Pomppiva poni (ja muut majatalot)

Viksuu

Haltia
Pomppiva ponihan on majatalo, mutta kuinka vanha se on?

Sitä ei tietääkseni kerrota Tarussa Sormusten herrasta.
 

Ares B

Antifilatelisti
Briihän oli ikivanha kylä ennen vilkkaasti liikennöityjen valtaväylien risteyksessä. Spekuloisin, että siellä oli aina ollut suuri majatalo, ehkä aina samalla tontillakin koska siinä sitä oli totuttu pitämään. Totta kai se oli vuosisatojen varrella kokenut monta tulipaloa, katon romahdusta, julkisivulautakunnan määräämää purkua, baaritappelua jne, mutta aina se oli restauroitu uudelleen. Joskus rakennettu lisää siipiä, joskus purettu vanhoja pois, joskus täytetty vanhoja kellareita, joskus kaivettu niitä taas uudelleen käyttöön otettavaksi jne. Ja nimikin vaihtui isäntien myötä.

ICE:n Brii-roolipelilisäosan mukaan vuonna 1700 kolmatta aikaa (eli n. 1300 vuotta ennen Tarua) Briin majatalon nimi oli Kuninkaan lepo.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Majatalosta todetaan vain, että se oli vanha; Briimaasta, jonka keskellä se oli, puolestaan esitetään erilaisia ikäarvioita. Tai siis Briin ihmiset väittivät olleensa siellä siitä lähtien, kun heidän esi-isänsä vaelsivat Eriadoriin ensiajalla. Ehkä he rakensivat ensimmäisen majatalonkin jo ennen Beleriandin uppoamista, kukapa tietää. Mutta pitikö Briin ihmisten perimätieto paikkansa ja oliko majatalolle tarvetta jo ennen Morgothin kukistumista? Emme tiedä, mutta ei kai sekään ole mahdotonta. Tiedä sitten kuinka todennäköistä.

Toisaalla (Liite F) sanotaan, että ihmiset vaelsivat Eriadoriin toisen ajan mustina vuosina Ered Nimraisin seudulta ensin Mustainmaahan ja sieltä pohjoiseen. Joten kenties majatalo olikin Sormusten sodan aikana vain 5000-6000 vuotta vanha eikä lähemmäs 7000-vuotias, kuin jos se olisi perustettu jo ensimmäisen ajan auringon vuosina. Mutta kuinka kauan näiltä toisen ajan uudisaukkailta mahtoi kestää ennen kuin he alkoivat tarvita majataloa? Tai siis, majataloa varten tarvittiin kenties myös liikennettä, jota silloin ei vielä liiemmin kai ollut. Ehkä jonkinlainen kyläbaari kuitenkin? Emme tiedä, mutta ei kai sekään ole mahdotonta.

Mutta viimeistään silloin majatalolle tuli tarvetta, kun Númenorin pakolaiset asettuivat Eriadoriin ja Briistä tuli viimeistään pohjoisesta etelään (ja takaisin) ja idästä länteen (ja takaisin) vievien teiden risteyspaikka. Joten ehkä majatalo oli sittenkin vain 3000 vuotta vanha, ellei jopa nuorempikin. Mutta lähemmäs 3000 vuoden ikä ei sille ollut mikään mahdottomuus. Emme kuitenkaan ja kerta kaikkiaan tiedä. Voimme vain arvailla.

(Muistutettakoon vielä varmuuden vuoksi jokaista, että roolipelinimellä "Kuninkaan lepo" ei ole kerrassaan mitään tekemistä kaanonin eli Tolkienin kirjoitusten kanssa.)

P.S. Meillä ei käsittääkseni ole ollut yhtään Keski-Maan majataloille, kievareille yms. omistettua keskusteluketjua. Tämä tuli siis tarpeeseen. Uskaltauduin myös lisäämään keskustelun nimeen "ja muut majatalot" hieman laajentaakseni keskustelun piiriä.

