Laichalaf
ben enyd
Jotenkin tulisi mieleen että olisin kuullut yhden tai kaksi jaksoa tenavana v.1977 tai 1978 ennen varsinaista Tolkien-herätystä. Voipi olla että nuo nauhat ovat tekijänoikeuden alaisina ylen arkistoissa, vaan en ainakaan muista että näistä olisi koskaan ollut mitään tiedotusvälineissä. Itse asiassa olen epävarma tuosta muistikuvastakin. 'Kalpa Kassinen' soittaa kyllä jotain synapsia joka on syntynyt ennen 1980 talvea. En muista varmasti.
Uusi arvoitus odotellessa vastausta Ylelle toimituttamaani kysymykseen Lohikäärmevuori-radio-ohjelman tarkemmista tiedoista:
Raapustin Kontuwikiin lyhykäisen artikkelin Tolkienin runosta Glip (n. 1928), jossa kerrotaan selvästi Klonkun esiasteesta, Bimble Bayn rantaluolissa asustavasta ja luita kaluavasta pienestä ja limaisesta otuksesta, jolla on pyöreät silmät ja joka öisin hiippailee kuuntelemaan merenneitojen laulua ja nappaamaan kaluttavakseen ilkeiden pyrstöniekkojen uhrien luita.
Douglas A. Anderson julkaisi runon ensimmäisen kerran The Annotated Hobbit -teoksen uudistetussa laitoksessa (2002, s. 119). Anderson ilmoittaa, että runo löytyy kahdesta lähes identtisestä käsikirjoituksesta mutta jättää mainitsematta, mistä hän on moiset käsikirjoitukset esiin kaivanut. Ainakaan en itse löytänyt tietoa. Eli kysymys: Mitkä käsikirjoitukset ja missä? Salapoliisin taitoja tarvitaan.
Raapustin Kontuwikiin lyhykäisen artikkelin Tolkienin runosta Glip (n. 1928), jossa kerrotaan selvästi Klonkun esiasteesta, Bimble Bayn rantaluolissa asustavasta ja luita kaluavasta pienestä ja limaisesta otuksesta, jolla on pyöreät silmät ja joka öisin hiippailee kuuntelemaan merenneitojen laulua ja nappaamaan kaluttavakseen ilkeiden pyrstöniekkojen uhrien luita.
Douglas A. Anderson julkaisi runon ensimmäisen kerran The Annotated Hobbit -teoksen uudistetussa laitoksessa (2002, s. 119). Anderson ilmoittaa, että runo löytyy kahdesta lähes identtisestä käsikirjoituksesta mutta jättää mainitsematta, mistä hän on moiset käsikirjoitukset esiin kaivanut. Ainakaan en itse löytänyt tietoa. Eli kysymys: Mitkä käsikirjoitukset ja missä? Salapoliisin taitoja tarvitaan.
Niinkuin missään.
Joitakin yleistietoja Húrinin lasten tarinasta löytyy esimerkiksi Kontuwikin kirjaa esittelevästä artikkelista. Kirja ei ole vallan hassumpi tapaus, siinä on koottu yksiin kansiin Túrin Turambarin tarina, josta ilmestyi ensin lyhennelmä Silmarillionissa ja sitten pätkiä pidemmästä versiosta Keskeneräisten tarujen kirjassa (pois lukien ne osat, jotka olivat jo Silmarillionissa). Lisämausteena toimittajan Christopher Tolkienin esipuhe ja jälkisanat ynnä kaunis kuvitus jne. jne.
Ja huomiosi pitää kovasti (ja valitettavasti) paikkansa: kirjaa on hyvin vaikea saada käsiinsä. Kirjakaupoista ei tietenkään, se kun on jo noin yhdeksän vuotta vanha, mutta divareissakin se on kiven alla. Enpä tiedä, saisiko WSOY:n jotenkin houkuteltua ottamaan uusi painos.
Ja huomiosi pitää kovasti (ja valitettavasti) paikkansa: kirjaa on hyvin vaikea saada käsiinsä. Kirjakaupoista ei tietenkään, se kun on jo noin yhdeksän vuotta vanha, mutta divareissakin se on kiven alla. Enpä tiedä, saisiko WSOY:n jotenkin houkuteltua ottamaan uusi painos.
