Quenya

Onko quenyassa vastinetta sanalle "yule", joka on samaa kantaa kuin "juhla" ja "joulu"? Vai pitääkö kaivaa jostain pyörää tai ratasta tarkoittava sana, jos haluaa toivottaa hyvää joulua ilman kristillisiä assosiaatioita?

Tässä Tolkienin joulutervehdys kirjeestä vuodelta 1963. Käännös minun, parempi suomennos otetaan ilolla vastaan.

Toivotan sinulle oikein onnellista, ja hauskaa, joulua: tai kuten muinaiset haltiat voisivat sanoa

nai lye hiruva airea amanar!
toivon, että siunattu Amanar löytää sinut [?]
[may thee find a blessed Amanar]

Mutta se viittasi ainoastaan keskitalven juhlaan [to Yule] ja auringon paluun alkamiseen.



Koko kirje on nähtävissä Christie's-sivustolla. Kirjeessä on toivotuksesta myös tengwarilla kirjoitettu versio.

Carl Hostetter kirjoitti aiheesta Lambengolmor-listalle, mutta ilmeisesti en voi antaa linkkiä, koska Yahoo on poistanut kaikkien keskusteluryhmiensä arkistot verkosta (kiitos, Yahoo). Minulla ei ole viestiä tallessa, mutta muistaakseni siinä analysoitiin sanan amanar koostuvan sanasta Anar 'aurinko' ja etuliitteestä am- 'ylös'.
 
'Am anar' tarkoittaisi siis kaiketi nousevaa aurinkoa, mikä sopii kyllä erinomaisesti talvipäivän seisauksen jälkeen sanottavaksi. Kyllä tuon varmasti huomaa peräkkäisinä aurinkoisina päivinä ilman kellojakin sopivalla paikalla talvellakin. Kaamoksessa ei. "Nousevan Auringon siunausta Sinulle."? Eihän se sanatarkka ole, mutta sopisi kenties käännöksenä. Riittävän suurella aurinkokellolla auringon korkeuden lisääntymisen huomaa varmasti juuri Joulun aikoina sään niin salliessa. Esim kotipihalla voisi tätä yrittää määrittää matontamppaustelineen varjosta talon seinässä.
Toivotus on varmaankin saanut alkunsa pohjoisella Ardan puoliskolla. Keskiosissa (tropiikissa) on toivotettu kenties jotain muuta, auringon liikkumissuunnan muutosta ehkä. Vaan veikkaan että siellä oltiin enemmän kiinnostuneita sadekausista, joita voi kyllä niitäkin auringon kulusta arvailla.
Tästä pääsisikin ripeästi pohdintaan Ardan pyöreäksi muuttumisen seurauksista Anarin valovoimaan mutta ei tässä ketjussa :)

Edit: 'Kohoavan auringon siunausta' koska 'nouseva' yhdistynee liian helposti auringon päivittäiseen kiertoon.
 
Last edited:
Off: onko Lambengolmorin arkisto kuitenkin tallella jossain vai kokonaan kadonnut?
 
Siinäpä mysteeri. En ole viime aikoina seurannut Lambengolmoria aktiivisesti, joten en osaa sanoa, onko siellä tiedotettu jotain.

Yahoo tarjoaa työkalun, jolla käyttäjä voi ladata "oman datansa" Groupsista. Aikaa on tällä hetkellä annettu tammikuun loppuun, minkä jälkeen kaikki menee lopullisesti silppuriin. Ainakin joidenkin lähteiden mukaan ladattava data sisältää kaikki viestit kaikista ryhmistä, joissa on jäsenenä. Laitoin omista ryhmistäni pyynnön vetämään. Saa nähdä, mikä on tulos.

Archive.orgiin on tallennettu Yahoo Groupsin sisältöä, mutta en löytänyt sieltä Lambengolmoria tai Elflingiä.

Varmuudella käytettävissä on ainakin Tolklang/Quettar-sivuston kopio Lambengolmorista, vaikka harmillisesti siihen liittyvä hakutoiminto ei ole toiminut pitkään aikaan. Kopio näyttää ulottuvan vuoteen 2012, tosin sen sisältämät duplikaattiviestit laittavat miettimään, onko kopiointi kaikilta osin onnistunut.


Edit: Sain ryhmieni datan Yahoolta, ja siinä näyttää tosiaan olevan mukana kaikki viestit. Lambengolmorin jatkosta on kirjoitettu seuraavaa:
Carl F. Hostetter (8.12.2019) sanoi:
My goal is to move my elvish.org domain to a new server of my own (as opposed to its current hosting service, Dreamhost), and to host there both the historical content of Lambengolmor List v1, as well as provide a more modern and capable discussion forum for Lambengolmor List v2.

Elflingin tulevaisuus jäi vielä hämäräksi.
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Toivokaamme, että Hostetter saa asiat järjestymään ja Elflingkin pääsee jaloilleen! (Kontuwikikin kiittäisi, jos useat Lambengolmor- ja Elfling-viitteet saataisiin taas viittaamaan jonnekin...)