P.P.S.S. Kysymyksiä (muutama): Tunnetaanko toiselta ajalta (Númenor?) tai peräti ensimmäiseltä ajalta (haltiat?) majataloja? Oliko Valinorissa kievareita? Oliko haltioilla tapana kokoontua tuopin tai pikarin ääreen? Matkustettiinhan Beleriandissakin pitkiä matkoja, mutta missä matkalaiset yöpyivät? Vai kehittyikö majatalolaitos vasta kolmannella ajalla?

Tunnettujen majatalojen nimiä on Kontuwikin Majatalot-artikkelissa kahdeksan. Niistä viisi oli Konnussa, kaksi Briissä tai sen lähistöllä ja yksi Minas Tirithissä. Olivatko majatalot siis erityisen hobittimainen juttu vai jätetäänkö ne vain mainitsematta? Oliko esimerkiksi Järvikaupungissa majataloja vai kokoonnuttiinko aina paikalliseen raatihuoneeseen? Vai pitäisikö esimerkiksi Rivendelliä pitää eräänlaisena majatalona? Ja Lothlórienia samoin, siis haltioiden näkökulmasta. Sormusten herran alkupuolella tavattu Gildor Inglorionin haltiajoukko on ainakin yksi esimerkki matkustavista haltioista, mutta he eivät kievaria kaivanneet, vaan yöpyivät ja pitivät kemunsa sopivalla metsäaukiolla. Kenties se oli haltioiden tapa. (Sateella ja pakkasellakin?)

Ja vielä: Miten paljon Sormusten herran kertomuksesta tosiaan voi päätellä Pomppivan ponin iästä?
 
Last edited:

Luvailin

Kontulainen
En ollutkaan ajatellut, että Pomppiva poni oli tuhansia vuosia vanha. Jännää...
Vai pitäisikö esimerkiksi Rivendelliä pitää eräänlaisena majatalona?
Muistanko oikein, että Rivendelliä kutsuttiin Hobitissa Viimeiseksi kodoksi, koska se oli viimeinen majatalo matkalla itään? En kylläkään löytänyt tällaista kohtaa Hobitista muutaman minuutin etsimisellä...
 

Nurn

ääni yössä
Viimeinen majatalo ja Rivendell ovat mielestäni kaksi eri paikkaa. Olen siinä käsityksessä, että Rivendell ei ole kaikkien mentävä paikka, jonne voi tulla kuin "faksi Jäätteenmäelle".
 

Telimektar

Fundamentalisti
Mutta kuinka kauan näiltä toisen ajan uudisaukkailta mahtoi kestää ennen kuin he alkoivat tarvita majataloa? Tai siis, majataloa varten tarvittiin kenties myös liikennettä, jota silloin ei vielä liiemmin kai ollut.
Eriadorin haltiapopulaatio oli toisella ajalla suurempi kuin kolmannella; heillä oli varmasti tuolloin itä-länsi-suuntaista liikennettä. Haltiat yöpyivät ehkä mieluummin metsissä kuin varsinkaan ihmisten ylläpitämissä majataloissa, mutta myös kääpiöillä oli epäilemättä Eriadorissa paljon liikennettä ennen Khazad-dumin [Morian] (länsi?) porttien (ainakin väliaikaista) sulkemista. Ja kolmannen ajan lopulla Pomppiva Poni ainakin kelpasi kääpiöille:
[Viljami Voivalvatti seisoi lähellä tulta jutellen parin kääpiön ja muutaman vieraannäköisen ihmisen kanssa.]