Suomenkielinen on kiven alla mutta englanninkielisiä löytyy joka paikasta. Ainakin itse tilasin oman kuvitetun pokkariversion Suomalaisesta, olisikohan ollut jotain 15 euroa? Suomenkielisen saa lähinnä varastamalla kirjastosta ja maksamalla sen "kirja katosi rahan 20e".
Pagba
Kevin
Tähän en osaa vastata muuten kuin siteeraamalla Viisauden Sanoja:
They're implants. Those aren't your memories, they're somebody else's. They're Tyrell's niece's.
Okei, huono vitsi, olen pahoillani... Mutta kyllä rva Hämähäkki on suomennoksessa tosiaan Lukitari (gen. Lukitarin, jne.) eikä *Lukitar (gen. *Lukittaren, jne.). Tätä jälkimmäistä muotoa näkee aina silloin tällöin Lukitaria käsittelevissä kirjoituksissa, koska onhan se loogillinen konstruktsioni. Vaan ei Kersti Juvan käyttämä.
(Hän muisti nähneensä miten vasta kuoriutuneet hämähäkin
poikaset söivät emonsa, Lukitari ainakin toimi vastoinpäin, jos
mitenkään)
Constantine
T-paitojen kesätiukentaja
Edellisessä viestissä mainittuihin viehättäviin olentoihin liittyen opin kuin sattumalta juuri tänään jotain ihmeellistä.
Satekai
pelikisälli
Satunnaisesti netissä harhaillessani törmäsin youtubessa kommenttiin
" Speaking of fiction: the elves in LotR and Tolkien's other fiction use base six and twelve. The word "Menegroth" (an important city/palace in the Silmarillion) is translated as "Thousand Caves", but probably means (12 times 12 times 12) "1728 Caves" (or, more likely, the word just means a generic very large number to get the point across that it's a big underground palace/city). "
Tietysti menin TSHstani ihmettelemään, että onko siellä tosiaan jossain maininta 6 ja 12 pohjaisesta numerojärjestelmästä. Löytyihän se TSH liitteistä kohdasta kalenterit. Luolat löytyvät ainakin kontuwikistä.
Minkä verran tämä 6 tai 12 kantainen laskentasysteemi näkyy kalenterin lisäksi muualla haltioiden elämässä? Kaupankäynti, rakentaminen, yhteiskunnan järjestäytyminen, uskomukset ja jne. Käyttivätkö myös muut kansat 6 kantaista laskentajärjestelmää ja jos eivät niin mitä heillä oli käytössä? Hobiteilla mainitaan ainakin krossi. Muistelisin että suuri krossikin oli jossain, se on ainakin tuo yllä mainittu luolien lukumäärä.
Haltiat ja tähdet tuovat mieleeni Babylonian, jossa myös tähtitiede kukoisti ja jossa käytettiin 12 kantaista laskutapaa.
" Speaking of fiction: the elves in LotR and Tolkien's other fiction use base six and twelve. The word "Menegroth" (an important city/palace in the Silmarillion) is translated as "Thousand Caves", but probably means (12 times 12 times 12) "1728 Caves" (or, more likely, the word just means a generic very large number to get the point across that it's a big underground palace/city). "
Tietysti menin TSHstani ihmettelemään, että onko siellä tosiaan jossain maininta 6 ja 12 pohjaisesta numerojärjestelmästä. Löytyihän se TSH liitteistä kohdasta kalenterit. Luolat löytyvät ainakin kontuwikistä.
Minkä verran tämä 6 tai 12 kantainen laskentasysteemi näkyy kalenterin lisäksi muualla haltioiden elämässä? Kaupankäynti, rakentaminen, yhteiskunnan järjestäytyminen, uskomukset ja jne. Käyttivätkö myös muut kansat 6 kantaista laskentajärjestelmää ja jos eivät niin mitä heillä oli käytössä? Hobiteilla mainitaan ainakin krossi. Muistelisin että suuri krossikin oli jossain, se on ainakin tuo yllä mainittu luolien lukumäärä.
Haltiat ja tähdet tuovat mieleeni Babylonian, jossa myös tähtitiede kukoisti ja jossa käytettiin 12 kantaista laskutapaa.
Krossi (144) mainitaan tosiaan Bilbon jäähyväisjuhlan erityisvieraiden lukumääränä mutta suurta krossia (12 x 12 x 12 = 1728) en kyllä muista mistään -- eikä Tolkien tietääkseni sitä itse mainitse nimen Menegroth ja sanan meneg '1000' yhteydessä.