Mutta minulla olisi kysymys: mitä mahtaa tarkoittaa quenyan sana haranyë? Tästä on nimittäin kahta eri tulkintaa: "vuosisadan viimeinen vuosi" tai "vuosisata / 100 vuotta".

Ongelma on peräisin monitulkintaisesta lauseesta LoTR:n Appendix D:ssä (suom. TSH, liite D, "Kalenterit", s. 1146)
  • In every fourth year, except the last of a century (haranyë), two enderi or 'middle-days' were substituted for the loëndë.
Tämä lause on siis Helge Fauskangerin (Helge K. Fauskanger: "Exegesis of Tolkien's Linguistic Material : A Note on Challenges and Ambiguities". Arda Philology 3. 2011. s. 53) mukaan tulkittavissa joko siten, että haranyë tarkoittaa vuosisataa (a century) tai vuosisadan viimeistä vuotta (the last [year] of a century). Paul Strack puolestaan kääntää Eldamossa haranyën pelkästään 'vuosisata / 100 vuotta' ja viittaa toiseen sanaan quantiën, jonka Tolkien on kääntänyt joko 'century' (HoME XII, 127, 134) tai 'full year' (Etymologies s.v. YEN; Addenda and Corrigenda to the Etymologies s.v. YEN [kirjoitusasu: qantien], HoME XII, 126). Vrt. q(u)enyan qanta 'täysi' (Etymologies s.v. KWAT).

Nähtävästi Strack tulkitsee sekä quantiënin lopun -iën että Haranyën lopun -yë olevan peräisin quenyan sanasta yén, joka tarkoittaa haltioiden "pitkää vuotta", 144 aurinkovuoden jaksoa. Alkuosa haran- on mystisempi. Sana haran tunnetaan quenyasta, se tarkoittaa Etymologioissa 'kuningasta, päällikköä, tietyn alueen herraa tai kuningasta' (Etymologies s.v. ƷAR, TĀ; Addenda and Corrigenda to the Etymologies s.v. ƷARA), mutta mahtaako sillä olla tekemistä haranyën kanssa? "Kuningasvuosi"???

En ole vielä päässyt tarkistamaan HoME:a enkä Vinyar Tengwaria (viittaan niihin Strackin pohjalta), joten täytyisi katsoa niistä, esiintyykö q(u)antiën samassa kontekstissa kuin TSH:n haranyë.

P.S. Kontuwikissä on keskeneräinen artikkeli Haranyë, johon olisi mukava saada hieman tarkempaa tietoa.

P.P.S.S. TSH:n suomennoksessa (s. 1146) haranyë ymmärretään 'vuosisadan viimeiseksi vuodeksi':
  • Joka neljäs vuosi lukuun ottamatta vuosisadan viimeistä (haranyëta) loëndën sijaan pantiin kaksi enderiä eli ’välipäivää’.
 
Harrin viesti oli erinomaisen avulias ja informaatiopitoinen. Täytyykin käväistä saman tien lataamassa varmuuden varalta talteen ainakin Tengwestien kielitutkimusesseet!
 
jan misali quenyasta https://youtu.be/JICvHFl7W6o
Liitteenä kasa kuvia videosta, sijapäätteitä ynnä muuta.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201128-004604.jpg
    Screenshot_20201128-004604.jpg
    331 KB · Katseluja: 4
  • Screenshot_20201128-004620.jpg
    Screenshot_20201128-004620.jpg
    173,2 KB · Katseluja: 4
  • Screenshot_20201128-004631.jpg
    Screenshot_20201128-004631.jpg
    180,6 KB · Katseluja: 4
  • Screenshot_20201128-004638.jpg
    Screenshot_20201128-004638.jpg
    225,9 KB · Katseluja: 3
Kaunis toivotus "anar kaluva tielyanna" tarkoittaa käsittääkseni "aurinko paistaa tiellesi". Mutta entä jos sen haluaa sanoa usealle ihmiselle kerralla? Onko silloin muoto "anar kaluva tieldanna" oikein?
 
Last edited:
Uusia quenyan sanoja The Nature of Middle-earthista

Tämmöisiin sanoihin olen toistaiseksi törmännyt enkä niitä täysin (tai siis "juuri ollenkaan") ymmärrä:

Ruxöalë: "Suuri karhutanssi" (engl. Great bear-dance): kuvittelisin, että kyseessä on verbistä *ruxöa- päätteellä -lë muodostettu nomini (vrt. esim. hanta- 'kiittää' + -lë > hantalë 'kiittäminen' nimessä Eruhantalë, mutta mikä on tämä verbi, jos edes olen paloitellut sanan oikein? Löysin sanan ruxa 'wroth' eli 'vihainen', mutta voiko siitä muodostaa verbin tällä tavalla ( -o- )? En löytänyt esimerkkejä moisesta, mutta huomaa erokepisteet o:n päällä. (Sana 'karhu' on quenyassa morko, juuresta MORÓK- [Etym., HoME V, 374]).
Lähde: NoME 3.XIII, s. 335.​