Tolkienin myöhempi essee "Of Dwarves and Men" (HoME, XII, erityisesti ss. 301-305) hahmottelee varsin pitkälle kehittynyttä taloudellista ja sotilaallis-poliittista yhteistyötä kääpiöiden ja ihmisten välillä Eriadorin ja Rhovanionin pohjoisosissa Toisen ajan ensimmäisellä puoliskolla. Tähän olisi hyvin sopinut ihmisten kääpiöille ylläpitämä majatalo jossain Briin tapaisessa paikassa. Kuitenkin kun katsotaan Keski-Maan läntisten osien karttaa (Sormusten herrasta tai Keskeneräisten tarujen kirjasta), niin itä-länsi-suuntainen liikenne on todennäköisesti ennen Eregionin tuhoa kulkenut etelämpää kuin sitä kartassa näkyvää kolmannen ajan loppupuolen itä-länsi-tietä, jonka varressa Brii sijaitsee. Rivendell perustettiin vasta Eregionin tuhon jälkeen, joten sieltä suunnasta ei välttämättä tullut juuri liikennettä länteen. Toisen ajan alkupuolella kääpiöiden ja haltioiden itä-länsi-liikenne kulki luultavasti Khazad-dumin länsiporteilta ja Eregionista Glanduinia pitkin myöhemmän Tharbadin paikkeille, sieltä myöhemmän pohjois-etelätien reittiä seuraten Minhiriathin läpi Sarnin kahlaamoille, myöhemmän Konnun läpi Valkovaaroille ja Harmaisiin satamiin.

Kolmannella ajalla Pohjan ylängolle vieneelle pohjois-eteläsuuntaiselle Vihertielle tuskin oli mitään tarvetta toisella ajalla, ennen Numenorin pakolaisten tuloa. Todennäköisesti Gil-galad luovutti Pohjan ylängön Elendilille juuri sen takia, että siellä ei ollut merkittävää haltia-asutusta. Kun Briin myöhempi asema perustui juuri sijainnille itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaisen tien risteyksessä, niin toisen ajan alkupuoliskolla kumpaakaan näistä teistä ei luultavasti ollut olemassa. Myöhempi itä-länsi-tie perustettiin ehkä juurikin Eregionin tuhon ja Rivendellin perustamisen jälkeen, mutta esimerkiksi kääpiöiden liikenne sitä pitkin oli luultavasti toisen ajan jälkipuoliskon "mustina vuosina" melko vähäistä. Kolmannen ajan pohjois-etelätien eteläistä osaa Rautkymin kahlaamoilta Tharbadin kohdalle tuskin myöskään oli toisella ajalla olemassa, muuten Isildur olisi luultavasti käyttänyt sitä lähtiessään Sormuksen sodan jälkeen paluumarssille pohjoiseen. Myöhemmän Vihertien pohjoinen osuus Fornostista Briin paikkeille rakennettiin ehkä nimenomaan Arnorin perustamisvaiheessa. Ehkä Pomppivan Ponin ensimmäinen edeltäjä perustettiin juuri tässä vaiheessa, sotilastien etappitukikohdaksi. Sotaan Sauronia vastaan lähdössä ollut Elendil yöpyi kenties siellä ennenkuin jatkoi kohti Rivendelliä.
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Niin, Sormusten herrassa (tietysti luvussa "Pomppivan ponin majatalo") sanotaan Voivalvatin kievarin historiasta sen verran, että "se oli rakennettu kauan sitten, aikana jolloin teiden liikenne oli ollut paljon vilkkaampi. Sillä Brii sijaitsi ikivanhassa tienristeyksessä; toinen muinainen tie kohtasi Idäntien heti vallituksen ulkopuolella kylän länsipuolella, ja ennen vanhaan ihmiset ja monenlaiset muut kulkijat olivat käyttäneet sitä tiuhaan." (s. 162 [2007, yksios.]) Tämä kyllä viittaa siihen, että majatalolla olisi ollut muutakin tarvetta kuin kyläläisten oluenjanon ja juorunälän sammuttamiseen vasta sitten, kun Annúminas oli perustettu. Mutta silti majatalo olisi voinut olla todella siinä 3000 vuotta vanha Sormuksen sodan aikoihin.

