Kulleroryhmittymän voisi myös eristää juurimaton avulla esim. niin, että kaivaa uudelleen istuttamista varten kasvuston kokonaan ylös (ja samalla pienentää / karsii sitä) ja vuoraa istutuskuopan tarpeeksi syvälle juurimattokaistaleella. Tai vaihtoehtoisesti "avaa" lapion avulla maata kasvuston reunoilta riittävän syvältä niin, että saa ujutettua juurimattoa kasvuston ympärille. Eipähän sitten kulleron pitäisi ihan heti levitä ja vallata koko kukkamaata. Kun vielä leikkaa kukinnan jälkeen kukkavarret pois, niin eipähän leviä siementämälläkään. Juurimaton pitäisi olla sellaista jäykkää ja tiivistä, jotta se todella estää juurinston kasvua. Sitä pitäisi puuhtarhamyymälästä saada ostettua myös metritavarana, jotta sitä ei tarvitsi ostaa valmiiksi pakattuna palana turhan isoa määrää.
Nauhuksista vielä sen verran, että ne eivät keväällä ihan ensimmäisinä versoa maasta, mutta lehdistö kuitenkin kasvaa pituutta aika nopeasti ja peittää hyvin maan pinnan. Kukkimisen jälkeenkin lehdistö pysyy ihan hvyä näköisenä. Ne eivät heti ensimmäisenä vuonna peitä koko niille varattua alaa, mutta aikaa myöten niistä tulee isoja ja lehdistöltäänkin aika laajoja kasveja. Meillä on torpalla kolme vuotta sitten istutettu kallionauhuskasvusto, johon olen tapani mukaan tunkenut kolme tainta (kun vain yksi taimi näytti niin surkean pieneltä...). Olisi pitänyt uskoa, kun istutusohjeessa oli, että taimiväli on vähintään 40 cm. Eli se / ne kannattaa istuttaa ohjeen mukaisesti, eikä niin kuin minä tein. No - voihan niitä jakaa / siirtää myöhemmin toiseen paikkaan.
Tänä keväänä istutin valtikkanauhuksia pariin uuteen kukkapenkkiin ohjeen mukaisesti arviomitalla noin 50 cm välein. Uudet taimet eivät vielä ehtineet kasvaa kovin suuriksi ja korkeiksi, mutta kukkia niihin jo tuli. Kasvin lehdet peittävät myös maan pintaa, samoin kuin kallionauhuksenkin lehdet kasvavat niin, että maan pinta peittyy niiden alle. Kimalaiset ovat innostuneet valtikkanauhuksista kovasti, ja myöhemmin kukkivat kallionauhukset vetävät myös perhosia puoleensa. Kuumana ja kuivana kesänä joutuu kasveja kastelemaan ja puolivarjo / aurinko olisi niille paras kasvupaikka, koska suorassa ja kuumassa auringonpaisteessa ne nuupahtavat kuumimman paahteen ajaksi, mutta piristyvät paahteen hellitettyä.