Hobitit pitäytyivät käsittääkseni ihmisten tavoin kymmenjärjestelmään -- olivathan he enimmäkseen tekemisissä ihmisten kanssa, joilta olivat oppineet kielensäkin, joten siinä samalla myös aritmetiikan. Krossi ja tusina ja tiu ja tämänkaltaiset termit ovat kymmenjärjestelmään muista systeemeistä jääneitä kansanomaisia jäänteitä meidänkin maailmassamme, niin myös hobiteilla, luulisin.
Hobitit pitäytyivät käsittääkseni ihmisten tavoin kymmenjärjestelmään -- olivathan he enimmäkseen tekemisissä ihmisten kanssa, joilta olivat oppineet kielensäkin, joten siinä samalla myös aritmetiikan. Krossi ja tusina ja tiu ja tämänkaltaiset termit ovat kymmenjärjestelmään muista systeemeistä jääneitä kansanomaisia jäänteitä meidänkin maailmassamme, niin myös hobiteilla, luulisin.
Totesin juuri, että Paul Strackin nimi esiintyy Kontuwikissä jokseenkin monessa alaviitteessä. Ajattelin kirjoittaa hänestä lyhyen esittelyartikkelin, mutta googlaus ei tuottanut hänestä oikeastaan mitään muuta tietoa kuin että hän on erinomaisen nettisanakirjan Eldamon luoja ja ylläpitäjä. Kyseisellä sivustollakaan hän ei kerro itsestään mitään.
Oikeastaan en tarvitse hänestä paljonkaan tietoja, ehkä pelkkä kansallisuuskin riittäisi. Joten voisin kirjoittaa Kontuwikiin ainakin suunnilleen seuraavaa:
Paul Strack on [maan nimi]inen tolkienisti / [[J. R. R. Tolkien]]in luomien kielien harrastaja, joka on useita Tolkienin luomia haltiakieliä käsittelevän [[Eldamo]]-internetsanakirjan luoja ja ylläpitäjä.
Osaisiko joku auttaa? (Ja tietysti kertoa esiin kaivamiensa tietojen lähteen yo. artikkelia varten.)
Oikeastaan en tarvitse hänestä paljonkaan tietoja, ehkä pelkkä kansallisuuskin riittäisi. Joten voisin kirjoittaa Kontuwikiin ainakin suunnilleen seuraavaa:
Paul Strack on [maan nimi]inen tolkienisti / [[J. R. R. Tolkien]]in luomien kielien harrastaja, joka on useita Tolkienin luomia haltiakieliä käsittelevän [[Eldamo]]-internetsanakirjan luoja ja ylläpitäjä.
Osaisiko joku auttaa? (Ja tietysti kertoa esiin kaivamiensa tietojen lähteen yo. artikkelia varten.)
Constantine
T-paitojen kesätiukentaja
Paul-sedän Google+-profiilikaan </101464290458691045803> ei tarjoa paljoa kotoisuustietoja edes sisäänkirjautuneille yhteisen yhteisön (ysk) käyttäjälle, vaikka kaveri pariin Brittilään viittaavaan yhteisöön kuuluukin. Vaikuttaa erinomaisen todennäköiseltä, että sosiaaliseksi heittäytyminen ja haluamiensa tietojen kysyminen sähköhenkilökohtaisesti on tyydyttävän lopputuloksen kannalta ainoa takuuvarma vaihtoehto.
Last edited:
Salmiis
Kontulainen
Itse olen monesti miettinyt sitä, että kun Tarussa Sormusten Herrasta puhutaan pakkauksista reppujen sijaan. "Hobitit laittoivat taas pakkaukset selkäänsä." Onko pakkaus samankaltainen kuin jokin yksinkertainen reppu, tosin ilman vetoketjuja, vai eroaako se jotenkin siitä?
Homppapomppa
Kontulainen
Mulla ei ole mitään oikeaa tietoa millaiset ne pakkauset olivat mutta olen kuvitellut ne "reput" yksinkertaisesti kankaalla ja hihnoilla toisiinsa sidotuiksi tavaroiksi.Sellaiset nyytit.
Olisi hauska kuulla jos tästäkin löytyy ihan oikeaa tietoa.
Olisi hauska kuulla jos tästäkin löytyy ihan oikeaa tietoa.