Ja silti se olisi voitu perustaa kyläbaariksi jo n vuotta aiemmin, jos Briin asutus todella oli niin vanhaa kuin briiläiset itse väittivät: "Omien tarujensa mukaan he olivat maan todellisia alkuasukkaita ja niiden ihmisten jälkeläisiä jotka ensimmäisinä vaelsivat keskimaan länsiosiin. Vain harvat olivat selviytyneet esiaikojen melskeistä; mutta kun kuninkaat palasivat Suuren meren takaa, he tapasivat Briin ihmiset entisiltä asuinsijoiltaan, ja siellä he asuivat edelleenkin kun vanhojen kuninkaiden muisto oli huvennut nurmeen." (s. 161 [2007, yksios.]). -- Tämä on sen puoleen hassu kappale, että se alkaa puheilla briiläisten "omista taruista" mutta päättyy siihen, että briiläisiä todella pidetään seutunsa varsinaisiksi aboriginaaleina.

Asiasta toiseen, Hobitin toisessa luvussa "Lammaspaistia" kerrotaan ohimennen majatalo-olosuhteista "hobittimailla", mikä tarkoittanee lähinnä Kontua. Lähdettyään Vihreästä Lohikäärmeestä "eräänä päivänä juuri ennen toukokuun alkua" vuonna 2941 ka., kuten muista lähteistä tiedämme, "[a]luksi he matkasivat hobittimaila, halki laajojen säädyllisten seutujen joilla asui kunnon väkeä: tiet olivat siellä hyvät ja niiden varrella oli majataloja ja silloin tällöin tuli vastaan kääpiö tai talonisäntä astellen rauhallisesti omilla asioillaan. Mutta sitten kävi puhe oudoksi Bilbon korvissa ja hän kuuli lauluja jotka olivat hänelle tuiki tuntemattomia. Sitten he tulivat Yksinäisile maille, eikä siellä asunut ketään, ei ollut majataloja ja tiet kävivät kaiken aikaa huonommiksi. Heidän edessään kohosi lohduttomia mustan metsän peittämiä mäkiä yhä korkeammalle, eivätkä ne olleet kovin kaukana. Ylhäällä erottui vanhoja linnoja..."

Tämä ei kyllä oikeastaan kerro mitään uutta majatalojen määrästä. Tiedämme jo, että Virranvarresta itään oli ainakin kaksi majataloa Konnun alueella (Ajopuu Sammakkosuonkylässä ja Sillan kievari Rankkivuon sillan kupeessa) ja jopa Brii (jota ei Hobitissa mainita) saattaisi kuulua kertomuksen "säädyllisiin seutuihin", ja vasta sen jälkeen alkoi alue, jossa ei asunut ketään eikä majataloja ollut.

Ja mehän tiedämme ennestään myös sen, että Briistä itään oli vain Hyljätty majatalo (ex Viimeinen majatalo). Yksinäiset maat (engl. Lone-lands) tarkoittanee juuri tuota Briin itäpuolista seutua, jossa todella oli vanhojen linnojen raunioita Rhudaurin ajoilta.

Muuten, Nurn on aivan oikeassa, Viimeinen majatalo ja Rivendell ovat kaksi eri asiaa. Rivendelliähän sanottiin "Viimeiseksi kodoksi" (engl. Last Homely House) mikä tarkoitti lähinnä sitä, että se oli viimeinen kodikas paikka Mereltä itään matkustettaessa (josko tuo nyt piti aivan paikkansa). Rivendell ei tosiaan ollut "majatalo" vaan haltioiden turvapaikka, visusti piilossa syvässä laaksossaan ja Elrondin haltiasormuksen suojeluksessa.

Siinä mielessä Rivendell oli "majatalo", että matkustavat haltiat (ja velhot) saattoivat siellä varmasti yöpyä, ja heidät sinne varmaankin päästettiin, mutta kääpiöillä ja hobiteilla sinne oli tuskin asiaa paitsi enemmän tai vähemmän kutsuttuna harvinaisissa erityistapauksissa (Elrondin neuvonpito, Gandalfin paimentama retkue). Ihmisistä sinne otettiin vastaan dúnedainin päämiesten suvun jäsenet nuorena kasvatettaviksi ja vanhoina eläkepäiviään viettämään. Ja siinä välilläkin, kuten tiedämme esim. Aragornin elämänvaiheista. Mutta ei tosiaankaan mikään julkinen majatalo.

