalta ja olihan niitä huiskahäntiä siellä. Vielä kun jaksaisi rutistaa nämä viimeiset työpäivät ennen lomaa. Oravat olivat mieluisa päivän piristys. :)
 
Aloitan viimein lomani. (Tuli oma vuoro sieltä viimein). :)
Lisäksi sain eilen raivattua olohuoneesta pois kaiken ylimääräisen. Roinakasa on nyt eteisessä ja siitä se vähenee lupaavasti laatikko kerrallaan, jätesäkki kerrallaan tai kassi kerrallaan, kun löydän tavaralle sijoituspaikan - joko varastoon tai roskikseen. Häkkivarastoon tuli tilaa, kun autorenkaat sain muualle. Eikä siellä saisi renkaita pitääkään, olivat nyt ensihätään siellä.

Seinän takana on ollut hiljaista ja autopaikkakin tyhjänä. Eilen selvisi että asunto on ollut tyhjillään ja nyt siihenkin on muuttamassa uusi asukas. Vaihdettiin jo muuttokuulumiset.
 
Uskallan viimein sanoa, että olen muuttamassa takaisin Helsinkiin syyskuun alussa! :D Sain vuokrattua oikein kivan kämpän, oikein kivalta alueelta. Asia oli käytännössä sovittu jo tiistaina, mutta ylivarovaisena päätin pantata tätä tietoa useimmilta, kunnes sain nimeni paperiin. Innostus alkaa pikkuhiljaa kuplia vatsani pohjalla, mutta nyt alkaa myös tylsien käytännön asioiden hoitelu ennen varsinaista muuttoa. Jyväskylä kohteli minua hyvin: täältä jäi monet hienot muistot ja kaverit. Opin täällä paljon elämästä, musiikista ja kaikesta taivaan ja maan välillä. Nyt elämässäni alkaa kuitenkin uusi luku, vanhassa tutussa kaupungissa.
 
Vohobitti sai kahden viikon lähes jokapäiväisen uurastuksen jälkeen purettua ja pilkottua polttopuiksi vanhan puutarhavajan ja rakennettua uuden sekä maalattua sen, siis Krikkolossa, Vohobitin siirtolapuutarhatontilla.

296947190_10159074341814247_8260385941449069290_n.jpeg

PS. Sunnuntaina on Tampereen Nekalassa avoimet puutarhat, Krikkolo on tontti nro. 30, ja sen pihaan saa tulla.
 
- Mitä rotua koirasi on?
- Seropi.

Elämäntapahumoristina minua suuresti huvittaa tuo oivallus, millä SEkaROtuinen PIski saadaan lyhennettyä kuulostamaan joltain eksoottiselta ja hienostuneelta koirarodulta.

Maisakin on seropi, puolet havannalaista ja puolet bolognesea. Saimme sen toissaviikolla. Nelivuotias bolognese Iines oli järkyttynyt perheenlisäyksestä ja ensimmäisenä päivänä vain haukkui pelkohaukkua sille. Toisena päivänä ne olivat jo kavereita. Yöt ovat vähän levottomia: kun Iines nukahtaa, tulee Maisa repimään sitä hännästä. Kun Maisa nukahtaa, tulee Iines tökkimään sen hereille. Jos koirat yrittää erottaa toisistaan, uikuttaa ja haukahtelee Iines läpi yön.

Pentuaika on levotonta aikaa, mutta on se ihanaakin. Kun koiranpentu on nukahtanut syliini, tajuan miltä lohikäärme Kalessinista tuntui kun Arren nukkui sen käpälien välissä.
 
Last edited:
Tarjoukseni asunnosta hyväksyttiin. Eli jos kaikki lutviutuu niin jatkossa tasapainoilen kahden kodin välillä.

Päädyin tällä viikolla myös taloyhtiön hallitukseen. Siitä en ole vielä varma kuinka iloinen asia se on, mutta kai se pitää yrittää korjata suuntausta nyt kun on vähän haastavammat ajat myös taloyhtiöissä.
 
