Quenya

Entä sitten sanan sensei merkitys? Wikipediasta onkimieni tietojen mukaan se tarkoittaa sananmukaisesti "aiemmin syntynyttä"; käytetään toki opettajista mutta myös lääkäreistä asianajajista jne...
 
Niinpä. Sensei on kuka tahansa, jolla on tietoja ja taitoja vaikka muille jakaa, jakoi niitä sitten oikeasti tai ei. Siksikin ingolmo voisi sopia.
 
-ya / -nya ?

Vëantur puhuttelee lapsenlastaan Anardilia (myöh. Aldarion, Tar-Aldarion) nimellä Anardilya (KTK s. 238). H. Fauskanger (Quettaparma Quenyallo s.v. -ya [3] ) näkee siinä päätteen -ya, joka olisi hellittelymuoto. Hän ottaa mahdollisina muina esimerkkeinä esiin muodot atya 'isi' ja emya 'äiskä', jotka kuitenkin lienevät lyhytmuotoja yks. 1. p. omistuspäätteellä -nya varustetuista muodoista at(a)nya ja em(e)nya.

Voisiko muodon Anardilya selittää myös omistuspäätteen lyhenemiseksi? Senhän pitäisi kai olla Anardilinya. Liekö yhtä mahdollista nähdä Anardil-nya > Anardilya (samoin kuin at-nya > atya, em-nya > emya) kuin Anardilnya > Anardil-i-nya?
 
Jos joku osaa vastata vuoden takaiseen kysymykseeni, hyvä niin, mutta tässä olisi uusi:

Huomasin äskettäin, että suomennetussa Húrinin lasten tarinassa on sivulla 52 Fingonin tunnetussa sotahuudossa Utúlie'n aurë! virheellisesti ( ! ) Atanatári, joka on se muoto, joka esiintyy Silmarillionissa. Alkuteoksessa The Children of Húrin (s. 53) puolestaan on Atanatarni, muoto joka on myös Narniin tarkoitetussa, Nirnaeth Arnoediadia käsittelevässä käsikirjoituksessa (ks. HoME XI, 166, 165, HLT, Liite 2, s. 288-289).

Samainen muoto Atanatarni on myös Silmarillionin luvun Of Men käsikirjoituksessa LQ 1, kun taas LQ 2: ssa on Atanatardi (ks. HoME XI, 174). Muoto Atanatári löytyy kuitenkin Grey Annalsista (§87, HoME XI, 39), ja siitä CJRT sai syyn muuttaa myös painetun Silmarillionin luvussa Of Men muodon Atanatarni > Atanatári (ks. HoME XI, 175).

Kaipaisin varmuutta siitä, miten nämä päätteet -arni ja -ardi ovat selitettävissä. Onko ar-päätteisillä sanoilla yleisemminkin n- tai jopa d-päätteinen taivutusvartalo (atar > atarn- / atard- eikä atar > atár- ). Jos oikein ymmärrän, sana sar '(pikku)kivi' voisi toimia esimerkkinä molemmista taivutusvartaloista: sard- monikkomuodossa sardi ja sarn- nimen Elessar genetiivissä Elesarno.

EDIT: sardi siis Etymologioissa s.v. SAR- (HoME V, 385), sanan atar monikko on Etymologioissa ilman vokaalinpidennystä atari (s.v. ATA-, HoME V, 349). Muoto Elesarno: liitteessä Late Writings on √''nā'' 'to be esseeseen Eldarin Hands, Fingers & Numerals (Vinyar Tengwar 49, 2007, 28).

Monikko vokaalinpidennyksellä tunnetaan toki muistakin sanoista, esim Kasāri (= casári) 'kääpiöt', yks. casar. (HoME XI, 402). Mutta tuskin mitään näistä voi pitää ensisijaisena, muut syrjäyttäneenä?
 
Last edited:
Ennen kuin itse yritän askarrella avutonta käännöstä, kysyn apua: olisiko joku halukas tekemään palveluksen kuorollemme ja kääntämään quenyaksi sen nimen ja vaalilauseen "Another Castle - Helsingin nörtein naiskuoro", englanniksi "Another Castle - the geekiest women's choir in Helsinki".
 