Sitä paitsi, Arnorin ja Gondorin suuruudenaikoina, kun Tharbadin kaupunki oli vielä olemassa, siellä oli takuulla majatalo jos toinenkin Minas Anorin ja Annúminasin välillä liikkuville. Mutta Tharbadista puhutaan vain raunioina.
 

Constantine

Kielten löytöretkeilijä
Ní tyáras enyalë

Omalla kohdallani Eriadorin seuduista (ihmeen tehokkaasti myös kirjan Karttaa ainakin rannikkoseuduilta pälyillessä) huokuva tyhjyys tuntui pitkään aina natsaavan vähemmän loisteliaasti Tolkienin luoman maailman muun yksityiskohtaisuuden kanssa. Kunnes sitten, eräänä päivänä aivosumua vastaan taistellessani ja TSH:n Liitteitä vuositapahtumien kohdalta hipelöidessäni löysin sen: Kolmannen Ajan vuoden 1636 makoisan Ruton! . . . Kyllä se vain ihmetyttää vieläkin, miksei sellainen ole jämähtänyt päähäni kunnolla aikaisemmin. (sic)
 

Nurn

ääni yössä
Olen ainakin itse siinä käsityksessä, että kaikkien ylläpidettyjen teiden varsilla on ollut majataloja päivämatkan välein(päivämatkana itse pidän n 20 -30 km). Mikä sitten on saanut osan majataloja katoamaan? Varmaan kysynnän ja tarjonnan lait tässäkin jylläävät. Gondorissa on oletettavasti ollut toimiva kievariverkosto sormusrähinän aikoihin Anduinin paremmalla puolella, vaikka tästä ei mitään mainitakkaan.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Majatalojen (engl. inn) lisäksi ainakin Konnussa näyttää olleen (miksipä ei, kun tietää millaisia ahmatteja hobitit olivat) vielä jonkinlaisia ravintoloita, ruokapaikkoja, ruokaloita, tai miksikä niitä sanoisi? Turha pähkäillä, Kersti Juvan suomennos ruokahuone on vallan mainio. Sormusten herran alkutekstissä joka tapauksessa mainitaan eating-house kun kuvaillaan Bilbon juhlavalmisteluja armon konnunvuonna 1401:
A draught of cooks, from every inn and eating-house for miles around, arrived to supplement the dwarves and other odd folk that were quartered at Bag End.​

Suomennettuna kohta kuuluu näin:

Kaikista majataloista ja ruokahuoneista virstojen päästä saapui kokkeja täydentämään kääpiöiden ja muiden Repunpäässä asustavien kummajaisten taitoja. (s. 38)​

Tämä antaa myös ymmärtää, että Konnussa oli runsaasti sekä majataloja (inns) että ruokahuoneita (eating-houses) sekä tietysti kokkeja (cooks), joita saapui Repunpäähän varsinainen virta (draught).

Eating-house muuten esiintyy Sormusten herrassa vain tässä kohdassa. Sana ei sinänsä ole mitenkään outo eikä uusi, Merriam-Websterin sanakirjan mukaan se esiintyy jo keskienglannissa (etinge hous[e]) ja se tarkoittaa jokseenkin samaa kuin ravintola, mutta usein viittaa halpaan tai heikkotasoiseen paikkaan.
 

Luvailin

Kontulainen
Onkohan Tolkien välttänyt nykyään tavallisinta sanaa restaurant, koska se tulee ranskasta eli ei ole niin perinteistä englantia? Tai ehkä hän on halunnut korostaa sitä, ettei hobittiruoka ollut kovin hienostelevaa - mutta koska hobitit pitivät niin paljon syömisestä, luulisi etteivät heidän ruokahuoneensa ole huonoja.

