Prometheus-leiri

Minä olin aikoinaan Prometheusleirillä Kustavin kartanossa. Mukava paikka, muistot ovat kovin kauniita sieltä.
Vieläkö Prometheuslaiset saavat sellaisen hienon kaulakorun valmistuttuaan, päästyään antiripille, vai miksikäs sitä kutsutaan?
Ajatella, viiden vuoden kuluttua oma esikoinen menee Prometheusleirille...

Juu, leiriläiset saavat Prometheus-juhlassa samanlaisen Prometheus-korun kuin sinäkin 15 vuotta sitten.

Pääsin Hopealahteen, ilmoitelkaa jos joku muukin on tulossa

Haluaisin muistuttaa, että Prometheus-leiri ei ole tarkoitettu ainoastaan yläasteelaisille. Tänäkin vuonna järjestetään neljä "seniorileiriä", joiden leiriläiset ovat vähintään 16-vuotiaita. Parikymppisenäkin voi vielä tulla seniorileirille leiriläiseksi, joskin suositellaan, että 20-vuotias lähtisi mieluummin ohjaajaksi (ohjaajista kun on aina vähän pulaa). Tässä vaiheessa vuotta ohjaajaksi ei voi enää lähteä, mutta leiriläiseksi pääsee kyllä.

Itse olen tänä kesänä ohjaajana seniorileirillä, ja odotan, että leiristä tulee tavallistakin parempi. Kun leiriläisille on karttunut normileiriä enemmän ikää ja kokemusta, ovat keskustelutkin varmasti syvällisempiä. Seniorileirin ohjelma on samanlainen kuin tavallisen Prometheus-leirin, mutta leiriläisten ikä otetaan tietenkin huomioon teemojen käsittelyssä.

Luulisi Konnussakin olevan 16-20-vuotiaita, jotka ovat kiinnostuneita monipuolisesta pohdiskelemisesta ja ajatusten vaihtamisesta hyväksyvässä ilmapiirissä. Mikäli Prometheus-leirikokemus kiinnostaa, on tämänkin kesän seniorileireillä vielä tilaa.

Toki ihan yhtä lailla 14-15 -vuotiaat ehtivät vielä ilmoittautua protuleirille. Leiripaikkojen suhteen on enemmän valinnanvaraa kuin seniorileiriläisillä.

Siskoni kävi leirin, ja kehui kovasti. Se sanoin, että se oli hyvin, HYVIN valaiseva kokemus. Enpä tiedä mitä siihen olisi pitänyt vastata, mutta varmaan siellä oli kivaa, kun sisko palasi kotiin uuden poikaystävän ja uusien hippiystävien kanssa. Mutta siskoni sanoi myös, että siellä opetetaan kiroilemaan kunnolla =D. Ajattelin, että siinä tapauksessa, meikä menee sinne!

Hathaldir sanoi:

Itse olen tänä kesänä ohjaajana seniorileirillä, ja odotan, että leiristä tulee tavallistakin parempi. Kun leiriläisille on karttunut normileiriä enemmän ikää ja kokemusta, ovat keskustelutkin varmasti syvällisempiä. Seniorileirin ohjelma on samanlainen kuin tavallisen Prometheus-leirin, mutta leiriläisten ikä otetaan tietenkin huomioon teemojen käsittelyssä.

Click to expand...

Voiko seniorileirille muuten päästä ohjaamaan omasta toiveesta? Tai siis, jos ilmoittautuu ohjaajaksi, niin tietäisitkö yhtään kuinkahan suuret mahdollisuudet mahtaa olla päästä juuri seniorileirille? Kiinnostaisi itseäkin ehkä eniten seniorileirin ohjaaminen.

Gubler sanoi:

Mutta siskoni sanoi myös, että siellä opetetaan kiroilemaan kunnolla =D. Ajattelin, että siinä tapauksessa, meikä menee sinne!

Click to expand...

Noh, en kyllä voi luvata sinulle, että oppisit protuleirillä kiroilemaan. Se ei nimittäin kuulu leirin ohjelmaan. Itse en ole havainnut protuleireillä erityistä taipumusta kiroiluun. Ilmeisesti siskosi leirille on sattunut voimakkaita ilmaisuja käyttäviä ihmisiä, ovat he sitten leiriläisiä tai tiimiläisiä. Mutta kannattaa mennä joka tapauksessa. Vuorosi taitaa olla kahden vuoden kuluttua?

