Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

  • Keskustelun aloittaja Halfaery
  • Aloitettu
En ole varma enkä pikaisella etsinnällä saanut lisävarmuutta siitä, onko Keski-Maassa katajia. Jokin Keski-Maan muhevan mullan voimin poikkeuksellisen pitkäksi kasvanut pylväskataja kenties olisi Pagban enttihenkilöitymä?

Tai kenties Pagba olisikin siperianpihta, jonka neulaset ovat ulkomuodostaan huolimatta pehmeät.
 
Jos subtrooppisella vyöhykkeelläkin on enttejä, niin ehdotan greippiä (oletan sitrushedelmien kukoistaneen myös keski-Maassa, joskin Beleriandin asukkaiden tietymättömissä). Ainakin omalla greippipuullani oli varsin kunnioitettavan mittaiset piikit, joskin onneksi niin harvassa, että niistä harvemmin sai naarmuja.
 
Atheon sanoi:
Piikkipaatsama taitaa vain olla hyvin pieni puu, pienimmissä tapauksissa jopa pensasmainen.

Pitää paikkansa, mutta Keski-Maassa asiat olivat toisinaan toisin: Morian Länsiportin kummankin puolen kasvoi jykevä paatsama, ja nämä puut olivat niin korkeita, ettei Frodo Reppuli ollut koskaan nin korkeita nähnyt eikä kuvitellut olevan olemassakaan.
 
Keski-Maan (ja Kuolemattomien maiden etc.) Kultaiset?

Kaipaan apua. Päivitin Kontuwikin lisänimiartikkelia Kultainen, mutta en löytänyt muita olentoja kuin Indisin, Glaurungin, Smaugin ja Ar-Pharazônin, joilla olisi ollut tämä lisänimi. Englanniksi lisänimi on joko Golden (G., S., Ar-Ph.) tai Fair (Indis), joskaan Fair ei välttämättä ole suomennoksissa 'Kultainen'.

Niin tahi näin, sattuisiko joku tuntemaan/löytämään lisää Kultaisia Tolkienin teosten sivuilta?

Tietty siihen artikkeliin voisi lisätä mainintoja myös nimistä, jotka alkavat Kultaisella, kuten Kultainen metsä, Kultainen ahven, Kultainen kartano ja Kultainen puu. Näistä neljästä on KW:ssä artikkeli, vaan lieneekö semmoisiakin lisää?
 
Olen etsinyt Glyn Robbinsin Hobitti-näytelmäsovituksesta (juuri se, joka Imatralla 2015) tietoja netistä, mutta ovat kovin ristiriitaisia. Tolkien Gateway ja enkku-Wikipedian Queen's Theatre -artikkeli sanovat vain, että sitä esitettiin Queen's Theatressa 28.11.2001-9.2.2002, mutta oliko se tosiaan näytelmän kantaesitys?

Olen nimittäin löytänyt joulukuussa 2000 päivätyn Lyn Gardnerin arvostelun The Guardianissa, jossa väitetään Queen's Theatren esitysten jatkuvan 13. tammikuuta (2001 kait) saakka, ja Theatricalia-sivustolta tietoja Vanessa Ford Productions -firman tuottamasta esityksestä New Wimbledon Theatressa alkaen lokakuusta 1999. Kantaesityksestä ei kai näissä erikseen puhuta, joten olen aivan ymmälläni. Vanessa Ford on muuten vuonna 2007 kuolleen Glyn Robbinsin vaimo, tai siis leski.
 
No niin, ikuisuuskysymys keskusteltaessa Tolkien-asioista lontoonkielellä haastavien kanssa nosti taas käkkäräistä päätään (he kun eivät itsekään tiedä*): miten ääntää "smial"? Yleinen tapa näyttää olevan käyttää samaa ääntämistä kuin englannin sanassa "smile", hymyillä epävarmasti ja lisätä "or is it smiial?" (kuten he ääntävät Smeagolin ea:n pitkäksi iiksi). TSH:n liitteiden etymologioissahan tämän sanan taustaa selvitetään (joskin suomennoksessa kovin lyhykäisesti) mutta ainakaan minulle ei siitä aukea ääntämisohje - joku Old Englishin asiantuntija voisi varmaan veikata varmemmin?

*Welly-moot oli tätä jopa tiedustellut Tolkien Societyltä, eivätkä hekään kuulemma ole 100% varmoja.