Olipa mukava kohtaaminen täällä Suomen Utsjoella. Qohelet oli kävelyllä kylänraitilla ja tapasi matkallaan Rhosgobellan! No mitäpä siinä kun joimme kello viiden teet/kaakaot pienessä hobittimökissä ja Rhosgobella jatkoi sitten vielä matkaansa kohti etelää. Kyllä tämä Suomi sitten on pieni - liian pieni, jotta ei hobitti näkisi toistaan taipaleella tai kylänraitilla. Eipä ollut muuten ensimmäinen kerta, kun kohtaamme kontulaisia Lapissa sattumalta. Edellinen tapaaminen sattui muutama vuosi sitten Muoniossa. :)
 
Pääsin kokeilemaan sähköpyörää toissapäivänä kun oli mobiilipelaamisen vuoksi tarvetta pyöriä parissa lähiössä töiden jälkeen. Seitsemän kilometriä tuli mittariin ja maksettavaa kolme euroa kaupunkipyörällä. Muutama mustelma myös sääriin, kun yritin estää raskasta pyörää kaatumasta pysähdyttyäni pelaamaan. Käyttötapani oli mahdollisimman huono: lyhyitä pyrähdyksiä ja tiukkoja käännöksiä kun sähköpyörä on parhaimmillaan ajettaessa kilometritolkulla suoraa tietä. Pyörä vaati pari polkaisua ennen kuin sähkömoottori tuli mukaan ja polvet koukussa (kaupunkipyörän ajajan vähimmäispituus on 150 cm, mutta satulan säätövara ei riitä puoli metriä pidemmille) venähtäneellä nilkalla ne olivat raskaita suorituksia. Pidemmillä etapeilla kuitenkin sain tuta sähköavusteisuuden etuja. Jyrkät ylämäetkin tuntuivat siltä kuin olisin polkenut loivassa alamäessä.

Sähköpyörän hankintaa ei ole edessä, sillä vähäiset ympärivuotiset pyöräilyni hoituvat pelkästään lihasvoimallakin ja työmatkaa on liikaa ja pyöräteitä liian vähän.
 
Olen menossa ensimmäistä kertaa elämässäni eph:ksi larppiin, ja on hilpeän jännittynyt olo. Vähän tietysti vastuu painaa, koska kyse on lasten larpista ja me avustajat olemme omalta osaltamme vastuussa siitä, että lasten kokemus on hyvä ja että ensikertalaisetkin saavat kiinni jutun jujusta ja pystyvät eläytymään pelimaailmaan. Jännittämistä enemmän kuitenkin ilahduttaa, että saan olla mukana tätä pelielämystä luomassa ja uusia pelaajia larppaamisen maailmaan tutustuttamassa. On myös hauskaa päästä vähän tuulettamaan larppivaatteitakin, kun nykyään harvemmin tulee niihin sonnustauduttua.
 
Menen sittenkin Norjaan ihan normaalin vaihtoaikataulun kanssa. Lähtö maanantaina yöllä ja perillä tiistaina illalla. Huomenna joku minikeskiaikapäivä Tikkurilan lähellä, Vantaan Pyhän Laurin kirkon pihalla. Elämä järjestyi taas.
 
Tässä taisi käydä vähän samalla tavalla kuin siinä toisessa ketjussa kirjoittelinkin, eli jonkinlainen äkillinen shokkivaikutus, horjahdus katon reunalta kohti alla vilistävää autotietä, mutta sitten supersankarimaisesti seinästä ulkonevasta lipputangosta kiinni, heilautus ja takaisin katolle. 🦸‍♀️

Ole aina oma itsesi. Paitsi jos voit olla Batman. Silloin ole Batman.
 