Tárion

Onko luvallista ymmärtää eldarin kuusipäiväisen viikon kuudennen päivän vaihtoehtoisen nimen Tárion sisältävän (kylläkin arkaaisen) sanan tár 'kuningas, valtias' (Etymologies) ja monikon genetiivin päätteen -ion (tai siis sana tár monikossa eli tári ja siihen liittyvä genetiivin pääte -on)?

Ihmettelen vain, kun Paul Strack Eldamo-sanastossaan näkee siinä vain adjektiivin tára 'lofty, tall, high' ja jättää loppuosaan pelkän kysymysmerkin. Fauskanger ei mitenkään ota kantaa sanan sisuskaluihin Quettaparma Quenyallossa. En kuitenkaan osaa pitää itseäni heitä viisaampana, joten minun on varmaan täytynyt erehtyä jotenkin ja pitää juttua liian yksinkertaisena.
 
Gondorin kalenterissa oli muistaakseni kuninkaanpäivä ja mainittiinkohan siinä yhteydessä jossain että haltioiden kalenterin 'kuninkaanpäivä' viittaisi Manween tai kenties kaikkiin valariin
 
Tikin itseluottamus ei ollut petollista; tárion on säännönmukainen monikon genetiivi sanalle tár, joskin se voi tarkoittaa myös "kuninkaan poikaa" (kuten Anárion auringon) sekä tuoda joidenkin aikojen kielentaitajille mieleen sanan tári "kuningatar" yhdistettynä augmentatiivisuffiksiin -on.
 
  • Like
Reaktiot: Tik
Narvinyë (ja muut e-kirjaimeen päättyvät kuukausien nimet)

Narvinyë on siis vuoden ensimmäisen kuukauden q. nimi, jonka merkitys on 'uusi tuli' (nar 'tuli' + vinya 'uusi') mutta miksi lopussa ? Nythän on niin, että jokainen 24 kuukaudennimestä päättyy e-kirjaimeen (Sormusten herran liitteestä D tutut Narvinyë, Nénimë, Súlimë, Víressë, Lótessë, Nárië, Cermië, Úrimë, Yavannië, Narquelië, Hísimë, Ringarë sekä vaihtoehtoiset nimet, jotka on lueteltu HoME XII, 135: Meterrívë, Ercoirë, Nócoirë, Ertuilë, Nótuilë, Ellairë, Nólairë, Metelairë, Erquellë, Nóquellë, Errívë, Norrívë) poikkeuksena 10. kuun toinen nimi Lasselanta..

Lähes kaikki näistä voinee selittää (miten sattuivatkin jokaiseen kuukaudennimeen ja sivumennen sanoen myös loan kuuden jakson ynnä kuukausien ulkopuolella olevien päivien nimiin e-kirjaimeen päättyvät sanat):
  • 'päivää' tarkoittava sana re (Ringarë)
  • 'talvea' tarkoittava sana hrívë (Meterrívë, Errívë, Norrívë)
  • 'syksyä' tarkoittava sana quellë (Erquellë, Nóquellë).
  • 'koittoa' (loan kuudes jakso ennen kevättä) tarkoittava sana coirë (Ercoirë, Nócoirë)
  • 'kevättä' tarkoittava sana tuilë (Ertuilë, Nótuilë)
  • 'kesää' tarkoittava sana lairë (Ellairë, Nólairë, Metelairë)
  • abstraktia nominia ilmaisevat päätteet:
    • -ië (Nárië, Cermië, Yavannië, Narquelië)
    • -më ? (Nénimë, Súlimë, Úrimë, Hísimë)
    • -ssë (Víressë, Lótessë)
Mutta entä Narvinyë? Onko siinä vain sulautunut vinya + -ië > -vinyë ?

Toisaalta nimen Nénimë osat näyttävät olevan nén 'vesi' (vrt. néna 'märkä') + -më ja nimen Úrimë osat úrë 'kuumuus' + -më, mutta onko -i- vain välivokaali tms.? Vai onko meillä pääte -imë? Ja jos oikein ajattelee, Hísimë kaipaa myös lisävalaistusta. Hísië 'sumu, sumuinen' + -më > Hísimë jos oletetaan, että -ië + më > -i-më, niinkö? Ja vielä súlë 'henkäys' + më > Súli-më ( -e + më > -i-më vai -e + imë > -imë ?)
 
