Puutarha ja viherkasvit

Lapsuuteni vietin maalla joten voisi sanoa, että kasvoin puutarhan/kasvimaan hoitamiseen. Olin aina äitini apuna kuoputtelemassa kukkapenkkejä ja perunaa nostettiin koko perheen voimalla. Oli ihanaa, kun kesällä pystyi hakemaan kasvimaalta tuoreita porkkanoita, mansikoita ym. Kasvatin joskus 7-vuotiaana jopa omia paprikoita. :D Aika väkeviähän niistä tuli, kun kaupan paprikoiden siemenistä niitä kylvin.

Sitten muutimme kaupunkiin ja innostukseni lopahti. Täällä betonin keskellä kun ei ollut samaa mahdollisuutta päästä tonkimaan multaa. Pari vuotta sitten sain kuitenkin uuden inspiraation ja viime kesänä kasvatin tomaatteja. Tai oikeastaan yririn kasvattaa, niistä kun ei koskaan valmiita tullut. No, joku kesä taas uusi yritys.

Noista puista vaahtera on ehdottomasti suosikkini. Muistan kun lapsena pihallamme kasvoi suuri vaahtera rinteessä ja joka syksy kasasimme lehdistä ison kasan johon sitten hypimme. Vaahtera on syksyisin kaunein puu, koska sen suuret lehdet loistavat niin monivärisinä

Minulla on aivan samanlainen unelma kuin Talvella. Omakotitalo, jossa pääsen puuhaamaan kasvimaan ja puutarhan parissa oikein kunnolla. Jospa jo muutaman vuoden sisällä..
 
Puutarhaa ei ole, mutta parveke löytyy. Joka vuosi yritän epätoivoisesti saada tomaatintaimeni tuottamaan edes yhden kypsän tomaatin, mutta yleensä halla vie sitä ennen. Huonekasvit sen sijaan kasvaa jakukoistaa nykyään kun muistan kastella niitä :)
Tomaattien lisäksi parvekkeelle istutan joka vuosi yrttejä (huonolla menestyksellä) ja erilaisia kukkia & köynnöksiä. Ja tidän, että työmäärään nähden saisin kasvit halvemmalla puutarhakaupasta kuin itse kasvatettuna (ja isompia ja paremman näköisiä taimia), mutta silti on joka kevät pakko yrittää itse kasvattaa.
Ai niin, puutarhuri olen minäkin puistopuolelta, onpas tänne osunut monta alan ihmistä. En tosin tee alan töitä enää kuin harrastuksena.
 
Mulla ei puutarhaa ole, muutettiin syksyllä kerrostaloon... Mutta tässä asunnossa on ihanat, leveät ikkunalaudat, vanha talo kun on, ja kasvattelen sitten ikkunalaudoilla kaikenlaista. Kun vain muistais kastella...

Kesällä ajattelin parvekkeelle jotain laittaa... Mietin, jos laittais jotain köynnöskukkaa kasvamaan, kun parvekkeen laita on sellaista rumaa metallilanka-säleikköä... että sais parvekkeelle pensasaidan. :D Saa nähdä nyt, mitä viritän.
 
Haluaisin muratin ja ihmeköynnöksen (bougainville) ja murattiaralian ja atsalean ja muita kauniita kukkivia kasveja. En tiedä, miten saisin ne kasvamaan, mutta tähän mennessä ei multa ole kuollut kuin vain se kiinanruusu, joka sai liikaa vettä. Ehkä siis onnistuisin noitakin kasvattamaan..

Muut noista ovat tietääkseni suht helppoja kasveja, joiden kanssa ei hirveästi pitäisi tulla ongelmia, mutta minulla on sellainen muistikuva että atsalea olisi aika hankala - tai siis sopimaton nykyisiin huoneoloihin. Kaipasikohan se sitten viileämpää lämpötilaa tai jotain, en nyt muista.

Monien perinteisten huonekasvien ongelmahan on se, että ne tarvitsevat paljon viileämpää ilmaa kuin mitä nykyinen huoneilma on, tai ainakin talvilevon viileässä paikassa. Ennenvanhaanhan taloista usein löytyi viileitä saleja talvisin, mutta nykyään harvemmin. Itse ajattelin viileää talvilepoa kaipaavat kasvit laittaa talveksi vanhempien eteiseen, joka varmaan sellaiseen olisi sangen sopiva paikka.
 
