Quenya

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Hyvä kysymys, mutta miten lie vastauksen laita? Hobiteillahan oli nimenomaan julepäivät, ja niiden quenyankieliset vastineet númenorilaisessa kalenterissa (käskynhaltijain laskussa) olivat mettarë (vuoden viimeinen päivä) ja yestarë (vuoden ensimmäinen päivä). Tosin ne vastaavat meidän uudenvuoden aattoamme ja uudenvuodenpäiväämme, ja koska joulu on siirretty uudestavuodesta vanhaan pakanallisen Sol Invictus -jumalan päivään (niin se kai suunnilleen meni), tarkka vastine puuttuu. Keski-Maassa ei 25. joulukuuta ollut mitään erityistä juhlaa, enkä tiedä, juhlivatko hobittien lisäksi muut kansat edes vuodenvaihdetta. Senpä vuoksi Tolkienkaan ei ryhtynyt keksimään meidän Aikamme kalenteria vastaavaa toivotusta.

(Mutta toisaalta ja toisaalta: Keski-Maan kalenterin uusivuosi sijoittui oikeasti talvipäivänseisaukseen eli 21.-22. joulukuuta, joten loppujen lopuksi mettarë ja yestarë tulevat aika lähelle joulua ja varsinkin sen esikristillistä merkitystä. Na valima / mára men mettarë ar yestarë "Olkoot mettarë ja yestarë meille iloiset / hyvät!" Miltä kuulostaa? [En kyllä tiedä, onko olla-verbin imperatiivimuodolle na olemassa monikkomuotoa ja pitäisikö sitä tässä edes välttämättä käyttää, jos sellainen tunnetaan... vai pitäisikö olla duaali? Huh!]

Toisaalta tuo joulukalenterissa mainittu toivotus ei ole mitenkään kristillinen, ja koska se kuitenkin liittyy tämän ajan juhlaan, voi sitä mielestäni käyttää vallan mainiosti myös se, jolle kristillinen joulu ei nappaa. Ehkä vielä paremmin kuin se, joka nimenomaan haluaa korostaa joulun kristillisyyttä.

Quenyan "juhlaa" (engl. feast, festival) tarkoittava sana on siis merendë, myös meryalë (engl. holiday) käynee. Na mára merendë 'Olkoon juhla hyvä! / Hyvää juhlaa!' voisi kenties myös toivottaa noin niin kuin yleisesti.
 

Constantine

Konstspråklejon
Mitä kriittisimpään substantiiviin tulee, "syntymiseen" liittyviä sanoja pohtiessa oma mieli tahtoo kiinnittää huomiota juurien (O)NO ja (O)RO samankaltaisuuteen ja johdoksiin aina LT1:n ajoista alkaen (vrt. esim. o/rosta). Tämän vertailun pohjalta loogiseksi synonyymiksi substantiiville "syntymä" voisi ehdottaa muotoja kuten *ono (vrt. suomen 'synty', mutta myös vastakohta nuru < ÑGUR) tai *ónë (*et-ónë?) — vs. helposti aitoprimääreihin sotkettavat *nó-lë, *nó-më [päämalleina cuilë, qualmë]).

No, Tolkien vaikuttaisi kuitenkin nopeasti katsottuna tykästyneen yhä TSH:n jälkeenkin muotoon nosta (jonka päätteen -sta assosioi aluksi helposti pikemminkin "ei-tapahtumallisiin" yleisnimiin) — ainakin verbinä "be begotten" eli juurikin "syntyä" (Eldalamberon 17, jossa myös muita samanlaisia kuten asta-). Sen säännöllisesti johdettuja verbaalinomineja olisivat nostalë, nostië, nosta (vrt. vesta, hwesta, ym.).
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Eli: Na valima men Hristo nostalë ?

En ole kyllä kovin tyytyväinen adjektiiviin valima, pitäisikö vain tyytyä 'juhlalliseen': merya?
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Kiitos Tik. Pitääpä ruveta toivottamaan ihmisille hyvää mettarëa ja yestarëa muutenkin kuin quenyaksi ;)
 

Constantine

Konstspråklejon
Tik sanoi:
Eli: Na valima men Hristo nostalë ?
Datiivipronominien erot mennevät viimeisimmän mukaisesti: men "(vain) meille", ven "meille (kaikille tässä näin ja tuolla ulkonakin)", len "teille"