Hyvää vaihtoa Sidhielille ja nähdään huomenna Helsingassa :)
Mie sain pitkästä aikaa imuroitua ja pestyä lattiat ja muutenki oon koittanu siivoo kämppää, ehkä tänne pian voi uskaltaa päästää jonkun. Tää kesä on ollu melkosta haipakkaa ja hyvä kun on kerinny reppuja purkaa ja vaatteita pestä ennen seuraavaa reissua. Telttakin oli muutaman viikon kuivumassa olkkarissa kun ei ollu aikaa siirtää sitä mihkään. Nyt on tyhjempää. Kerkeää nukkumaan univelkoja pois ja koitan myös kääntää unirytmiä, kun lapsen tarhakin alkaa taas pian.
Myös parvekkeella alkavat kasvit toipua (ne mitkä on jäljellä..). Kastelujärjestelmäni peti kesällä ja nyt kun ollaan enempi kotona niin pystyy paremmin seuraamaan niiden tilannetta.
 
Sidhiel sanoi:
Menen sittenkin Norjaan ihan normaalin vaihtoaikataulun kanssa.
Click to expand...

Jos olet Tromssassa talven yli, niin eräs mahdollinen aktiviteetti on Tromssan kansainvälisten elokuvajuhlien ohjelmistoon tutustuminen. (En ole itse koskaan käynyt, mutta vaimoni kanssa joskus puhuimme ko. festivaalista. Ehkä joskus matkustamme sinne, ei kuitenkaan vielä ensi talvena.)

www.tiff.no

Tromsø International Film Festival

Tromsø January 15-22. One week of fantastic films - in cinemas and online
www.tiff.no www.tiff.no
 
Tulen jouluksi takaisin, mutta pidän mielessä jatkoreissuja varten.
 
Olen palannut materialististen ilojen pariin: tänään saapuivat Postin/Matkahuollon tuomina sekä Jyrki Korpuan kirja Tolkien ja Kalevala että se pieni ekstraylellisyys, jonka päätin kesälomarahoista itselleni suoda: pari kauniin hopeanharmaita sävyjä hohtelevia, mustapohjaisia zori-sandaaleja.

Vieläkään en kyllä osaa pukea kimonoa, mutta ajattelin kokeilla, jos ihan yksinkertaisesti aikatauluttamalla asian kalenteriin saisin vihdoin jotain aikaiseksi silläkin rintamalla. Jos yhden viikonlopun ohjelmassa olisi jubanin pukemiseen opettelu, seuraavana viikonloppuna saisin ehkä päälle jo sekä jubanin että kimonon, ja sitten vaikka seuraavana viikonloppuna voisin katsoa, jos pääsisin obin sitomiseen asti. Sitten voisi seuraavaksi sujauttaa ne zori-sandaalit jalkaan ja alkaa opetella kävelemistä oudot jalkineet jalassa ja kroppa kangasputkeen pakattuna.

Mutta vasta joskus talvella, kun sää ei ole enää näin hiostava enkä minä jatkuvasti näin tahmea. Ja jos en ole niin kuolemanväsynyt, että viikonloput kuluvat pelkkään lepäämiseen.
 
Isilmírë sanoi:
Jyrki Korpuan kirja Tolkien ja Kalevala
Click to expand...

Varmaan joku muukin kuin minä lukisi mielellään vaikutelmistasi, jos jaksat niistä joskus raportoida. Itse hankin muutama viikko sitten Aatma-antikvariaatin loppuunmyynnistä "Sormusten herran" okkultistisen(?) kommentaarin "Menneisyyden varjo" (Johannes Nefastos ja Iiris Astraya). Kirjoittajien allegorisella lähestymistavalla on tiettyjä ansioita. @Kointähti mainitsi jossain vaiheessa aloittaneensa kyseisen kirjan lukemisen.
 
Telimektar sanoi:
Varmaan joku muukin kuin minä lukisi mielellään vaikutelmistasi, jos jaksat niistä joskus raportoida.
Click to expand...

Kunhan nyt ensin pääsisin niin pitkälle, että ylipäätään lukisin kirjan. Se meni ensialkuun lainaan äidilleni, ja minä koitan löytää puhtia paneutuvaan lukemiseen sitten kun hän palauttaa opuksen - kunhan ensin saan rämmittyä loppuun Anni Swanin elämäkerran.
 
Last edited:
You must log in or register to reply here.
Ylös