Tuossa edelliskesänä luin Joan Marblen kirjan Puutarha Italiassa, ja viherpeukalo puraisi minua. :D En ole vain valitettavasti oikein päässyt toteuttamaan itseäni muutoin kuin kahden keikkuvan kaktuksen ja rahapuun voimin.
Tähän mennessä olen onnistunut tappamaan vain sellaisen minikokoisen ruusun, jonka ei kai ollutkaan tarkoitus kestää kauempaa. Pencil Grass niminen heinätupas taas puolestaan alkoi harottamaan ärsyttävyyksiin asti, joten se sai lentää tunkiolle, vaikka henki siinä vielä pihisikin. Myrtti on muodostunut minulle jonkinlaiseksi haaveeksi, mutta vielä en ole sitä tohtinut hankkia. Musertuisin, jos sellaisen tappaisin!
Puutarhan puolelle en ole vielä päässyt kajoamaan, omaa maapalstaa kun ei löydy eikä äidin kukkapenkkeihin ole koskemista. Oma pikku puutarha olisi niin mukava. Reheviä pensaita, varjoa ja valoa. Ei liikaa rompetta (siis puutarhakalusteita ja muuta tilpehööpiä) ja kasvit saavat rehottaa aika villistikin. Puutarha englantilaiseen tapaan, kiitos!
Minulla on muuten tapana hoitaa viherkasvejani öisin. Kerrankin taistelin sen viheliäisen kynäruohon kanssa saksineni ja kastelukannuineni puolisen tuntia kello kahden aikoihin. Mikäs sen parempi aika... :lol:
 
Rakensin lauantaina isäukon + traktorin kanssa sitä kiviaitaa, josta mainitsin tuossa aikaisemmin ja nyt selkää juilii ihan älyttömästi. Olisi pitänyt ottaa vähän rennommin eikä yrittää nostella yksinään yli 50 kiloisia kiviä paikasta toiseen. Onni ettei mennyt joku välilevy sijoiltaan.
Muurin suurimmat kivet painoivat varmasti yli 700 kg, ja traktorin renkaatkin painuivat ainakin 30 cm sulamisveden kostuttaman maan sisään aina kun sillä nosti ison kuupallisen kiviä muurin päälle, mutta nyt siellä onkin jo melkein 15 metriä kivimuuria valmiina. :D

Aion rakentaa vielä toisenkin vähintään viisimetrisen aidanpätkän pihan toiseen laitaan kunhan kesäloma alkaa, ja luultavasti myös semmoisen noin 30-40 cm korkean kivireunuksen erään äitini kukkapenkin ympärille. Eli on taas ainakin vähäksi aikaa jotain tekemistä.
 
Minäkin olen alan ihminen :D Sain juuri päättötyöni esiteltyä ja odottelen todistusta. Kurjempi tuuri kylläkin pihan suhteen kun asun kerrostaloluukussa jossa ei ole edes omaa parveketta. Ei se mitään. Lainaan anopinpuolikkaan parveketta.

Oma piha. *haaveilee* Kun alkaa miettimään mitä kaikkea sinne haluaa niin riittääköhän edes hehtaari? Tällä hetkellä kotona kasvaa jättimäinen peikonlehti, kolme traakkipuuta joita rakastan ihan hillittömästi, muratti, pullojukka ja kaikkea siemenestä laitettua. Yrttejä ja niitä sitruspuita lähinnä. Heitin jopa saintpaulian menemään kun tähän asuntoon ei oikeasti mahdu mitään ja se oli sellaista wanhaa ja roikkuvaa lajiketta joka rehotti kuin mikäkin rönsylilja. Rasittavaa. Rosmariini yllätti mukavasti. Laitoin kymmenen siementä ja vain kaksi iti. Koulinnan, eli omaan ruukkuun istutuksen jälkeen ruukusta kuitenkin työntyi vielä yksi taimi! Kannatti laittaa kylvöksen multaa pintakerrokseen, näemmä.