Nykyenglannin vokaalit ovat kyllä jatkuva riesa kun natiivin kielikorva vie puhujaa sääntöjä noudattavien kielien käyttäjän mielestä ihan epäloogisesti. Thranduil osataan ääntää aa:lla mutta Thrainista tulee aina "Threin" ja vaikka kuinka yrität selittää että Mervi rimmaa Merryn kanssa niin viimeistään kolmannessa toistossa siitä tulee aina Mörvi.
 
Mitä tapahtui Bombadilin hobiteille antamille Hautakumpujen miekoille?
Ei ihan tuorein viesti vastattavaksi, mutta siltä varalta ettei Tik ole tullut tällä välin kaivelleeksi lisätietoja rohkenen heitellä muutaman tiedonjyväsen. Onhan TSH:n tutkiskelu ihan hauskaa, vaikka se osoittautuisikin varsinaiselta innoitukseltaan turhaksi.

Pippinillä oli mitä ilmeisimmin haudanhaamuisa miekkansa Morannonilla, jossa hän survaisi "koristellun Westernessen terän" syvälle Gorgorothin vuorenpeikkoon sisuksiin (2007-laitos s. 923), ja sama miekka hänellä on käytössään vielä Konnussa puhdistusta aloitellessa, kuten käy ilmi edelliseen mainitsemaani kohtaan viittaavasta repliikistä, joka on kohdistettu Vihreän lohikäärmeen seinustalla notkuneelle isolle ja ikävälle ihmiselle: "Polvillesi, ja pyydä anteeksi, tai minä käytän sinuun tätä peikonturmaa." (2007-laitos s. 1036)

Sam puolestaan käytteli omaa miekkaansa menestyksellä Moriassa: "Nopea sukellus oli pelastanut hänet; ja hän oli kaatanut örkkinsä survaisten lujasti haudanhaamun veitsellä." (2007-laitos s. 339, tässä alkutekstissä termi "Barrow-blade")

Hänellä oli se edelleen Lukitarin luolissa: "'Tämä on ansa!' Sam sanoi ja laski kätensä miekan kahvalle, ja niin tehdessään hän ajatteli hautakummun pimeyttä, josta miekka oli peräisin." (2007-laitos s. 745) ja vaikka Sam löikin ilmeisesti kaikki iskunsa Lukitaria vastaan Piikillä, hänellä oli taistelussa myös oma miekkansa - mielenkiintoisesti hän poimi Frodon miekan vasempaan käteensä; taistelun lopulla hän pudotti oman miekkansa maahan ja piteli Piikkiä kaksin käsin. (2007-laitos s. 753-754). Lähtiessään jatkamaan tehtävää ilman Frodoa Sam ottaa mukaansa Piikin ja jättää oman miekkansa Frodolle: "minä panen tämän toisen teidän viereenne niin kuin se lepäsi hautakummussa vanhan kuninkaan vieressä".

Ja niin Samin miekka päätyy örkkien kätösten kautta aikanaan Mustalle portille: "Lähettiläs avasi nyytin ja kaikkien Päälliköiden ihmeeksi ja kauhuksi hän nosti esiin Samin varusteisiin kuuluneen lyhyen miekan, sitten harmaan viitan jossa oli haltiasolki ja viimeksi mithril-paidan jota Frodo oli pitänyt kuluneiden vaatteittensa alla." (2007-laitos s. 919)

Gandalfin takavarikoitua varastetun tavaran Sauronin suulta se päätyy Cormallenin kentälle. Nyttemmin pasifismiin taipuvainen Frodo ei haluaisi ottaa ollenkaan miekkaa käydessään juhlittavaksi, mutta suostuu ensin ottamaan "Samin pienen miekan jonka tämä oli jättänyt hänen vierelleen Cirith Ungolissa." Hän yrittää antaa Piikkiä Samille, mutta se ei käykään laatuun ("Ei, herra! Bilbo-herra antoi sen teille ja se kuuluu yhteen hopeapaidan kanssa; hän ei varmaan soisi kenenkään muun käyttävän sitä." sanoo Sam, vaikkei siitä niin pitkä tovi ole kun hän itse käytteli sitä, ks. yllä) Joka tapauksessa Frodo taipuu ja ottaa Piikin kantaakseen. Sam saa siis kantaakseen oman haudanhaamun miekkansa (Gandalf toi kaksi miekkaa, Piikin ja sen, ja vyötti miekkavyöt molemmille hobiteille, M.O.T.).