Päärynä sanoi:

Voiko seniorileirille muuten päästä ohjaamaan omasta toiveesta? Tai siis, jos ilmoittautuu ohjaajaksi, niin tietäisitkö yhtään kuinkahan suuret mahdollisuudet mahtaa olla päästä juuri seniorileirille? Kiinnostaisi itseäkin ehkä eniten seniorileirin ohjaaminen.

Click to expand...

Toiveita voi esittää. Itsekin toivoin pääseväni tänä kesänä seniorileiritiimiin, kun neljä edellistä leiriäni (eli kaikki vetämäni) ovat olleet tavallisia. Kuitenkin tärkeimmät perusteet tiimiin sijoittamisessa ovat aikataulutoiveet ja yhteensopivuus muiden tiimiläisten kanssa. Jos rekryt ovat tilanteessa, jossa tiettyyn tiimiin voitaisiin sijoittaa kaksi aikatauluiltaan ja persoonallisuudeltaan yhtä hyvin sopivaa ohjaajaa, varsin luultavasti jomman kumman kandidaatin aikataulutoivelomakkeessa tai rekrykeskustelussa esittämä toive olisi ratkaiseva. Mitän ei voi siis luvata, mutta kyllä esitetyillä toiveilla merkitystä on. Huomaa, että seniorileirejä järjestetään vain kesäloman ensimmäisellä ja viimeisellä viikolla.

Rippileirillä ainakin oppii kiroilemaan, varsinkin jos toimii isosena eli kuuntelee useamman viikon ajan pari vuotta nuorempien ärräpäitä. Voin todistaa tästä omakohtaisesti (pun intended), sillä nuorempana en oikeasti kiroillut itse juuri lainkaan - paitsi aina leireiltä palattuani. Kiroilu kun tarttuu siinä missä hauskat hokematkin.

Kirkosta eronneiden vanhempien lapsena minulta jäi rippikoulu väliin, enkä tuolloin ollut edes kuullut Prometheus-leireistä. Korvessa kun elin. Olisi voinut olla siinä iässä hyväkin kokemus, kuka tietää?

Halusin vain sanoa, että kyllä teillä nykyajan nuorilla on sitten helppoa

Kointähti, jos aika, energia, jaksaminen ja motivaatio
riittää, voi aina lähteä ohjaajaksi Protulle. Näin
ainakin minä aion tehdä, nyt kun kesän kiersin
SETA-vieraana useammalla eri leirillä. Aikuisohjaajista
on pulaa. Koulutus tapahtuu kevään aikana, aikataulut ja
muu informaatio näppärästi täältä.

Omista kokemuksistani sen verran, että jo pelkästään
vierailijana ihastuin Protuihin. Nuoret olivat avoimia,
pääosin keskustelu syntyi helposti, nuorten miettimät
kysymykset olivat asiallisia enkä joutunut hylkäämään
yhtäkään kysymystä liian henkilökohtaisena. Se tosin
kertonee enemmän omasta avoimuudestani kuin
leiriläisistä.

Olin siis SETA-vieraana kertomassa SETAn toiminnasta,
mutta ennen kaikkea tuomassa seksuaalisen vähemmistön
arkea esille, kun kerran itse satun homo olemaan.
Saamani palautteen perusteella nuoretkin tykkäsivät,
kun joku asioita pohtinut ihminen, joka ei kuitenkaan
ollut vanha, kertoi kokemuksistaan, mietteistään ja
siitä millaista kaapista ulos tulo oli. Osa koki asian
(homouden, seksuaaliset vähemmistöt ylipäätään)
helpompana lähestyä kun sai kasvot asialle.

Näistä kokemuksista johtuen (ja tieto aikuisohjaajien
tarpeesta) sai minut tekemään parhaan päätökseni
vuosiin. Lähden ohjaajakoulutukseen ja Protuilemaan.

Turhaan Hatha ei hehkuta, eikä kukaan mukaan. Protu on
melkein liian hyvää ollakseen totta. Harmi etten itse
tiennyt mitään moisesta yläasteikäisenä.