Itse käyttäisin myös (ainakin tämän kirjoittamisen hetkisessä mielentilassa) genetiivin sijaan joko possessiivia Hristova tai yhdyssanaa *Hristonosta(lë) — ainakin ellei sitten satu puhuttelemaan joukkoa uudestisyntyneitä kristittyjä. (Quenyan omistussijojen vivahde-eroja voi mietiskellä apunaan The War of the Jewels, ss. 368-9.)
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Eikö Hrivë tarkoita talvea? Ainakin jostain teinivuosien Tolkien-tutkiskeluista on mieleen iskostunut, että vuodenajat olisivat Tuilë, Lairë, Yavië ja Hrivë. Vai ovatko ne quenyaa?
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Muistaakseni niissä viime kesän quenyapapereissa ainakin oli nuo ja näin äkkiseltään sanat kuulostavat tutuilta (olen laiska enkä jaksa tarkistaa).
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Eldarin "lyhyessä vuodessa" (loa) ei ollut kahtatoista kuukautta eikä neljää vuodenaikaa vaan kuusi jaksoa siltä väliltä. Nimet vaihtelivat, mutta Imladrisissa niiden nimet olivat (quenyaksi):
  • tuilë 'kevät'
  • lairë 'kesä''
  • yávië 'syksy'
  • quellë 'marras' (engl. fading)
  • hrívë 'talvi'
  • coirë 'koitto' (engl. stirring)

Tämä kalenteri ei käy aivan yksiin ihmisten kalenterin kanssa, ja se oli myös hieman epätarkka (sen lisäksi, että alueellista vaihtelua esiintyi). Lisää sekaannusta tuotti neljännen ajan alku, jolloin vuoden alku siirrettiin entiseen maaliskuun 25. päivään tunnetuista syistä ja vuoden aloitti huhtikuu (kuukausiin kuulumattoman vuoden ensimmäisen päivän jälkeen). Luulisin kuitenkin, että hrívë sijoittui suunnilleen joulu-tammikuulle, mutta se oli siis 60 päivän mittainen jakso. Toistaiseksi en ole löytänyt talvipäivänseisausta tai edes päivänseisausta tarkoittavaa quenyan sanaa, mutta ei olisi kai kovin kummallista, jos haltiat olisivat sitä tavalla tai toisella juhlineet.

P.S. Ihmisen parhaat ystävät eli ranskalaiset ovat laatineet sangen yksityiskohtaisen vertailutaulukon Tolkiendil-sivustolle. Katsokaatten myös sieltä, vualaa:

http://www.tolkiendil.com/encyclo/divers/calendriers
 

Harri Perälä

Kontulainen
Kadonneitten tarujen kirjan mukaan Yksinäisen saaren haltiat, tai ainakin siellä sijainneen Kadonneiden leikkien talon asukkaat, viettivät talvella juhlaa nimeltä Turuhalmë eli "halonveto", engl. "the Logdrawing" (The Book of Lost Tales 1, s. 229–230, 270). Nimi tulee siitä, että juhlaa varten haettiin metsästä suuria halkoja poltettavaksi. En löydä mainintaa juhlan tarkasta ajankohdasta, mutta tapa muistuttaa eurooppalaisia jouluhalkoperinteitä (WP: Yule log), ja varmaankin sen vuoksi Turuhalmëa on pidetty jonkinlaisena haltiajouluna tai keskitalven juhlana. Mellonath Daeronissa on kehitelty toivotus Ná merye i turuhalmeri! eli "hyvää joulua" / "olkoot Turuhalmë-päivät juhlavat".

Harriet M. Bennettin näkemys Turuhalmën vietosta, kaiketi 1800-luvun puolelta:

(Kuva: Art.com, halkotietoa haettu Penin kulmilla -blogista.)
 

Harri Perälä

Kontulainen
Joskus tämän vuoden aikana on tarkoitus julkaista nauhoitus puheesta, jonka Tolkien piti 1958 Rotterdamissa eräänlaisessa fanitapaamisessa. Tolkien lausui puheen aikana myös muutaman quenyankielisen runosäkeen. Sattumalta tilanne on nyt se, että runon englanninkielinen käännös on julkaistu, mutta haltiakielinen teksti on vielä tuntematon (paitsi joillekin yksittäisille ihmisille, jotka ovat jo äänitteen kuulleet).

