Puutarha ja viherkasvit

Päärynä sanoi:

Mun mielestä ananakset (onko se ananas?) kyllä tekee tuollaista alalehtien tappamista usein.Mutta en ole mikään kasvien tuntija.

Click to expand...

Mun mielestä tuo ei ole ananas, ainakaan samanlainen kun meidän ananas. Mutta en myöskään väitä että ei olisi, kun en ole mikään kasviasiantuntija.

On se vaan kevään hienoimpia hetkiä kun esikasvatukseen laitettujen samettikukkien idut tulevat esiin mullasta. Eikä taaskaan kestänyt kuin kolme päivää kylvämisestä.

No eikun ongelma on juuri se, että en tiedä mikä kasvi se on, niin en tiedä onko sen käytös normaalia. Nimesin vaan kuvan äkkiä ananakseksi vaikka ei se minustakaan kuvausta oikein vastaa.

Viime vuonna kasvatin tulikuumalla parvekkeellani menestyksekkäästi keltaisia tomaatteja siemenistä, tänä vuonna testissä on ananaskirsikat. (Taimien ostaminen olisi kai helpompaa, mutta mitä hauskaa siinä sitten on?)

Vähän kuin minun suo-projektini, voisi olla helpompaa ostaa hillat kaupasta mutta mitäs järkeä siinä on jos voi kaivaa takapihallen suon!
Löysin vihdoin myös tahon jolta voin ne taimet tilata, mietin vain että onkohan suoni liian pieni, toisaalta mitenkäs laajennat vajaan metrin syvyistä hökötystä jolla on puhkotut muovireunat ja koko systeemi täynnä turvetta...

Suon kaivaminen takapihalle kuulostaa aika urakalta. Kerrothan sitten miten kasvatus etenee. Hillat, eli meilläpäin lakat, poimitaan kyllä suolta, ei kaupasta. En ole koskaan ajatellutkaan että niitä voisi kasvattaa.

Kevät on saanut taas kiinnostumaan kasveista. Olen innostunut erityisesti yrteistä, kasvatuksessa tällä hetkellä tosin vain basilika. Kesällä keräilen varmaan luonnosta aika paljon tee- ja muuhun käyttöön. Onko teillä kokemuksia kasvien kuivaamisesta, missä vaiheessa kasvikuivurin hankinta on järkevää ja onko niistä ylipäänsä iloa, vai kannattaako kuivata ihan tavallisella hitaammalla ilmakuivatuksella? Kuinka paljon kuivaustapa vaikuttaa maun säilymiseen?

Toki miulta viherkasvejakin löytyy, kirjovehka, tulilatva, hassu putkilolehtinen rahapuu, siroliuska-aralia sekä eräs toistaiseksi tuntematon tuttavuus. Muratti ei selvinnyt parin viikkoa kestäneestä italianmatkastani isoveljen hoivissa, mutta vehka ja tulilatva ovat kestäneet jo kaksi muuttoa. Niiden hyvävointisuus on aika ihme, kun olen hoitanut niitä täysin mutu-tuntumalla. Kai ne tykkäävät olla omassa rauhassaan. Erään puutarhasivuston mukaan tulilatva hävitetään kukinnan jälkeen, mikä ihmetytti, sillä minulla se on tehnyt jo kahdesti kauniit oranssit kukat, eikä tuo viherkasvinakaan ole pahan näköinen.

Yrttejä on tullut nyt kasvateltua pari kesää tyylillä "kaikenlaista pitää kokeilla". Ehdottomaksi suosikiksi on noussut kanelibasilika tuoksunsa vuoksi - kun juuri tuossa siivosin parveketta, löytyi kalusteiden alta muutama viime syksyinen liiskaantunut lehti, ja tuoksu oli edelleen todella voimakas.

Norjalaiset ovat kai tuota lakan kasvattamista kokeileet laajemminkin, mutta en tiedä onko se vielä kovin tuottoisaa. Lakkahan on jännä kasvi sikäli, että se kestää esim. hurjia pakkasia, mutta väärä sää kukinta-aikaan pilaa helposti kaiken.