Kiitos vinkistä Incánus. Tuo voisi olla hyväkin idea, minulla kun ei ole pahemmin kokemusta nuorten kanssa olemisesta, vaikka tulevassa todennäköisessä ammatissani tuota taitoa tarvitsisinkin. Pitää laittaa idea hautumaan. Jos asiat etenevät hyvää latua, kuka tietää vaikka nähtäisiin ensi kesänä protulla?

Ei ehkä protulla, sillä uudet ohjaajat lähtevät leirille
toisen, kokeneemman aikuisohjaajan kanssa, mutta
koulutuksessa mahdollisesti.

//Edit: Aion myös jatkaa SETA-vieraana toimimista, joten
siinä mielessä protulla tapaaminen on mahdollista.

Luin itsekin juuri tuosta kahden ohjaajan systeemistä. En tosin tiedä, kuinka hyvä esikuva nuorille olisin, oma elämäni kun on mallia "Älkää tehkö niinkun minä teen, vaan niinkun minä sanon!"

Ei ohjaajilla pidäkään olla valmiita vastauksia kaikkeen
vaan asioita pohditaan yhdessä nuorten kanssa. Sinun
mielipiteesi asiasta on ihan yhtä oikea kuin jonkun
toisenkin. Minun nähdäkseni protut antavat hyvin paljon
myös ohjaajille. Ja tosiaan, et ole siellä yksin, vaan
toisen aikuisohjaajan ja viiden apparin kanssa. Viikko
protulla saattaa selventää omaakin ajattelua, nuorilta
nimittäin oppii toisinaan jänniä asioita.

Kointähti sanoi:

Luin itsekin juuri tuosta kahden ohjaajan systeemistä. En tosin tiedä, kuinka hyvä esikuva nuorille olisin, oma elämäni kun on mallia "Älkää tehkö niinkun minä teen, vaan niinkun minä sanon!"

Click to expand...

Älä siitä murehdi. Me ohjaajat olemme ihan tavallisia ihmisiä. Lisäksi voidaan miettiä, kumpi vaikuttaa nuoriin positiivisemmalla tavalla, esimerkki a vai esimerkki b:

a) "En ole ikinä tehnyt mitään tyhmää eikä tulisi mieleenkään tehdä. Älkää tekään lapset tehkö."
b) "No tota, tein näin ja kärsin seurauksista edelleen. Vetäkää omat johtopäätökset."

Ihmisellä kun on mahdollisuus oppia myös muiden virheistä, ei vain omistaan. Yleisesti ottaen yksilön mahdollisuudet pärjätä kasvavat, kun hän vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden, erilaista elämää eläneiden yksilöiden kanssa. Siihen on protuleirillä erinomainen mahdollisuus. Ja tämä ei koske vain leiriläisiä, vaan yhtä lailla myös aikuisia ohjaajia!

Lisäksi on hyvä muistaa, että ensikertalainen on ensikertalainen, eikä häneltä muuta odotetakaan. Monet uudeksi ohjaajaksi kouluttautuvat pelkäävät, että joutuvat olemaan vastuussa koko hommasta, vaikka eivät tiedä läheskään kaikkea leirin käytännöistä, ohjelmasta jne., ulkopuolelta kun tulevat. Tämä on ihan turha pelko! Uusi ohjaaja ottaa tiimissä juuri sellaisen roolin kuin itse kokee luontevaksi. Tietysti sovitut tehtävät tulee hoitaa, mutta tiimissä on seitsemän jäsentä juuri siksi, että leiri voidaan vetää vaikka yksi joutuisi lähtemään kesken pois (jos vaikka omainen kuolee tms.) Tukea saa aivan varmasti, ja kaikista huolenaiheista voi puhua.

Itse olen keväällä kouluttamassa tiimiläisiä, joten ties vaikka tosiaan tavattaisiin koulutuksessa!