Carl Hostetter on ehdottanut Lambengolmor-listalla koetta: käännetään runo takaisin alkukielelle eli yritetään arvata, miten Tolkien ilmaisi asian quenyaksi. Kun lopputuloksia verrataan alkuperäiseen runoon, saadaan ehkä jonkinlainen arvio siitä, miten hyvin nykyharrastajien on mahdollista ennustaa Tolkienin sana- ym. valintoja.

Perustellut ja tarkkaan mietityt käännösehdotukset voi siis lähettää Lambengolmoriin, mutta leikkiinhän voi jokainen osallistua myös vähäisemmillä akateemisilla ansioilla. Aion itse postata oman lottorivini tänne, jos saan sen valmiiksi. Tässä virallinen englanninkielinen lähtöteksti Lambengolmorista (Huffington Postilla on hieman erilainen versio, jossa on myös pari säettä enemmän). "Kaksikymmentä vuotta" viittaa aikaan, joka oli kulunut Sormusten herran aloittamisesta.

Twenty years have flowed away down the long river
And never in my life will return for me from the sea.
Ah, years in which, looking far away, I saw ages long past
When still trees bloomed free in a wide country.
Alas, for now all begins to wither in the breath
of cold-hearted wizards.
 

Harri Perälä

Kontulainen
Jos ei veikkaa, ei voi voittaa:

1 Yukainen loar avasírier anduinenen
Kaksikymmentä vuotta on virrannut pois suuressa virrassa
2 ar lá vehtesse earello nin entuluvar.
eivätkä ne elämäni aikana mereltä luokseni palaa.
3 A loar yassen kennen vanwe yéni palantírala
Oi vuodet, joiden aikana näin menneet ajat – katsoessani kauas –
4 ír' aldar losser lehte en mi landanórie.
kun puut kukkivat vapaina yhä laajassa maassa.
5 Ai, an sí ilqua yesta quele súlinen
Voi! sillä nyt kaikki alkaa haipua henkäyksessä
6 ringahonde istarion.
kylmäsydämisten velhojen.