Tämän jälkeen en minäkään nyt osunut löytämään kiistatonta todistetta siitä, että Sam kantaisi Konnun puhdistuksessa edelleen samaa miekkaa, mutten näe mitään syytä epäillä ettei niin olisi.
 
Muistan jostain lukeneeni, että pari Nazgûleista olisi kokeneita velhoja. Voiko olla mahdollista että olisivat kauan sitten Itään kadonneet Alatar ja Pallando? (kirjoitinkohan oikein) Ja toinen kysymys olisi että mitä Radagastille oikein tapahtui? Hänen kohtalostaan ei kerrota mitään. (ehkä olen vahingossa skipannut jonkin kohdan...)
 
Kaikki nazgûlit olivat käsittääkseni ihmisiä, eivät maioja, ja lähtökohtaisesti kuninkaita. Heidän johtajansa oli toki Angmarin noitakuningas, joka oli nimensä mukaisesti mahtava paitsi miekan, myös taikuuden käytössä.

Radagastin kohtaloista ei Tolkien tainnut kirjoittaa mitään sen jälkeen, kun hän Tarun alussa näyttelee oman pienen osansa ja kun sitten ilmoitetaan, ettei häntä etsittäessä löydetty kotoaan Rhosgobelista. Ehkä hän katosi metsään rakkaiden eläintensä pariin.
 
No niin, ikuisuuskysymys keskusteltaessa Tolkien-asioista lontoonkielellä haastavien kanssa nosti taas käkkäräistä päätään (he kun eivät itsekään tiedä*): miten ääntää "smial"?
Sanoisin, että /smaɪl/ ("smile") tai ehkä /smaɪəl/ (kuten "trial"), mutta tuskin /smiːəl/ tms.

Tolkienin selitys sanan alkuperästä meni siis näin:
They have been given the forms that lost English words might well have had, if they had come down to our day. – – Similarly smial (or smile) 'burrow' is a likely form for a descendant of smygel, and represents well the relationship of Hobbit trân to R. trahan.
(Appendix F II)

Luonnoksessa (tekstiversio F 2) selitys on jokseenkin sama:
From smygel I have derived an imaginary modern smile (or smial) having a similar relation to the older form.
(HoME XII, s. 53)

Tätä edeltäneessä versiossa (F 1) oli myös seuraava lause:
In one case I have coined a word: smial (or smile if you prefer it so).
(HoME XII, s. 58)

Tästä selvinnee ainakin se, että smial/smile on aivan tavallinen (joskin keksitty) nykyenglannin sana. Sen sijaan minulle on epäselvää, tarkoittaako Tolkien, että smial ja smile ovat samaa ääntämystä edustavia kirjoitusasuja, vai ovatko ne vaihtoehtoisia muotoja, jolloin smile on epäilemättä /smaɪl/ ja smial jotain muuta.

Helge Fauskanger kommentoi, että smial äännetään "enemmän tai vähemmän" kuten smile:
I guess it is harder to say what the “proper” pronunciation of Tolkien’s Germanic-derived words really is, as opposed to the pronunciation of Elvish. Neologisms like “smial” (from the same root as “Smaug”!) were meant to be pronounced in English fashion, i.e. more or less like the pre-existing word “smile”.
Midgardsmal (kommenteissa)

Hyvin epäpätevän ja pinnallisen katsauksen perusteella minusta vaikuttaisi siltä, että muinaisenglannin -yge yleensä tuottaa nykyenglantiin diftongin /aɪ/:
ryge > rye
hyge
> high '(obsolete) Thought; intention; determination; purpose'
lyge > lie 'valhe'

Mikään näistä ei vastaa tarkasti sanaa smygel, mutta jos -igele käyttäytyy kuten -ygel, voidaan huomata myös sana tigele > tile. Sanat, jotka päättyvät -ial (dial, phial ym.), näyttäisivät olevan yleensä ranskasta tai latinasta lainattuja eivätkä muinaisenglannista periytyneitä.
 
Kerrotaanko Eregionista missään mitään sen tarkempaa kuin että milloin valtakunta oli olemassa, ketkä sitä kulloinkin hallitsivat ja miten se tuhoutui? Paikan historia kiehtoisi, kun Tarussa se lähes tuhatvuotinen jakso ohitetaan lyhyellä maininnalla, enkä muista Silmastakaan löytäneeni sen kummempaa kuvailua tästä haltiavaltakunnasta.
 