Eilen tuli kirje seurakunnalta. Pitäisi päättää, että mennäkkö rippikouluun vai eikö mennä.
Itseäni näin uskottomana puunhalaajana kiinnostaisi Prometheus-leiri enemmän kuin joku ripari,
joka jopa hiukan pelottaa. Mitä jos tulen hulluksi siellä kaikkien virsikirjojen keskellä?
Protuun menisin mielihyvin, mutta äiti ei voi käsittää, miksi ripari ei kävisi minulle.
Olen yrittänyt änkyttää hänelle, että en vaan ole mikään uskovainen.
Minulla ei ole jumalaa. Piste. Olen varmasti hänen elämänsä suurin pettymys,
kun en suostu olemaan samanlainen uskonkiihkoilija kuin hän.
Isä sentään ymmärtää, että olen erilainen kuin useat muut ikäiseni.
En halua vain rahan takia mihinkään leireille, vaan kokemukset ovat se tärkein asia.
Tosin tuon Protun hinta on pienoinen este, mutta uskon ettei pysäyttävä.
Toivottavasti leirin hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Toinen vaihtoehto olisi Juurileiri.
Sekin kiinnostaa kovasti... jos vain ei tarvitse laulaa tai esiintyä, kaikki käy

Äitini on nyt aika suuttunut, kun sanoin suoraan että harkitsen vakavasti kaikkia muita vaihtoehtoja paitsi rippileiriä. Äsken hän huusi, että rahaa ei tipu, ja 15-vuotissyntymäpäiviä ei vietetä, koska en mene rippileirille. Just. :roll:
Raha ei kiinnosta, ja olen varma että jos tarvitsen rahaa niin isä ainakin auttaa. Mutta tuo syntymäpäiväjuttu...
Se vähän harmittaa. Pitää varmaan tyytyä kaverisynttäreihin?

Sano ElenGirl mammalle, että vaikka "väärin" uskovien vihaaminen ja rankaiseminen ovat olleet kristillisiä traditioita ihan kirkon syntyajoilta asti, niin Raamatun mukaan Jeesus kyllä oikeasti käski rakastaa kaikkia ja kohdella muita ihmisiä niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Ja meni nimenomaan syntisiksi katsottujen luo sen sijaan että olisi hengaillut hurskaiden kanssa.

Kokeile kompromissiratkaisua, EG, jos raha ei tosiaan kiinnosta sinua. Mene molemmille leireille. Sovi äitisi kanssa, ettet saa lainkaan rahaa rippilahjaksi, vaan se käytetään protuleirin maksamiseen. Kerro hänelle myös, että protuleirillä ei opeteta ateismia. Vaaka kallistuu täten vahvasti kristillisyyden puolelle leiriasetelmassa, minkä pitäisi tyydyttää äitiäsi.

Rippileirillä kerrotaan vastauksia, protuleirillä opetetaan kyselemään. Päätä itse, kumpi kiinnostaa sinua enemmän, mutta käy katsomassa molemmat vaihtoehdot.

Olen samaa mieltä Pagban kanssa. Se, että olet valmis luopumaan rahasta päästäksesi Prometheus-leirille, osoittaa, että haluat sitä oikeasti. Et siis ole itsekäs kakara joka haluaa kaiken mulle heti nyt, vaan olet valmis neuvottelemaan ja tekemään myönnytyksiä saavuttaaksesi oikeasti tärkeät tavoitteesi. Se on aikuismaista ja vastuullista käytöstä. En tietenkään tunne äitiäsi, mutta yleensä vanhemmat reagoivat positiivisesti tällaiseen, ja ihan syystä. (Eivät toki aina - joskus aikuisetkin osaavat olla <i>todella</i> lapsellisia).

Eikä se rippileiri sinua vahingoita. Kokemus se on sekin, ja varmasti omalta osaltaan auttaa avartamaan maailmankuvaa. Plus että jos se auttaa pääsemään protuleirille, se on aivan varmasti sen arvoista.

Eli ehdota ihmeessä vanhemmillesi molempien leirien käymistä!

No minun äitini osaa olla lapsellinen.
Välillä tuntuu, että tässä perheessä on kaksi teiniä: äiti ja minä.

Hienovaraisen suostuttelun jälkeen äiti tokaisi eilen, että
''mene sitten sinne leirilles, mutta molempiin et pääse ikinä''.

Rahoituksesta ei ole tietoakaan.
Pelkästään rippileirin hän kuulemma rahoittaisi mielihyvin. En ymmärrä häntä, Pagban ehdotus oli mainio, ja se, että käyttäisin rippileiriltä saamani rahat johonkin toiseen leiriin (jota äitini näyttää nyt niin inhoavan
koska minä olen kiinnostunut siitä), taitaa olla hänelle aivan outo ehdotus, tai miten sitä nyt kuvaisi... järkytys?

Mutta kuitenkin päätös on minun. Mieluummin menisin Prometheus-leirille kuin rippileirille.