Täällä Tuusulassa on vähän nihkeästi hillasoita että kyllä, muutoin poimin hillani kaupasta. Ei ole edes sukulaisia missään pohjoisessa että voisi pistäytyä kylään ja käydä sitä kautta kanssa suolla.
Meidän takapiha on sikäli onneksi täysin keinotekoinen, että edellinen omistaja on aikoinaan lapannut karmean keon ehtaa multaa tontin peitoksi ja mukavahan semmoisessa on möyriä. Kaivoin sen vajaan kuution kokoisen suoni about tunnissa...
Jännä nähdä mitä tulee, en ole mitenkään kovin hortonomi, on vaan hauska kokeilla kaikkea, luultavaa tosin on etten pariin vuoteen marjoja saa. Millainen on hillan epäedullinen kukinta-aikainen sää?

Laittelimme tänään toisen kämppikseni kanssa puutarhaa alulle. Parvekkeella on mukavasti tilaa ja tuleepa meille paremmat maisemat, kun emme sitten kesällä yrttien ja muiden hyödyllisten ötököiden takaa näe rumaa parkkipaikkaa. Ainakin toivossa on hyvä elää.

Tällä hetkellä parvekkeellamme on vasta yksi kasvi (lukuun ottamatta edellisen asukkaan pelakuuvainajia): improvisoidussa amppelissa roikkuva ruukullinen sipuleistaan pinnisteleviä pikkunarsisseja. Yrttimme ovat vielä keittiön ikkunalaudalla, kun basilkaa ja rosmariinia ei oikein ilkeä vielä näillä säillä ulos laittaa vaikka parveke lasitettu onkin.

Jos jotain aikoo siemenistäkin kasvatella, niin pian olisi syytä. Siispä kysynkin teitääkö kukaan syömäkelpoisia, mutta railakkaannäköisiä kasveja, joita voisi parvekkeella kasvatella.

Nerwen sanoi:

neljäs on vielä täysi arvoitus. Koska sen alalehdet ovat nyt alkaneet oirehtia (kuten kuvasta näkyy), pitäisi tunnistus saada tehtyä että voisin päätellä mitä se saa liian vähän tai paljon.

Click to expand...

Jos tuolla olisi puuvartta, se voisi lehtiensä puolesta olla uskottavasti traakkipuu, lehtien kuivuminenkin on niille luonteenomaista. Mutta arvatenkin sillä ei puuvartta ole, koska olisit varmaan sitten kuvannut toisesta kulmasta? Eli ei tässä mitään asiaa oikeastaan ollut...

Nerwen kirjoitti

Hei tarvitsisin nyt tunnistusapua... Koska sen alalehdet ovat nyt alkaneet oirehtia pitäisi tunnistus saada tehtyä että voisin päätellä mitä se saa liian vähän tai paljon

Click to expand...

Kyllä huonekasvisi kuvasta päätellen traakkipuulta eniten näyttää.

Traakkipuut viihtyvät valoisassa paikassa ja kauttaaltaan vihreälehtiset sietävät myös varjoa. Kasvupaikan pitäisi olla huoneenlämpöinen, siis ei talvellakaan alle 16 - 18 astetta ja valoisa tai puolivarjoinen, mutta kasvi ei siedä suoraa auringonpaistetta/auringonpaahdetta.

Traakkipuuta kastellaan tasaisesti, mutta jos multa on liian märkää, juuret voivat mädäntyä. Lehtien ja niiden kärkien ruskettuminen johtuu yleensä liian vähäisestä ilman kosteudesta tai multa on päässyt kuivumaan.

Jaha, lisätääs vielä profiilikuva.

