Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

  • Keskustelun aloittaja Halfaery
  • Aloitettu
Kaksi tornia -elokuvaversion extended editionin kohtauksessa 15 (?) Aragorn, Legolas ja Gimli vaeltavat Fangornin metsässä, jolloin Legolas huomaa jotain, katsoo tarkemmin kameraa kohti ja sanoo "White wizard approaches" (suom. Valkoinen velho lähestyy). Vastaavassa kohdassa TSH-kirjassa ei kuitenkaan puhuta valkoisesta velhosta (tai en ainakaan huomannut).
 
Olisiko tosiaan noin ettei löydy, Saruman valkoiseksi häntä kyllä kutsutaan joitakin kertoja. Eikö edes Keskeneräisten tarujen Istari-osassa ollut? (Tarkastaa. . . . . Ei ole! ) Eipä kyllä tule mieleen kohtaa jossa Gandalfiakaan sanottaisiin suoraan Harmaaksi Velhoksi. Tai Radagastia Ruskeaksi Velhoksi.
 
Last edited:
Kaksi tornia -elokuvaversion extended editionin kohtauksessa 15 (?) Aragorn, Legolas ja Gimli vaeltavat Fangornin metsässä, jolloin Legolas huomaa jotain, katsoo tarkemmin kameraa kohti ja sanoo "White wizard approaches" (suom. Valkoinen velho lähestyy). Vastaavassa kohdassa TSH-kirjassa ei kuitenkaan puhuta valkoisesta velhosta (tai en ainakaan huomannut).
Toki Legolas oletti Sarumania, koska oltiin lähellä hänen aluettaan. Legolasille Saruman oli Valkoinen, kuten hän (haltiat) Sarumanin tunsi. Hän ei vielä ymmärtänyt Sarumanin turmioitumista?
 
Tolkienin Kirjeissä on kohta (kirje 232, s. 388), jonka luulemme ymmärtävämme mutta koska luulo ei ole tiedon väärti ja pahimmanlaatuista tietämättömyyttä on luulla tietävänsä jotain mitä ei todella tiedä, esitämme asian teille, arvon kontuiitit. Tolkien siis kirjoittaa marraskuussa 1961 Joyce Reevesille näin:

Olen pitänyt tarinasta, ja toivon että suot puheliaisuuteni anteeksi. Pahoin pelkään, että huomautukseni muistuttavat hieman sitä legendaarista saksalaisprofessoria, joka kirjoitti pitkän kirjan Das Komischesta. Kun joku kertoi hänelle sen jälkeen hauskan tarinan, hän tuumi hetkisen, nyökkäsi ja sanoi: "Aivan, sellainenkin vitsi on."​

Me siis luulemme, että legendaarinen saksalaisprofessori on Sigmund Freud ja pitkä kirja Das Komischesta on Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan (1905). Mutta toisaalta, kirjan suomennos on vain 209-sivuinen ja Sigmund Freud oli syntyjään itävaltalainen eikä saksalainen (syntyi siis Itävallan keisarikunnassa, nykyisen Tšekin tasavallan alueella). Eikä ainakaan hänen teoksensa nimi ole "Das Komische", kuten esimerkiksi Wolfgang Preisendanzin kirjan, joka tosin ei voi tulla kysymykseen, sillä se on vuodelta 1975.

Olisimme sangen iloisia, jos joku voisi osoittaa luulomme vääräksi tai oikeaksi tai Freudin elämäkerrallisia anekdootteja hyvin tuntevana muistaisi, että tuo "Aivan, sellainenkin vitsi on" (huom. viittaus vitseihin, joskaan ei piilotajuntaan) on hänen tokaisunsa (tai sitten jonkun muun). Niin, tai muuten osaisi kertoa, kenestä Tolkien todella puhuu.
 
Voisiko sana "legendaarinen" viitata siihen, että kyse on itse asiassa urbaanilegendasta eikä mistään tosielämän professorista?

Tuo on huomionarvoinen näkökulma ja itse asiassa ehkä todennäköisimmin oikea vastaus; ollakseen Fleisch und Blut -legendaarinen professorin täytynee olla vähintään Freudin luokkaa; muussa tapauksessa legendary professori voisi hyvinkin kuulua samaan vitsiin jonka vitseistä lausui. Kun ottaa huomioon epävarmuustekijät hahmon yhdistämisessä Freudiin, loogisinta olisi jättää koko juttu selittämättä sen tarkemmin. Ettei joutuisi häpeään.
 
Jaksaisiko joku HoMEn osan 12 The Peoples of Middle-Earth omistava tarkistaa, mitä luvussa The Shibboleth of Fëanor tarkalleen ottaen sanotaan Mahtanin jälkeläisten hiusten väreistä? Muistelin itse, että sekä Mahtanilla että Nerdanelilla olisi ollut punaruskeat hiukset muttei silti kellään Nerdanelin pojista. Kun nettilähteistä yritin tarkistaa asiaa, alkoikin näyttää siltä, että Mahtan oli ainoa punaruskeapäinen luonnonoikku, Nerdanelilla oli ihan vain (ilmeisesti tumman)ruskeat hiukset ja kolme hänen pojistaan peri saman ruskean hiustenvärin. Nettiin voi kuitenkin kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, joten haluaisin vielä tarkistaa, mitä kirjassa oikeasti sanotaan.
 