Atsalea todellakin vaatii ihan järjettömiä. Ei hanavettä, ei liikaa lämpöä(n. +17 astetta jopa kesällä on hyvä), ei vetoa, ei märkää, ei kuivaa ja tietenkin myös sopiva valo. Kertakäyttökasvi nykyisissä oloissa.

Kiinanruusu vaatii myös, mutta ei sentään niin kamalia. Se pärjää tavallisessa huoneenlämmössä läpi vuoden hajavalossa ja sopivan kosteana, ei siis märkänä koskaan. Silloin kun on nuppuja niin pitää muistaa olla kääntämättä kasvia, sillä kun se yrittää kääntää kukatkin valoa kohti, ne tippuvat. Sellaisen tahdon minäkin, mutta en vielä tähän kämppään. Kyllä se siitä kun pääsen aloittamaan työt ja muutamme uuteen kämppään. Parvekkeelliseen sellaiseen. Saan yrtit sitten pois valtaamasta joka tasoa keittiössä. Ahnehdinkohan liikaa? Sitruunamelissasta olen saanut jo kaksi pientä satoa. Sen verran että teen ja jäätelön niillä kertaalleen maustoin. Nyt ne haarovat hyvin ja seuraavista sadoista tulee sitten kokoajan vain enemmän. Nuoret latvat on yksi herkkulistani ykkösistä.
 
Ihanaa, eilen sain chilin taimia ja niitä siirtelen nyt ruukkuihin.
Niistä saa kuulemma myöskin satoa, vaikkakin hyvin vähän. :)
Ihana ihminen on ystäväni, antoi nimittäin myös yhden anopinkielen mukaan.

Pihaa viikonloppuna haravoin ja nyt on kädet rakoilla. Pahinta on, etten vielä edes saanut hommaa loppuun. Miten se piha näyttääkin nyt paljon isommalta kuin aiemmin? Ikivanhasta "kukkapenkistä", jolle ei ole tehty mitään varmaan kymmeneen vuoteen, löytyi yllättäen muutamia kukkia. Harmi vain, etten tiedä mitä ovat.
Odottelen jo, että olemme kesäkuussa ja pääsen torille valitsemaan kukkasia.

Freaky Mike, tuo kiviaita kuullostaa hienolta. Laitathan jossain vaiheessa kuvia, minkälainen lopputulos on. :)
 
Heh.. No joskus kesällä tulee varmaankin vähän tarkempi raportti kaikista kivirakennelmistani. ;)
Pitää ottaa varmaan kuvia myös isukin monumentista. Se on rakentanut nimittäin jo vuosikausien ajan semmoista luonnonkivistä koostuvaa hyppyrimäkeä läheiseen metsään/hiekkamontun reunalle. Siellä oli aika korkea kalliojyrkänne jo ennestään valmiina, ja äijä on latonut siihen juurelle 70-luvulta lähtien jo varmasti kymmeniä tonneja kiviä semmoiseksi lähtöluiskaksi.
 
Huomasin juuri, että haravointi ei loppujen lopuksi olekkaan erityisen hauskaa hommaa. Möyhin myös sitä iänikuisen kukkapenkin kuvatusta, joka tuossa talon nurkalla on ja huomasin että se onkin ihan hyvässä kunnossa. Mitä nyt hieman rikkaruohoja ja voikukkia joutui nyppimään pois.
Meillä kun täällä on näitä ammattilaisia, niin eikös se tarkoita että maa on hyvää jos se on täynnänsä kastematoja? Näin ainakin maalaisjärjellä ajattelisin ja muistaakseni matoset kuohkeuttavatkin maata.
 
Huonekasvivalikoimani laajenee: eräässä ruukussa iti kasvi, jonka siemen toin pari vuotta sitten puolivahingossa Madeiralta. Kattoo nyt, miten se kasvaa. :)
Sen sijaan kultaköynnökseni on käytännössä katsoen kuollut.

Tämmöistä on olla viherpeukalo.....
 
