Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

  • Keskustelun aloittaja Halfaery
  • Aloitettu

Telimektar

Fundamentalisti
Ajattelin että tuo voisi olla sitaatti jostain J.R.R. Tolkienin sodanaikaisesta kirjeestä Michaelille tai Christopherille, mutta Letters-kokoelman pikaisella selaamisella ei tullut tuollaista kohtaa vastaan. "On Fairy-Stories" -essee voisi olla toinen mahdollinen lähde, siellähän puhutaan eukatastrofista.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Ei ole Kirjeissä, tarkistin sen. Tätä sitaattia on uudelleenjulkaistu ahkerasti mutta aina ilman lähdettä. Se on vahva merkki epäaitoudesta. Sanoisin että aito pätkä TSH:sta on kontaminoitunut, kun se on ollut tekstissä jossa ”sitaatin” muu osa on sen kirjoittajan kynästä.

Tämänkaltaista on valitettavan paljon netissä. Lähdekritiikkiä pitäisi opettaa jo eskarissa, muuten sivistyksemme on kohta raunioina, kuten sanoi...
 

Shacklebolt

Kontulainen
Kirjeitä mietinkin, että niistä jos olis livahtanut ilman lähdeviitteitä, mutta ei siis oma hakemistonkäyttöni ollut ihan epäonnistunutta :D meh. Siitä "fantasy is escapist" -pätkästä löytyy sentään googlella myös tieto että ei oo aito lainaus, mutta nää uskontosetit kiinnostaa vissiin harvempaa että niistä löytyisi myytinmurtamista samoissa määrin.
 

Luvailin

Kontulainen
Lueskelin Kirjeet uudelleen läpi englanniksi vasta vähän aikaa sitten, yrittäen kiinnittää huomiota kieleen ja ottaa siitä oppia mm. sähköpostien kirjoittamiseen, koska Tolkien oli niin hyvä kirjeiden kirjoittaja. En tainnut oppia paljoakaan, mutta Tolkienin kielenkäyttö on ehkä jotenkin vielä mielessä - ja nyt lainaamasi tekstin sana Jesus tuntui minusta yllättävältä. En kyllä ollenkaan huomannut tätä aiemmin, mutta näyttäisi siltä, että Tolkien ei kovin usein käyttänyt Jesus-nimeä. Selailin nyt hakemiston viitteitä (kohdasta Jesus Christ), ja siellä on paljon useammin Christ tai Son tai Our Lord. Jesuskin löytyy sentään ainakin kerran kirjeestä 250.

Eihän tämä kovin paljon kerro, mutta ainakin omassa mielessäni Jesus-sanan käyttö hiukan vähentää todennäköisyyttä, että lainaus olisi aito ja sanatarkka.
 

Shacklebolt

Kontulainen
Joo, kiinnitin kans huomiota samaan kun selasin hakemiston kanssa illalla. Eli menköön se, mutta tulipa inspiraatio etsiä ihan itse sopiva joululause kirjeistä :)
 

Telimektar

Fundamentalisti
Onkohan Tolkien-monogrammin käyttö eri kielillä julkaistujen Tolkienin teosten kansissa tai jollain alkulehdellä nykyään jokin Tolkien Estaten vaatimus?
(Kukaan meidän foorumimme lukija ei luultavasti ole nähnyt kaikkia uusia eri kielisiä Tolkien-editioita, mutta joku olisi saattanut nähdä jossain maininnan tällaisesta Tolkienin perikunnan linjanvedosta.)
 

Luvailin

Kontulainen
Kontuwikin juuri päivitettyä Nivrim-artikkelia lukiessani minua alkoi kiusata tällainen pikku kysymys: Osa Sirion-jokeahan kuului Melianin vyön sisään. Miten tämä käytännössä mahtoi toimia, jos joku vaikka kulki veneellä jokea alavirtaan? Pysähtyikö vene ennen Doriathia keskelle virtaa, tuliko matkustajille vastustamaton halu rantautua, vai pääsikö Sirionia pitkin kulkemaan, kunhan Vyön sisällä ei mennyt joen rantaan?