Last edited:
mitä luvussa The Shibboleth of Fëanor tarkalleen ottaen sanotaan Mahtanin jälkeläisten hiusten väreistä

Veljeksistä ensimmäinen, kuudes ja seitsemäs perivät äitinsä isän hiustenvärin. Nerdanelin omien hiusten väristä en tästä kohdasta löytänyt mainintaa.

[Maedros] he, and the youngest, inherited the rare red-brown hair of Nerdanel's kin. [ ... ] The two twins were both red-haired.
(HoME, XII, 353; "The Shibboleth")

[The other word ROS] is supposed to be a colour word, referring to the red, red-brown hair of the first, sixth and seventh sons of Fëanor, descending to them from their maternal grandfather
(HoME, XII, 368; "The Problem of Ros")

Mutta jos myös Nerdanelilla olisi ollut punaiset/punaruskeat hiukset, niin tässä kohdassa olisi kai ollut luonnollisempaa sanoa että nämä pojat perivät äitinsä hiustenvärin?
 
Last edited:
Paljon kiitoksia @Telimektar ! Fesen puolella pohdittiin, mikä on innoittanut kaikki ne kuvat punapäisistä Fëanorin pojista, Silmassa tai KTK:ssa kun ei ole mitään mainintaa moisesta. HoMEhan se näköjään on syypää, joskin itse veikkaan edelleen, että monissa fanipiirroksissa toistuva hiusten kirkas punainen väri (punaruskea on minun mielestäni aikalailla eri asia kuin porkkananpunainen) ja polvipituisuus on kyllä Taurielin syytä.
 
Christopher jätti osia Shibbolethista pois HoMe:sta. Niitä on julkaistu Vinyar Tengwarissa (41, 2000) ja yksi näistä palasista on marginaalihuomautus kohdassa, jossa käsitellään nimeä Maitimo, Marginaaliin on siis kirjoitettu: "[Nerdanel] herself had brown hair and a ruddy complexion" (VT 41, 2000, s. 9). Tämän perusteella siis tiedämme tarkasti, että Nerdanelilla oli ruskeat hiukset ja punakka iho.
 
Onko Tolkien Index poistunut verkosta? Osoitteesta ei löydy sisältöä ja Twitter-sivukin on ollut hiljaa noin 8 vuotta.
 
Mix Järvikaupunki rakennettiin järveen Smaugilta suojaan, vaikka Smaugilla oli siivet eli sai tuhottua kaupungin joka tapauksessa?

Jos kaupunkia ois uhannut Glaurung, olisi sen sijoittaminen ollut perusteltua, olettaen et lohikäärmeet eivät osaa uida.
 
Kyllähän Smaug hieman säikähti järveä ensimmäisen kerran kaupunkia vastaan lentäessään; joka tapauksessa kaupunki oli hieman paremmassa suojassa veden päällä.

Mutta kaiken kaikkiaan Esgaroth oli rakennettu jo paljon ennen Smaugin ensimmäistä hyökkäystä Ereborille. Ennen Smaugin tuloa vuonna 2770 ka. Esgaroth oli ollut vauras ja vilkas kauppakaupunki. Esgarothilaisilla "oli ollut valtaa ja rikkautta ja vesillä oli liikkunut kokonaisia laivastoja lastinaan sekä kultaa että sotaväkeä" (Hobitti, luku X, s. 208). Kaupunki oli ollut paljon suurempi kuin Thorinin joukkion saapuessa. Kerrotaan, että myöhempinä aikoina järven pinnan laskiessa kuivina aikoina "tuli näkyviin nykyistä suuremman kaupungin lahoavia paaluja" (Hobitti, luku X, s. 208).

On toki mahdollista, että järven päälle rakentaminen tapahtui alun alkaenkin lohikäärmeuhkaa silmällä pitäen, olihan niitä nähty pohjoisessa kääpiöitä kurmottamassa ja ehkä siksi haluttiin varautua mahdollisimman hyvin. Ja ehkä muutkin mahdolliset viholliset oli helpompi torjua järveltä käsin. Ja ehkä kaupankäynti vesitse sujui paremmin; ties vaikka järven rannat olivat laakeat ja satama oli helpompi rakentaa järvelle kuin rantaan.
 
Kääpiöt kököttivät tynnyreissään aamusta iltaan, ollen kankeita, nälkäisiä, huonokuntoisia ja hiukan märkiäkin riippuen tynnyrin tiiviydestä. Mutta kuinka heille riitti happea siellä koko päiväksi? Olettaisi että tynnyrin pitäisi olla melko tiivis ettei se täysin täyttyisi vedellä ja uppoaisi (varsinkin jos on lisälastia mukana...). Kirjassa tynnyrien kannet avattiin vasta Järvikaupungin rannassa.
 
Ehkä tynnyrien kansissa oli jokin tulpan tapainen, joka oli auki? Muuta en kyllä keksi, ja minulla ei ole Hobittia mukana, mistä voisin tarkistaa että mainitaanko jotain tuon suuntaista siinä.
 
Minä muistan, että ei mainita. Tynnyrien on tosiaan oltava vesitiiviitä, että viini pysyy sisällä ja vesi ulkona ja jos se on vesitiivis niin olettaisin sen olevan myös melkolailla ilmatiivis. Minä olen ainoastaan miettinyt kääpiöiden vessatarpeita tuon matkan aikana (koska mietin aina vessatarpeita tällaisissa tilanteissa).
 
Ylös