Wanted: huonekasvi, joka kestää roimaa laiminlyöntiä eikä pelkää varjoista pohjoisikkunaa. Edullisuus ja ikkunalaudalle istuvuus ovat plussaa.
Nimimerkki Tappanut jopa anopinkielen

Rahapuu tuntuisi olevan varsin sitkeä kasvi varjoisiinkin olosuhteisiin. Lisäksi sitä on helppo lisätä, jos emokasvi alkaa ränsistyä.

Niin joo, sehän voisi olla aika edullinen ratkaisu, kun mulla on jo yksi rahapuu (still alive). Onnistuukos se lisääminen ihan vaan nirhasemalla oksan ja laittamalla veteen? Ja mitä sitten tapahtuu?
Toisaalta haluaisin jonkun ihan täyskasvuisenkin rehun, ikkunalauta kun näyttää niin ankealta tyhjänä jo muutenkin ankeassa keittiössä.

Nerwen kirjoitti:

Jaha, lisätääs vielä profiilikuva

Click to expand...

Juu, on se traakkipuu. Lajia en osaa aivan tarkasti määrittää, kun en ole hortonomi, mutta kasvutavasta päätellen se muistuttaa eniten supputraakkipuuta. Voi se olla tuoksutraakkipuukin. Jälkimmäinen kasvaa hyvin viihtyessään hyvinkin huoneen pituiseksi, joten aikanaan sinun pitää päättää, leikkaatko/typistätkö kasvia, muutatko isompaan ja korkeampaan asuntoon vai lahjoitatko kasvin pois. Kasvin isoksi kasvaminen kestää muutaman vuoden, joten voit elellä traakkipuusi kanssa aivan rauhassa.

Ringlad sanoi:

Wanted: huonekasvi, joka kestää roimaa laiminlyöntiä eikä pelkää varjoista pohjoisikkunaa. Edullisuus ja ikkunalaudalle istuvuus ovat plussaa.
Nimimerkki Tappanut jopa anopinkielen

Click to expand...

Jos et halua jotain mehikasvia, niin suosittelen rönsyliljaa. Itse tapan kaktukset ja muut liikakastelulla, joten en oikein osaa pitää niitä helppohoitoisina. Rönsylilja periaatteessa tykkää siitä, että sitä kastellaan usein, mutta se toipuu hyvin pitemmästäkin kuivumisesta, ellei nyt ihan ruskeaksi ole mennyt. Sitä ei myöskään tarvitse vaihtaa kovin usein isompaan ruukkuun. Se kasvaa toki paremmin, jos antaa tilaa, mutta jaksaa elellä ihan hyvin ruukku täynnä juuriakin.

Pitemmän aikaa kun rönsyliljaa laiminlyö, mutta joskus sentään muistaa kastella, se ryhtyy yleensä tekemään rönsyjä, joita on todella helppo kasvatella. Sitäpaitsi joinakin keväinä se saattaa ihan spontaanisti kukkiittaa rönsynsä semmoisilla söpöillä valkoisilla kukinnoilla.

Traakkipuusta voisin kysyä seuraavaa. Kuinka osin täysin kuivuneesta puusta voisi irrottaa terveitä haaroja vahingoittamatta niiden kasvua? Ikkunalaudallani on yksi varsin rujonnäköinen tapaus (pitkän varren päässä kuivahtaneita haaroja), jonka tyvestä on kuitenkin kasvanut ihan terhakka jo 20-senttinen uusi puuvarsi.

Ringlad sanoi:

Niin joo, sehän voisi olla aika edullinen ratkaisu, kun mulla on jo yksi rahapuu (still alive). Onnistuukos se lisääminen ihan vaan nirhasemalla oksan ja laittamalla veteen? Ja mitä sitten tapahtuu?

Click to expand...

Onnistuu juuri noin, tekevät ihan hyvin juuria, sitten vain multaan. Lisättävä oksa kannattanee olla niitä haaroja, ehkä max. 10 cm pitkä.