Sirion tosin johtaa tältä alueelta putouksille ja sitä ennen Talmalompoloille (Aelin-uial), jossa Silman Beleriandista-luvun mukaan oli aina sumua ja Doriathin lumous oli sen yllä. Oliko siis niin, että Doriathista ei päässyt ulos Sirionia pitkin muuten kuin eksymällä rannan sumuun tai putoamalla putouksista alas, jolloin sinne ei kannattanut yrittää veneellä?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Ainakin mitä tulee Vihollisen palvelijoihin, Sirion sinälllään lienee ollut heille pelottava elementti, asuihan siinä Ulmon voima. Se ei tosin estänyt Sauronia valloittamasta Sirionin saarta.

Vaan enpä tiedä mitä veneellä Doriathiin pyrkiville tapahtui. Kysymyksessähän ei ole vain Sirionia pitkin tapahtunut maahantunkeutuminen, vaan valtakuntaan virtasivat myös Esgalduin ja Aros; Celon kulki pitkin Doriathin rajaa.

Kysyä voisi myös, missä kulki Nivrimin maaraja Teiglinin ja Sirionin yhtymäkohdan tienoilla. Ehkäpä nämä asiat olivat ensimmäisellä ajalla selviä ja kaikkien tiedossa mutta meille ei vain ole välittynyt tarpeeksi yksityiskohtaisia selvityksiä.
 

Vohobitti

Kontulainen
Keskellä ylhäällä on Repunpään ovi ja siitä vasemmalle ikkunoita.

Mut onko sen oikealla puolella oleva vai mäenhuipulla oleva juhlapuu?

Entä mikä noista alempana on Repunreuna 3, eli Ukko Gamgin kolo?

J.R.R._Tolkien_-_The_Hill_-_Hobbiton-across-the-Water_(Colored).jpg
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Juhlakenttä avautui Repunpään pääoven eteläpuolella, joten näyttää olevan tuo viistosti alas oikealla kentän reunassa kasvava puu.



Repunreuna on heti Repunpään alapuolella ja Juhlakentän vieressä; siitä on kuvassa vaikea nähdä kolmea koloa (erotan ainakin kaksi, oikeanpuoleisin on vähän aution oloinen; alemmassa rivissä on isompia ovia mutta ne ovat mielestäni jotakin muuta) mutta jokin niistä se on.

 

Laichalaf

ben enyd
Törmäsin faktaan että JRR oli kirjoittanut lyhyen esperantonkielisen tekstin, mistä tuli sitten mieleen että montaakohan kieltä Professori mahtoi osata edes hieman? Äkkiseltään tulee (sindarin ja quenyan lisäksi) mieleen kymri, afrikaans (hollanti), latina (sitä kautta varmaan italia ja romania), anglosaksi, suomi (kai hieman sitäkin kummaa kieltä), kai norja/islanti/tanska, saksa (joku kirje taisi mennä sinne saksaksi). Siis kymmenen yli mennee Tolkienin joskus käyttämien kielien määrä mutta paljonko yli? Osasiko hän ranskaakin, sehän on ihan julmetun vaikeaa ainakin kirjoittaa?
 

Telimektar

Fundamentalisti
Osasiko hän ranskaakin
Ranskan, saksan ja latinan alkeita Tolkien oppi jo kotona äidiltään. Nämä kolme kieltä ja klassinen kreikka olivat sitten Tolkienin lukujärjestykseen kuuluneita oppiaineita King Edward´s Schoolissa Birminghamissa. Ranskaa ja saksaa Tolkien tuli myös jonkin verran puhuneeksi Euroopan mantereella oleskellessaan. Lukuisten muiden kielten suhteen kyse oli kai lähinnä luetun ymmärtämisestä tai sanasto- ja kielioppivertailujen tekemisestä. Italiaa ja espanjaa Tolkien yritti opetella myös puhumaan, mutta ei ollut kovin tyytyväinen tuloksiin. (Italianmatkallaan 1955 hän pyrki keskustelemaan paikallisten kanssa näiden omalla kielellä.)

Afrikaansia Tolkien osasi vain pari sanaa, hänhän oli asunut Etelä-Afrikassa vain kolmivuotiaaksi asti, eikä myöskään pitänyt afrikaansia tai hollantia kovin kauniina kielinä.