Keitä näissä Konnun majataloissa ja ruokahuoneissa sitten kävi? Minulle tuli ensin mieleen Konnun läpi kulkevat kääpiöt ja haltiat, mutta ainakin jälkimmäiset tuntuivat viihtyvän yleensä ihan itsekseen. Briiläisiäkin kävi joskus Konnussa, mutta kaipa kuitenkin suurin osa asiakkaista oli Konnun sisällä liikkeellä olevia hobitteja. Bilbollakin oli tapana käydä pitkillä kävelyretkillä - ehkä hän kävi matkalla ruokahuoneessa ja joskus ehkä yöpyikin majatalossa eikä metsässä tai kotonaan?

Voikohan tämä "täydentäminen" muuten tarkoittaa, että osa ruoasta oli kääpiöiden "ja muiden kummajaisten" tekemää? Tämä varmaan jäisi juhlavieraille mieleen, ja olihan Bilbon juhla muutenkin varsin epätavanomainen. Mutta ehkä se kuitenkin tarkoittaa vain, että kokit täydensivät Repunpäässä muulla tavalla juhlaa valmistelevaa väkeä?
 

Telimektar

Fundamentalisti
Voikohan tämä "täydentäminen" muuten tarkoittaa, että osa ruoasta oli kääpiöiden "ja muiden kummajaisten" tekemää?
Suomennoksen voisi ehkä ymmärtää näinkin, jos kokit nimenomaan täydensivät kummajaisten taitoja, mutta alkutekstissähän ei sanota niin, vaan kokit vain täydensivät kääpiöitä ja muita Repunpäähän majoittuneita kummajaisia, ilmeisesti majoittumalla näiden tavoin Repunpäähän.

Jos Konnussa olisi ollut halpoja, heikkotasoisia ravintoloita ja "eating-houses" olisi viitannut tällaisiin, niin tuskinpa Bilbo olisi kuitenkaan kutsunut heikkotasoisten ravintoloiden kokkeja juhliinsa ruokaa laittamaan. Inns/ eating houses -jako olisi helpoimmin ymmärrettävissä niin, että ruokahuoneissa ei ollut tarjolla majoitusta, majataloissa oli, vaikka majatalojenkin asiakkaista monet tulivat vain syömään tai juomaan.

Jos hiukan käytetään mielikuvitusta, niin erilaisten majatalojen ja ruokahuoneiden suuri määrä voisi selittyä Konnussa kenties vallinneella, tyypillistä esimodernia maaseutuyhteiskuntaa suuremmalla, taloudellista tehokkuutta ja vaurautta lisänneellä erikoistumisella ja työnjaolla. Hobittifarmarit eivät olisi yrittäneet olla mahdollisimman omavaraisia, vaan viljelleet kukin tiettyjä tuotteita markkinoille, ja hankkineet omaan pöytäänsä useimmat syötävät erikoistuneilta leipomoilta, meijereiltä, teurastamoilta, panimoilta, kalansavustamoilta, hillonkeittämöiltä jne. Jos tuotteet olisi tilattu kotiinkuljetuksena, niin tämä olisi antanut tekemistä postilaitokselle ja majataloille. Ruoan tuotantopaikkojen yhteydessä olisi voinut olla mahdollisuus pysähtyä syömään (eating-houses).