Lehtokuusama sanoi:

Traakkipuusta voisin kysyä seuraavaa. Kuinka osin täysin kuivuneesta puusta voisi irrottaa terveitä haaroja vahingoittamatta niiden kasvua? Ikkunalaudallani on yksi varsin rujonnäköinen tapaus (pitkän varren päässä kuivahtaneita haaroja), jonka tyvestä on kuitenkin kasvanut ihan terhakka jo 20-senttinen uusi puuvarsi.

Click to expand...

Ainakin meiltä onnistui aikoinaan yli huonekorkeuden kasvaneen traakkipuun kanssa ihan kätevästi tyly temppu: lehdet saksittiin pois ja koko runko sahattiin parinkymmenen sentin (hiukan lyhyempi olisi ehkä ollut parempi) pätkiksi, joksikin aikaa pätkien toinen pää veteen ja sitten vain uusiin ruukkuihin törröttämään. En tosin mene vannomaan etteivätkö olemassaolevat lehdet ottaisi hiukan tästä nokkiinsa ja keräisi kuivaläikkiä, mutta onnistui meiltä lehtevän latvapätkänkin uudelleenistutus ruukkuun.

Tosin siihen meidän kykymme traakkipuisteina loppuvatkin - omat puumme ovat yksi kerrallaan heittäytyneet vainaiksi tai vähintään poisheitettävän kuivanrönttöisiksi kun taas tuttaville lahjoitetut pätkät alkavat nyt olla komeasti katoissa kiinni mammavainaansa tapaan.

Ringland kirjoitti

Onnistuukos se lisääminen ihan vaan nirhasemalla oksan ja laittamalla veteen? Ja mitä sitten tapahtuu?

Click to expand...

Rahapuun lisääminen onnistuu hyvin kuvaamallasi tavalla. Kun oksaan on ilmaantunut juuret, istuta se varovasti sopivaan ruukkuun. Kun se on juurtunut kunnolla ja ruvennut kasvamaan, niin voi typistää/leikata sitä, niin se haarautuu jonkin ajan kuluttua.

Sen voi saada juurtumaan myös siten, että työnnät verson heti kosteaan multaan juurtumaan. Sen jälkeen multa täytyy pitää tasaisen kosteana, jotta verso juurtuu. Multaa ei saa päästää kuivumaan juurtumisen aikana, mutta ei sitä "uittaakaan" saa, koska silloin juuret tukehtuvat hapen puutteeseen.

Toisaalta haluaisin jonkun ihan täyskasvuisenkin rehun, ikkunalauta kun näyttää niin ankealta tyhjänä jo muutenkin ankeassa keittiössä.

Click to expand...

Viherkasvit eivät ole kovin kalliita (suuria lukuun ottamatta) ja hyvällä tuurilla voi esim. marketista löytää aika isojakin kasveja sopuhintaan. Tarkista samalla niiden hoito-ohjeet ja noudata niitä, niin saat pidettyä kasvisi hengissä.

Pahin viherkasvien hoitovirhe on liika kastelu. Yleensä kastelu 1 - 2 kertaa viikossa riittää, ja silloinkin on syytä tarkistaa, että multa ei ole kosteaa/märkää.

Valoa viherkasvit tarvitsevat, mutta suora auringonpaahde on liikaa suurimmalle osalle viherkasveista.

Ringladille minäkin suosittelisin rönsyliljaa. Angervoinen kertoikin jo tarpeelliset tiedot. Minä olen tappanut rahapuun, useampia kaktuksia, saint paulian (??) ja myös onnenbambun. Rönsylilja on ainoa joka on pysynyt hengissä ja se tosiaankin kukkii kauniin valkoisia kukkia. Itseä ärsytti kasvin harvuus, joten aloin pätkiä silloin tällöin rönsyjä ja tökin niitä multaan "emokasvin" sekaan. Ja hyvin jatkoi kasvuaan.

Rahapuuni pätkäisin isommasta, ja hyvin se kasvoi pari vuotta kunnes vain kuolla kuukahti. Harmittaa sen kuolema niin vietävästi että aion alkaa kyllä kasvattaa uutta pikkupuuta heti kun Suomeen palajan...