Yllä mainittujen lisäksi Tolkien pyrki jossain vaiheessa opettelemaan puolaa ja venäjää, mutta ei ehtinyt alkeita pidemmälle. 1950-luvulla hän paneutui myös Raamatun hepreaan (Joonan kirjan käännösprojektin yhteydessä.)

(Lähteenä Scull & Hammond: J. R. R. Tolkien Companion and Guide, ss. 460-482, "Languages")
 
Last edited:

Laichalaf

ben enyd
Aktiivinen kielen käyttö on tosiaan aivan eri asia kuin muutaman lauseen kirjoittaminen. Olen minäkin kerran laatinut saamen kielisen lausahduksen mutta en muistanut sitä enää seuraavana päivänä. Voisi siis kai sanoa että JRR osasi 5 kieltä hyvin ja lukuisia muita hieman. Ehkä tämä ei ole kielitieteilijöiden keskuudessa erikoista, mutta itse olen tuntenut vain 3 ihmistä joilla 5 kieltä on suurin piirtein hallussa.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Muinaisenglantia eli anglosaksia voinee pitää Tolkienin kannalta vieraana kielenä. Kyseisen oppiaineen professorina hän epäilemättä osasi sitä niin hyvin kuin kuollutta kieltä voi osata.
Latinaa Tolkien joutui ainakin lukemaan työssään, keskiajan lähteiden lisäksi monet filologiset tutkimusartikkelit oli vielä 1800-luvulla kirjoitettu latinaksi. Säännöllinen latinankieliseen messuun osallistuminen piti myös epäilemättä yllä tuntumaa kieleen.
En ole lukenut niin yksityiskohtaisia kuvauksia Tolkienin päivittäisistä toimista että tietäisin, kuinka paljon hän luki kreikkaa opiskeluaikojensa jälkeen. Mutta koska Tolkien totesi kreikankielen soinnin tuottavan itselleen erityistä mielihyvää, niin voisin veikata hänen ajoittain lukeneen kreikankielisiä klassikkotekstejä virkistyksekseen.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Latinasta ja kreikasta täytyy muistaa vielä se, että kun Tolkien meni yliopistoon (Exeter College), hänen pääaineensa oli aluksi Classics, eli latina ja kreikka ynnä kyseisillä kielillä kirjoitettu kirjallisuus. Vuoden parin päästä hän vaihtoi sitten anglosaksisen kirjallisuuden pariin. Mutta klassilliset kielet, etenkin latina, säilyiivät varmasti Tolkienin repertuaarissa ja varmasti hän tarvitsi latinan taitoa tutkimustyössään, kuten Telimektar yllä toteaa.

Tolkienin läheinen suhde latinaan käy hyvin ilmi myös Maamiehessä ja lohikäärmeessä, jossa on paljon latinankielisiä nimiä ja niiden (usein humoristisia) selityksiä sekä pidempiäkin tekstejä latinaksi. Ja onpa siellä kreikkaakin, ainakin nimet Chrysophylax (Χρυσοφύλαξ, 'kullanvartija') ja Galathea (γαλαθεᾱ́ 'maitojumalatar').
 

Banazîr Gamgi

Kontulainen
Kaipailisin joltain haltiakieliä taitavalta käännöstä tästä haltialaulusta:
A Elbereth Gilthoniel,
silivren penna míriel
o menel aglar elenath!
Na-chaered palan-diríel
o galadhremmin ennorath,
Fanuilos, le linnathon
nef aear, sí nef aearon!


Nämä säkeet esiintyvät useamman kerran Sormusten herrassa, mutta en ole törmännyt käännökseen siitä. Osaisiko kukaan tarjota suomennosta?
 

Luvailin

Kontulainen
"Virallinen" käännös löytyy The Road Goes Ever On-nuottikirjasta, jossa Tolkien itse kääntää laulun sekä sanasta sanaan että vapaasti (löysinpäs! - muistin että olin nähnyt käännöksen jossain). Mutta tuo Wikipediassa oleva käännös on hyvin lähellä näitä kahta, vaikka ei olekaan suora kopio.
 
Ylös