Sanasto (roomalaiset numerot viittaavat The History of Middle-earth -sarjan osiin):
  • yukainen '20' (Early Qenya Grammar); kainen '10' (V:363, 30-luku, PE17:95, 60-luku?). Myöhäisen huomautuksen (VT49:45, 1969) perusteella monikon nominatiivin (loar) käyttö lukusanan kanssa voi olla hyväksyttävää, mutta lukusanan tulisi olla jälkimmäisenä (eleni nelde 'kolme tähteä').
  • loa 'kasvu; aurinkovuosi' (TSH, Liite D)
  • *avasir- 'virrata pois': AWA 'liike poispäin', aukiri- 'leikata irti (ja heittää pois)' (XI:361, 368, n. 1959–1960), ava- verbissä avatyar- 'antaa anteeksi' (VT43:18, 50-luku), sir- 'virrata' (V:385, 30-luku)
  • anduine (PE17:40, n. 1959) = sindarin anduin *'pitkä joki, suuri virta'
  • ar 'ja' (TSH, Namárië)
  • 'ei' (V:367, 30-luku); "neg. imper. ala", "neg. 'no' la" (VT43:22, 50-luku), "Delete √AL|LA 'not.'" (PE17:143, n. 1959?). Tässä on oletettu, että AL-/LA- oli vuonna 1958 ensisijainen kieltosanojen juuri.
  • vehte 'elämä, [(a period of) individual activity]' (PE17:189)
  • ear: Et Eärello 'Suurelta Mereltä' (TSH, 6.5.)
  • nin 'minulle, minua varten' (TSH, Namárië)
  • entul- *'palata'; entuluva 'koittaa kerta [shall come again]' (Silm., luku 20), Entulessë 'Paluu' (KTK 2.I.)
  • a 'oi': A vanimar 'Oi kauniit' (TSH, 6.6., kirje 230)
  • yassen 'missä [wherein]' (TSH, Namárië)
  • ken- 'nähdä, katsoa' (The Monsters and the Critics, A Secret Vice, 60- tai 70-luku); essi apacenyë 'enteelliset [of foresight] nimet' (X:216, n. 1958–1959?)
  • vanwa 'mennyt (ja poissa)' (TSH, Namárië)
  • yén 'vuosi; 144 aurinkovuotta' (TSH, Liite D); yénion yéni *'aina ja ikuisesti; aionien aionit' (VT44:36, 60-luku)
  • *palantir- 'katsoa kauas': tirin 'minä tarkkailen' (V:394, 30-luku), tir- 'tuijottaa, katsoa, tarkkailla' (PE17:25, 60-luvun alku?), sindarin palan-díriel 'katsoen kauas' tai 'katsottuani kauas' (TSH, 2.1., PE17:20–21), palantír 'se joka katsoo kauas' (TSH, 3.11.)
  • íre 'kun' (V:72, 30-luku)
  • alda 'puu' (TSH, Namárië)
  • losta- 'kukkia' (VT42:18, n. 1967–1969). Preteriti losse perustui oletukseen, että intransitiivisen verbin -ta putoaa pois, ja lo-n-s-e > losse (Arda Philology 3, s. 66, 69, verbiluokka Ib(1)). Tolkien taisi kuitenkin tarkoittaa, että losta < lot-ta (VT42:18), joten ehkä preteritin pitäisi olla lonte?
  • lehta: lehta [sic] teñgwi (lehtar) 'vapaat, vapautetut elementit' (VT39:17, n.1959–1960), LEK- 'irrottaa, päästää irralleen, vapauttaa' (V:368, 30-luku)
  • en 'yhä' (PE17:167, 50-luvun loppu?)
  • mi 'sisällä, -ssA' (TSH, Namárië)
  • *landanórie 'laaja maa'; sindanóriello 'harmaasta maasta' (TSH, Namárië), landa 'laaja' (V:367, 30-luku), landataváre '?' (VII:415, 40-luku)
  • ai 'ah!' (TSH, Namárië)
  • an 'sillä' (TSH, Namárië)
  • 'nyt' (TSH, Namárië)
  • ilqua: ilqa 'kaikki' (V:361, 30-luku)
  • *yesta- 'alkaa': yestarë 'vuoden ensimmäinen päivä' (TSH, Liite D), yesta 'alku' (PE17:120, 60-luvun alku?)
    quel- 'haipua': qeluva 'sammuu [faileth]' (V:72, 30-luku), quellë 'marras [fading]' (TSH, Liite D)
    súle: thúle (súle) 'henki' (TSH, Liite E), thū́lē 'uloshenkäys; henki; henkiolennosta lähtöisin oleva voiman (tahdon tai halun) ilmentymä' (PE17:124, 50-luvun loppu?). Jälkimmäisen lähteen mukaan vartalon pitäisi olla súle-, mutta silloin assosiaatio Namáriën sanaan súrinen ei olisi yhtä selvä.
  • *ringahonda 'kylmäsydäminen'; Ringarë 'joulukuu' (TSH D), ringa 'kylmä' (VT49:23, n. 1968), morimaitesincahonda *'mustakäsi-kivisydän' (TSH, 6.6.). Saatoin saada tämän idean Ryszard Derdzinskin versiosta, vaikka yritin välttää lukemasta muiden käännöksiä etukäteen.
  • istar: istari 'velhot' (TSH, Liite B)

Yleiset kommentit:
Lähdin oletuksesta, että Tolkien olisi käyttänyt samantapaista runomittaa kuin Galadrielin valituslaulussa eli Namáriëssa ja sisällyttänyt tekstiin viittauksia TSH:n lauluihin ja muihin haltiakielisiin katkelmiin. Viimeistä riviä lukuun ottamatta käännöksen säkeiden on tarkoitus koostua jambeista, mutta jalkojen määrä vaihtelee ilman mitään kaavaa: 7, 7, 8, 7, 6, (4). Viimeinen jalka koostuu oikeastaan kahdesta painottomasta tavusta kuten Namáriëssakin. En tiedä, laskiko Tolkien nekin jambeiksi (en ole lukenut Tolkienin kommentteja Namáriën mitasta The Road Goes Ever Onissa, joten tiedän vain, mitä netissä on tullut vastaan).

Ilmeisiä heikkouksia tässä yritelmässä ovat muun muassa outo mitta (säkeiden pituus vaihtelee miten sattuu), quenyan- ja englanninkielisen tekstin heikko vastaavuus joissain kohdissa (quenyannoksessa pitäisi luultavasti olla sana, joka tarkoittaa 'ei koskaan') ja eräät epätodennäköiset sanavalinnat (arvelen Tolkienin keksineen jotain omaperäisempää kuin yesta + verbi merkitykselle 'alkaa tehdä', ja vähän myös mietityttää, käyttikö hän tosiaan sanaa istari näin kielteisessä merkityksessä).
 