Kasvit on ihania! Pihaa ei ole, mutta huonekasveja on ja parvekkeellekin on jo aloitettu puutarhan perustaminen. Täällä sisällä minulla on nukuloita, miniauringonkukkia, jukkapalmu, limoviikuna ja kaksi traakkipuuta, sekä bampuja. Kaikki kasvavat aikas mukavasti, sillä muistan nykyään jo kastella niitä. Ongelmia syntyy lähinnä mullan vaihdon yhteydessä. tänä keväänä menetin siinä hommassa sitruunan ja appelsiinin. päättivät vain jostain syystä sen jälkeen lakata kasvamasta ja alkaa haalistua ja vaaleta ja nuupsahtaa.. en tiedä sit mikä heille tuli.
Tällä hetkellä on sellainen akuutti ongelma, että olemme lähdössä yli viikoksi reissuun, eikä minulla ole kukkien kastelijaa siksi ajaksi. Perhe ja kaikki kaverit ja tutut asuu eri kaupungissa. Kertokaa joku asia tunteva, onkomitään keinoa saada ne pidettyä hengissä poissaoloni ajan? Onko siis olemassa mitään sellaisia kastelusysteemejä tms.? Mitä tehdä? En haluaisi menettää lapsukaisiani. :(
 
Hommaa jostakin iso pesuvati/lastenamme/ämpäri tms. Laita kasvit ruukkuineen vatiin, vati hieman varjoon ja täytä vedellä sopivasti. Viikon poissa oloon riittää hyvin kuvattu konsti, Mummoni kukat ainakin ovat selvinneet tuolla konstilla aina Mummon reissatessa. ( Mummo ei luota minun kukkien hoitotaitooni :oops: )

Sittenhän on olemassa ihan ruukkuja joissa on iso vesisäiliö, mutta tuskin kannattaa semmoiseen tässä vaiheessa kasvia vaihtaa. Mutta seuraavan kerran kun vaihdat multia ja ruukkuja niin kannattaa harkita suoraan tuollaista vesisäiliöllistä ruukkua ;)
 
Taas minä sen sain onnistumaan. :( Tapoi yhden kaktuksistani! Pikku raukka homehtui. Ja hoisin sitä aivan samalla tavalla kuin muita, mutta raukka oli kolme kertaa muita pienempi, niin ehkä kastelin liikaa. Voi pikkuista, se oli niin söpö! Peukalon pään kokoinen.

Yritin tässä pitää myös yhtä kodinonneakin hengissä, mutta kissa oli erimieltä asiasta ja päätti syödä kasvi raukan ja se mitä ei jaksanut syödä niin levitettiin pitkin lattiaa. Ei ilmeisesti pitänyt että laiton kukan neidin (kissan) istumapaikalle ikkunalaudalla.
Tästä vedän johtopäätöksen, että minä en taida enää uusia kukkia hankkia, jos nyt nuo jäljellä olevat edes yritän pitää hengissä. Minusta ei taida koskaan tulla puutarhuria. :wink:
 
Thali sanoi:
Yrttitilanteeni sen sijaan on kaamea. Onneksi sitruunamelissa ja oreganot puskevat vielä uutta lehteä.

Yrttitilanteeni on menetetty. Päätin tänä aamuna vihdoin poistaa myös kituvat oreganot ja sitruunamelissan ja luovuttaa tämän vuoden osalta. Kuolivat sitten loputkin, tai olivat kovaa kyytiä kuolemassa.

Ilmeisesti en ole muistanut niitä joka aamu kastella, kun olen aamuhämärissä ja silmät vielä ummessa lähtenyt töihin. Paitsi että mieluummin luotan miehen teoriaan siitä, että halpiskaupasta ostetut halpissiemenet olivat jo alusta asti sekundaa. Eihän sellaisista mitään kasvakaan. :D
 
Minä olen selvinnyt pidemmistä poissaoloista (esim. kolmen viikon joululoma ja kesälläkin pidempiä aikoja) laittamalla ruukun viereen vesiastian ja siitä putken ruukkuun. Veden pinta pitää olla alempana kuin mullan pinta. Putkeksi kelpaa esim. villalanka, toisen pään olen laittanut vesiastiaan, toisen mullan sisään. Minulla on myös Stockmannilta ostettuja keraamisen kartion ja muoviputken yhdistelmiä, niitä saanee muualtakin. Tuossa tavassa on se hyvä puoli etteivät juuret ole vedessä koko ajan ja eivät mädänny ja kasvi saa niin paljon vettä kuin haluaa. Kyse taitaa olla kapillaari-ilmiöstä?
 