Last edited:
Noissa nimissä voi nähdä joko "laadinta-" tai myöhemmässä vaiheessa tapahtuneen symmetrisoitumisen ('Internal History') lisäksi myös tahallista feminiinisen asun tavoittelua ('External History'), ottaen huomioon ilmiön yhdennäköisyyden johtopäätteen #-rë sekä sukupuolisten muotojen nissë, nettë, vendë ja quendë [Morgoth's Ring s. 471] kanssa.
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Tämä kysymys vielä painaa mieltäni:

minä viimeksi sanoi:
Toisaalta nimen Nénimë osat näyttävät olevan nén 'vesi' (vrt. néna 'märkä') + -më ja nimen Úrimë osat úrë 'kuumuus' + -më, mutta onko -i- vain välivokaali tms.? Vai onko meillä pääte -imë? Ja jos oikein ajattelee, Hísimë kaipaa myös lisävalaistusta. Hísië 'sumu, sumuinen' + -më > Hísimë jos oletetaan, että -ië + më > -i-më, niinkö? Ja vielä súlë 'henkäys' + më > Súli-më ( -e + më > -i-më vai -e + imë > -imë ?

Joskus aavistelin, että kyseessä on adjektiivisuffiksi -ima kenties feminiiniseksi muutettuna (tai jotain) kuten esim. nimessä Ancalimë (< ancalima) mutta esmes Peter Strack selittää Eldamo-sanastossaan terävästi kuukaudennimen Súlimë elementeillä súlë + #- ("abstraktin nominin pääte", PE 17, 169). Mutta nimien Hísimë, Nénimë, Úrimë päätteen hän selittää sujuvasti kysymysmerkillä (hísië + ?; nén + ?; úrë + ?). Sellainen ei minusta ole reilua. Osaisiko joku olla reilumpi?
 
Tuo selitys súlë + -më nojaa oletettavasti muotoon Súlimo.

Nimen Nénimë kohdalla etymologia olisi sitten välttämättä joko *nénë (*néni-) tai *nénië (*?néni-) + -më. Ensimmäinen sanajohdos (juuresta NEN) merkitsisi ilmeisesti "veteen liittyvää, ts. kastelevaa luonnonilmiötä", "vesi-esinettä" (kuten mírë) tai "vetistettä" (vertaa nútë < NUT) ja jälkimmäinen suunnilleen "vesikkö". Yllätys epäilemättä, mutta omasta mielestäni *nénë on kaikkien todisteiden valossa elementtinä kyllä uskottavampi.


lofcover.jpg
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Nimiä:
  • Massánië 'leivän antaja'
  • Tintánie/Tintanië 'tähtien tekijä/tekeminen'
  • Nessanië ???

Miten selittää viimeinen? Nessa+*nie? Nessa-n-ië? Nes-san-ië? (NETH- san(a)...)

(En liittäisi Nessaan sanaa nië 'kyynel' sillä 'Nessan kyynel' ei tunnu järkevältä selitykseltä, Nessa ja kyyneleet eivät sovi yhteen, joten sen esittäminen olisi laiskuutta.)
 
Last edited:
Väitän, että myöhäisimmän materiaalin kautta täsmentyneen quenya-kokonaisuuden perusteella useimpien ensimmäinen oletus olisi luultavasti

Neþ- + sanië (vanië-tyyppinen abstraktisubstantiivi) < SAN (ajatella, mieli)


"X-suus"-johde adjektiivista nessa'kin olisi tavanomaista muoto-oppia noudattaen *nessië tai *nessalë (tyyliin mornië, máralë) ennemmin kuin kompleksisempi *?nessa-n-ië hypoteettista välikonsonanttia n käyttämällä.
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Nindamos

Seuraava sana-arvoitus: Nindamos. Kyseessä on siis merkittävin kalastajakylistä Númenorin etelärannikolla, Siriljoen suulla. Nimen selitys vain puuttuu. Paul Strack ei arvaile lainkaan Eldamossa, vaan toteaa, että hänen puolestaan nimi voisi olla myös sindaria. Tähän en oikein usko, sillä Númenorin nimistö lienee täysin quenyaa. D. Salon A Gatewayssa Nindamosta ei sentään mainita.