Constantine

Konstspråklejon
Mikäli preteritin "kukkivat" (runollinen) käännös saisi olla vain kaksitavuinen (tai seurataan yksinkertaisesti Tolkienin huomautusta intransitiivisten -ta-verbien vahvoista preteriteistä [PE17 s. 93]), tuloksen juuresta LOT(H)- voi olettaa olevan joko *lonter tai *lonser (vrt. KETH-, PE17 s. 156). Sivun 26 muodoissa kuten lós protokielen sanajuuri on niinikään käyttäytynyt ei-aspiroidusti (ts. kuten Tolkienin merkinnöistä paremmin löytyvät "-TH"-juuret).
 

Harri Perälä

Kontulainen
Kiitos. Yritän vielä tutustua paremmin asiaan ennen kuin lukitsen vastauksen kukkivat-sanan osalta.

Yksi mieleen tullut muutos: rivillä 2 puhutaan nyt vain "elämästä" eikä "minun elämästäni" kuten englanninkielisessä tekstissä. Tämän voisi kuitenkin korjata kirjoittamatta koko säettä uudestaan muuttamalla vehtesse > vehtesse ninya. Säkeiden pituuteenkin tulee näin vähän symmetriaa. Esikuvia: indo-ninya 'sydämeni' (V:72, 30-luku), menya rohtaliello 'velallisillemme' (VT43:11, 50-luku). Mainitsen muutoksen vain tässä ja jätän alkuperäisen version ennalleen todistusaineistoksi.

[Lisäys 22.3.2015: ai niin, piti valita virallinen veikkaus. Olkoon vaikka ír' aldar lonter.]
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Atan-a-mir???

1) Liekö Hostetterin käännöstehtävästä kuulunut mitään uutta?

2) Asiasta toiseen, uusi kysymys: onko Númenorin kuninkaan Tar-Atanamirin nimessä olevaa välivokaalia -a- osien atan ja mir käsitelty missään? Onko se vain välivokaali kahden konsonantin välissä vai onko sillä jokin spesifi merkitys? Tunnetaanko muista nimistä vastaavaa?
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Miten sanotaan "opettaja" quenyaksi? Miten haltia puhuttelee opettajaansa? Asia tuli mieleen budotreeneissä, joissa opettajia kutsutaan senseiksi. Kuvittelin sanan löytyvän suoraan jostain sanalistoilta tms. mutta eipä löytynytkään, eikä googlettelukaan auttanut. Onko noldorilla ylipäätään sanaa opettajalle?
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Olet varmaankin katsonut kaikki mestarit ja muut itseä ylempiarvoisten mahdolliset puhuttelutavat? Ehkä ihan kuninkaaksi ei opettajaa viitsisi tituleerata, mutta jos olisi joku yleinen puhetapa jota käytetään itseä ylempänä olevia puhuteltaessa niin se varmasti pätisi myös tähän. Ehkä jopa "isä" voisi olla mestari-oppipoika asetelmassa ihan käypä sana. Se on sitten ihan kulttuurista kiinni mitä sanaa siinä käyttää.
 

Constantine

Konstspråklejon
WJ s. 383 tarjoaa aihepiiriä lähestyvimmät (Tolkienin omat) sanat ñólë 'long study (of any subject)', ingolë 'lore', ingolmo 'loremaster'.

Synonyymin 'opettajalle' voisi kuvitella saavutettavan myös esim. johtamalla 'oppinutta, viisastunutta' tarkoittavasta adjektiivista verbin agenttisubstantiivin (käytännössä päätteellä -ta-r(o); vrt. Envinyatar).
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Kiitos Jaamar ja Constantine. Ehkä budosensein kohdalla tuo ingolmo olisi käyttökelpoisin, kun jonkinlaisesta "perimätiedosta" siinä touhussa kuitenkin on kyse. Ei sillä, että aikoisin oikeasti ryhtyä kutsumaan senseitä ingolmoksi, mutta tämä asia kuuluu sarjaan "hauska on tietää".
 

Harri Perälä

Kontulainen
Lisähuomiona, että parin Tolkienin muistiinpanon mukaan sindarissa on sana pengoloð 'teaching sage, doctor' (doctor-sanan voi varmaan ymmärtää viittaavan latinan sanaan doctor 'opettaja'?). Erisnimen Pengoloð quenyankielinen muoto on muiden lähteiden mukaan Quengoldo tai Quendingoldo, mutta niistä ei ilmene, onko etymologian tarkoitus olla sama. (Lähdeviitteitä näille on wikin Pengoloð-artikkelissa.)
 
Ylös