Keskeneräisten tarujen kirjassa puhutaan Eregionista luvussa Galadrielin ja Celebornin tarina (s. 321-327) jonkin verran, itse asiassa valtakunnan perustamisesta Sauronin tuloon ja tuhoon asti.
 
Haltiat ja ihmiset menivät joskus naimisiin ja saivat lapsia, mutta oliko avioliittoja tai rakkaussuhteita kääpiöiden ja ihmisten tai kääpiöiden ja haltioiden välillä koskaan? Oikeasti kaanonissa siis, fanficeissä varmasti olisi vaikka kuinka. Jos ei ollut, mistä se johtui? Olivatko Ilúvatarin lapset liian erilaisia kuin Aulën luomat kääpiöt? Entä hobitit, oliko heillä koskaan kansojen välisiä liittoja?
 
Kääpiöiden ja haltioiden liitoista ei edes puhuta: hyvin harvat haltiat koskaan edes ystävystyivät kääpiöiden kanssa (avarista on tietysti paha mennä sanomaan), Ost-in-Edhilissä (Paatsamalassa) tosin oli aika paljon kanssakäymistä kansojen välillä.

Kääpiöiden ja ihmisten mahdollisista seka-avioliitoista minulla ei ole tietoa, vaikka nämä kansat tiettävästi olivat keskenään tekemisissä enemmän kuin haltiat ja kääpiöt.

Hobiteista erityisesti karvajaloilla "oli paljon yhteistä kääpiöiden kanssa", mutta avioliitoista hobittien ja kääpiöiden välillä en muista lukeneeni. Sen sijaan Hobitin ensimmäisessä luvussa esitetään spekulaatio, jonka mukaan "Usein väitettiin (muiden sukujen piirissä) että kauan sitten joku Tukien esi-isä olisi ottanut puolisokseen haltian", mutta tämäkin huhu tyrmätään heti: "Väite oli tietenkin vailla päätä tai häntää", vaikka Tukeissa kiistä mättä oli "jotakin visusti epähobittimaista".

Kääpiöiden ja muiden kansojen suhteita koskevien tietojen vähyys johtunee osaksi siitä, että kääpiöistä kerrotaan kaiken kaikkiaan vähemmän kuin muista kansoista. Minulla on kyllä sellainen muistikuva, että kääpiöiden ja örkkien yhteiselämästä olisivat pahat kielet joskus jotakin maininneet, mutta en muista missä. Ihmisörkkeihin sen sijaan viitataan lähes varmana tapauksena Sormusten herrassa.
 
Hobitissa ainakin sanotaan kääpiöiden ja hiisien yhteistyöstä näin:
The Hobbit sanoi:
"They did not hate dwarves especially, no more than they hated everybody and everything, and particularly the orderly and prosperous; in some parts wicked dwarves had even made alliances with them."
 
Tekaisin Kontuwikiin artikkelin Mandosin tyrmä, mutta mieltäni jäi kalvamaan kysymys: onko bongattu muita mandosintyrmälintuja kuin Melkor?
 
Kaipaan Morian karttaa nimien kera.. Nimesikö Tolkien edes Morian saleja? Vain muutamasta löydän tietoa. Tuskastuttaa etsiä tietoa, kun löydän sitä vain ripauksia sieltä täältä, enkä saa luotua mielessäni eri tiedonjyvistä täyttä kokonaisuutta.. -.-´
 
Lienet löytänyt tietoa niistä muutamista saleista, jotka mainitaan Sormusten herrasta. Käsittääkseni siinä onkin suunnilleen kaikki, mitä Morian rakenteesta tiedetään. Tolkien ei tietääkseni piirtänyt karttaa Moriasta, joten aika lailla hämärän peittoon tuo suuren kääpiökaupungin salien järjestys jää. Kontuwikissä on aiheesta kirjoitettu hieman, täällä, mutta ei kauhean tarkasti mitä tulee lähteisiin.
 
Kiitos vastauksesta. :) Netistä tosiaan etsin tietoa Moriasta ja juurikin niistä saleista sitä löysin, mitkä kirjassakin mainitaan. Piti nyt tänään oikein vielä ajatuksella lukea läpi Sormuksen saattueen matka Morian halki..
Harmi ettei Tolkien tehnyt Moriasta minkäänlaista karttaa. Edes Vanhan Morian osasta.. :( Voihan kökkäre.
 
Ylös