Etsin ja hain, ja löysin Eldamosta sanan ninda jopa kahdella eri merkityksellä:

ᴱQ. ninda¹ n. “water, river”
; e[arly] Q[uenya] = qenya, eikö niin?)
Lähteenä PE 13/164. Tolkien Gatewayssa julkaistun sisällysluettelon perusteella Parma Eldamaberon 13:n sivu 164 on peräisin tekstistä Noldorin dictionary, joka kuuluu kokoelmaan Early Noldorin Fragments, 1920-luvulta peräisin olevia kirjoituksia kyseisestä kielestä.​

ᴱQ. nin (nind-) n. “blue (colour), blueness, blue green”

Merkitykset 'sininen' ja 'vesi, joki' eivät välttämättä sulje pois toisiaan. Tälle merkitykselle löytyy enemmän lähteitä (PE16/138; PME/66; QL/66, 77), PE 16, s. 138 on tekstissä Qenya word-lists, kokoelmassa Early Elvish Poetry and Pre-Fëanorian Alphabets. Tolkien Gatewayn mukaan 1920-luvun puolivälin tekstejä nämä. Strackin mukaan nimen omaan tässä tekstissä on muoto ninda, jolle on annettu merkitys 'blue'.​

The Peoples of Middle-earth, s. 66 ja Qenya Lexicon, s. 66 täytyisi vielä tarkistaa. Etenkin tuo maininta HoME:ssa vaikuttaa kiinnostavalta.​

Totesin myös ihan itse, että nimi päättyy -os, joka voisi olla sama os(to) 'kaupunki, linnoitus' kuin esim. nimissä Armenelos, Formenos. Toisaalta Nindamos lienee ollut kaikkea muuta kuin linnoitus, ei edes varsinainen kaupunki. Mutta vielä toisaalta HoME II, s. 336 (Fauskangerin mukaan) antaa sanalle os (ost-) merkityksen 'house, cottage'. Näin siis qenyassa.

Parf Edhelleniin törmäsin myös, ja siellä oli "Tom Bombadilin" kirjoittama artikkeli (paljon spekulaatiota), jonka kopioin tähän kokonaisuudessaan:

*nindamos
noun. city of the wet person

A large fishing settlement in the southwest of Hyarrostar, Númenor. It lies in the eastern part of the Siril delta. The meaning is unclear, but it might be a compound of ninda (wet), -mo (person) and -os (fortress). So it might the "fortress of the wet person", maybe Ulmo, maybe another Maia or maybe an unknown númenorean fisherman. If so, he would probably be the founder of the city.
[UTI/Nindamos.001] Published: 24.7.2018 klo 7.03.08 by Tom Bombadil.

Tämä Tom Bonbadil siis antaa nimelle täydellisen selityksen, mutta onko se uskottava? "Märän henkilön linnoitus"? Ensinnäkään en ole löytänyt sanalle ninda merkitystä 'wet', -mo sinänsä on okei (miten olisi kuitenkin nindamo 'jokihenkilö', 'jokelainen', 'joen(varren) asukas'), mutta entä tuo -mo + -os > -mos?
 
Hiljattain suomeksikin ilmestyneessä Tolkien: Maker of Middle-earthissa on yksi Suomea, suomen kieltä ja quenyaa koskeva sitaatti, jota en ole nähnyt aiemmin.
It has fired my imagination but only from afar, since I was an undergraduate, and began the study of the Finnish language (when I should have been doing other things). But I have never reached Suomi nor mastered Suomenkieli – though its word-forms and linguistic style gave and give me great aesthetic pleasure. (A fact which one acute linguistic analyst deduced from some of the features of Quenya).

Viite: "Tolkien family papers, draft letter to Jean Morley [30 October 1971]" (hakasulkeet ovat McIlwainen ja tarkoittavat, että päiväys ei esiinny käsikirjoituksessa mutta on varma).

Samassa kirjassa mainitaan myös useita haltiakielten nimiä, joita ei ole aiemmin virallisesti suomennettu. Yritän raportoida näistä tarkemmin saatuani myös suomennoksen käsiini, ellei joku muu ehdi ensin.
 
Ai juu, tämä tieto unohtui. Se on viidennessä luvussa ("The Silmarillion"), kohdassa "Part of the tale of 'Turambar and the Foalókë'", alkuteoksessa sivu 214.
 
Kontulaiset varmasti tietää tämänkin: etsin quenyankielistä sanaa, joka tarkoittaa rakkautta. Ei romanttisessa merkityksessä. Melmë ?
 
Ylös