Minua kismittää, että kasviensa suhteen rakastettavan huithapeli veljeni saa pidettyä oreganonsa kauniina ja kukoistavina nähtävästi ilman mitään hoitotoimenpiteitä. Aina kun käy vanhempieni luona, yrtit sen kun rehottavat, ja äiti ainakin kieltää huoltavansa niitä veljeni puolesta. Ilmeisesti minun strategiani, joka koostuu ylenmääräisestä huolehtimisesta, kyttäämisestä ja voivottelusta saa minun huonekasvini lähinnä vaivaantuneiksi, mistä seuraa sitten lehtien pudottelua ja yleistä surkeutta. Ehkä pitäisi vaan ottaa rennosti ja antaa kasvienkin olla välillä vähän omissa oloissaan.
 
Anteeksi, jos nyt innolla annan neuvoja. Mutta sille en mahda mitään...

Maltahwesta: Erittäin toden näköistä, että sinun pikku kaktuksesi on saanut aivan liikaa vettä. Sillä talvella niitä ei kastella pitkiin aikoihin. Kesällä vain tietyn välein. Sillä kaktus selviää pitkiä aikoja ilman vettä. Sillä se varastoi itseensä vettä ja se kuluttaa erittäin vähän vettä.

tumbe: Pieni huomatus varmaan tarkoitat sillä vesisäiliö ruukkulla altakasteluruukkua. Sillä nimellä minä olen kuulut..

Anelma-Unelma: Täällä on jo tullut ihan hyviä neuvoja ja voit käyttää niitä. Mutta kannattaa kasvit suojata auringon paisteesta muuten ne kuivahtaa liika ja kuivuuteen kuolee. Toiset kasvit eivät tarvitse kuin vettä kastella silloin, kun sinä lähdet ja ne selviää sen viikon ajan. Hyvä konsti on joku altakasteluruukku hankkia kasveille. Ainakin isoille kasveille.

Ruby Sandybank: Ajattelit oikein. Sillä, jos siinä ei ole mitään kastematoja eikä minkään sortin elukoita mullassa niin se multa ei ole hyvää periaatteessa se on kuollutta multaa, jossa ei mikään kasvi menesty siinä..

Anteeksi, jos innostuin liikaa. Toivottavasti ei haittaa...
 
Voi, voi. :)
Taidan olla hieman hurahtanut, mutta olen ostellut lisää kukkia ja siemeniä. Tänäänkin lähti puskamarketta kertaa kaksi mukaan ja viimeeksi torilta nappasin tomaatin sekä paprikan. Hyvä juttu tässä kasvien jemmaamisessa on, että jos niitä kuolee niin ei haittaa kun niitä jää kuitenkin. Luotan todella paljon omiin puutarhurin taitoihini. *virn*
 
Joanna sanoi:
Anteeksi, jos nyt innolla annan neuvoja. Mutta sille en mahda mitään...

Maltahwesta: Erittäin toden näköistä, että sinun pikku kaktuksesi on saanut aivan liikaa vettä. Sillä talvella niitä ei kastella pitkiin aikoihin. Kesällä vain tietyn välein. Sillä kaktus selviää pitkiä aikoja ilman vettä. Sillä se varastoi itseensä vettä ja se kuluttaa erittäin vähän vettä.

Saat anteeksi, jos rukoilet polvillasi! Minuahan ei kukaan tule neuvomaan! Murr! :lol:
Kyllähän minä tiedän ettei kaktuksia pidä liikaa kastella, mutta tuotapa en tiennytkään, että talvella kastelua pitäisi vielä vähentää. Tapana on kastella ne noin kerran kuussa ja silloinkin vain vähän vettä. Mutta kuten sanoin oli kyseinen kaktus hyvin pieni, joten sai varmaankin yli annostuksen vettä. :D Onkos tuo kerran kuussakin liikaa?
 
Ylös