Bilbollakin oli tapana käydä pitkillä kävelyretkillä - ehkä hän kävi matkalla ruokahuoneessa ja joskus ehkä yöpyikin majatalossa eikä metsässä tai kotonaan?
Tämä olisi ainakin sopinut vanhemmalle herrasmiehelle. :1420:
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tässä vaiheessa mielenkiintoinen keskustelu siirtyy käsittelemään Bilboa ja Frodoa, heidän (maa)omaisuuttaan ja siihen liittyviä kysymyksiä, kuten sitä, oliko Bilbolla palvelijoita... Niinpä seuraavat viestit on liitetty keskusteluun Hobitit - yläluokan tyhjäntoimittajat joka on perustettu juuri näitä asioita varten.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Kolmannen ajan pohjois-etelätien eteläistä osaa Rautkymin kahlaamoilta Tharbadin kohdalle tuskin myöskään oli toisella ajalla olemassa, muuten Isildur olisi luultavasti käyttänyt sitä lähtiessään Sormuksen sodan jälkeen paluumarssille pohjoiseen.
Huomasin jokin aika sitten, että tämä oletukseni ei pidä paikkaansa. Myöhäisessä "Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä" -kirjoituksessa (KTK, s. 371) kerrotaan että Gondorista Calenardhonin läpi, Tharbadin ja Briin kautta Fornostiin kulkeva tie oli tuolloin jo olemassa, mutta Isildur päätti silti kulkea itäistä reittiä (Anduinin itärantaa pitkin, jolta puolelta Anduiniin ei kumma kyllä näytä laskevan ainuttakaan suurempaa sivujokea), koska hän halusi ensin mennä Imladrisiin (Rivendelliin), ja itäinen reitti oli tällöin lyhyempi.

Tämä selitys tuntuu minusta hiukan epäilyttävältä, koska tietä pitkin marssimisen luulisi olevan selvästi nopeampaa ja helpompaa kuin kovapohjaisessakaan maastossa marssimisen, varsinkin kun tie olisi epäilemättä vedetty korkeuserot minimoiden. Mutta jotenkin täytyi selittää se, miksi Isildur miehineen päätyi kuolemaan Anduinin laaksoon.

Myöskin, jos Gondorin ja Arnorin välinen maantie oli olemassa jo ennen Viimeisen liiton sotaa, niin on sitäkin merkillepantavampaa että Sauronin hyökätessä Mordorista Minas Ithilin kimppuun Isildur "pakeni laivalla vaimoineen ja poikineen Virtaa alas, ja he lähtivät purjehtimaan merta myöten Anduinin suulta Elendiliä etsimään" (Mahtisormukset ja kolmas aika", Silmarillion, s.365), sen sijaan että Isildur olisi matkustanut maantietä suoraan Elendilin luo. Mutta ehkä Isildur uskoi rakkaimpiensa - ja arvokkaan Valkoisen puun vesan - olevan laivalla paremmassa turvassa, tai epäillä että velipoika Anárion joukkoineen olisi saattanut pysäyttää hänet maantien varressa ja ryhtyä kiusallisesti kyselemään miksei Isildur ollut jäänyt puolustamaan Osgiliathia.

Toinen täsmennys Toisen ajan maanteitä koskeviin arvailuihini on se, että vaikka Sormusten herran liitteet kertovat Rivendellin perustetuksi vasta Eregionin tuhon jälkeen, niin niiden varhaisemmat versiot (HoME, XII) esittävät että Eregion ja Rivendell perustettiin samoihin aikoihin (noin vuonna 750 ta.). Tällöin voisimme myös helpommin ajatella että Briin kautta Rivendelliin ja Sumuvuorten yläsolalle kulkenut itä-länsitie olisi voinut olla olemassa jo toisen ajan alkupuolella. Ehkä jossain Rautavuorten suunnassa asui tuohonkin aikaan kääpiöitä, jotka olivat yhteydessä Sinivuorilla asuvien heimolaistensa kanssa. Eregionista ja Rivendellistä noldor olisivat voineet kontrolloida molempia tunnettuja Sumuvuorten solia ja niiden kautta mahdollisesti kulkeneita kauppareittejä. Mutta tässä lähestytään ehkä jo tulevan Amazonin tv-sarjan aihepiirejä.
 
Last edited:

Nurn

ääni yössä
Jatketaan majataloteemaan parissa. Sinivuorillahan asui kääpiöitä koko kolmannen ajan, eikö. Jatkuiko tie Konnusta Sinivuorille , samaan suuntaanhan mentiin myös Harmaisiin satamiin? Asuiko Konnun ja Sinivuorten välillä ketään?
 
Ylös