Tompollë: paikannimi Númenorin Forostarissa; siellä järjestettiin syksyisin yllä mainittu karhutanssi. Ei aavistustakaan sanan merkityksestä paitsi jos saa kutsua apuun qenyan: Qenya Lexiconissa on juuri TOMPO- 'rumpu' (QL, PE12, s. 94). Voisiko sen jotenkin yhdistää karhujen tanssiin? Rummun käytöstä ko. esityksestä ei puhuta mitään. Qenyan juuri säilyi jollakin tavoin quenyaan, jossa juuri TOM- viittaa kaikuviin ääniin; Tolkien antaa myös kaksi juuresta peräisin olevaa sanaa, tomba ja tompë, mutta ei niiden selityksiä (WPP, s. 138, Roots, s. 188).
Lähde: NoME 3.XIII, s. 335.​

Angal-limpe: Kuvastajan (Mirrormere) quenyankielinen nimi. Tolkienin mukaan angal tarkoittaa 'peiliä' ja sana limpe tunnetaan merkityksessä 'valarin juoma' (Etym. s.v. LIP-, HoME V, 369). mutta tietääkseni angal on muuten tuntematon; entä miksi juuri limpe tässä? Voiko sillä olla muitakin merkityksiä kuin edellä mainittu? Sana oli käsikirjoituksessa ensin muodossa Angal-mille; loppuosa on ainakin minulle tuntematon. Toisessa muistiinpanossa esiintyy muoto angalailin jonka loppuosa vaikuttaa selvältä: ailin 'suuri järvi' (vrt. esim. Luvailin).
Lähde: NoME 3.XVI, s. 350, 353.​
 
Quenyan suffiksilla -lë vaikuttaa olevan voimistavan päätteen ominaisuutta ainakin yhdessä sanassa, s.o. lumbulë, jossa se on yhdistetty substantiiviin.
Mikäli nimestä Ruxoalë löytyisi erillinen "tanssimista" merkitsevä elementti, sen täytyisi olla ?#soa- < *sawa- juuresta *SAW (#2), joka vieläpä muistuttaisi mielekkäästi kantaindoeurooppalaista juurta *sweh₁- (engl. sway). Tällöin "karhua" jäisi edustamaan RUK (vrt. alempana mainittu LEP+tollë) — tai sitten koko nimi olisi eufoninen lyhentymä varhaisemmasta muodosta (kuten) *rukso-sawalē. Juurelle SAW tunnetaan kuitenkin jo merkitys, joka ei liity tanssimiseen (PE17 ss. 172, 184) — mikä panee kysymään, sisältääkö nimi sittenkin tosiaan tunnettujen verbien oa- ja #mirroa- näköisen elementin #ruxoa- (ja onko se ensiesimerkki "käydä/käyttäytyä X:n tavoin" -verbistä).

Suffiksi -llë taas on yleensä naispuolisten toimijannimien pääte, ja niinmuodoin myös potentiaalinen deminutiivin muodostin. Tompollë tuo keskimmäisen klusiilinsa tähden mieleen toisaalta myös johdoksen leptollë ja sen rakenteen...

Angal lienee johdettu liittämällä juuren ÑGAL eteen juurivokaali, jolloin saadaan samantyyppinen "perustekijällinen juuren merkityksen ilmentäjä" -johdos kuin on esim. Anar suhteessa juureen NAR. (Vastaavanlaisia substantiivijohdoksia käsitellään ainakin Ardalambionissa sekä Tengwestiessä.)
 
Last edited:
Koska ruxöalë oli ennen korjausta ruxopandalë (NoME s. 341), yksinkertaisin tulkinta lienee, että kummassakin on elementti ruxo, joka voisi tarkoittaa karhua. Molemmat on kirjoitettu pienellä, joten ne eivät ehkä ole Tompollën suureen tanssiin viittaavia erisnimiä. Toimittajan mukaan sana on "the Quenya term for (apparently) 'bear-dance'" (s. 341).

Ruxo tuo minulle mieleen sanan rusko 'kettu' juuresta (u)rus, mutta se havainto ei taida johtaa mihinkään. Metateesi sk > ks lienee rittävän epäsäännöllinen, jotta sekä ruxo että rusko ovat uskottavia johdoksia juuresta RUS (Eldamon artikkeli; yllä mainitulla sanalla ruxa 'vihainen' < (U)RUÞ on myös vaihtoehtoinen muoto rusca), mutta merkitystä on vaikeampi perustella. Myöhäisissä kirjoituksissa RUS tarkoittaa punaruskeaa, jolloin rusko tai ruxo sopii paremmin ketulle kuin karhulle. Esimerkiksi Forostarin mustakarhut eivät oletettavasti olleet edes tavallisen ruskeita.

Limpe taas muistuttaa joitain sindarin ja noldorin sanoja, jotka liittyvät jollain tavalla nesteisiin, tuoreimpana limp, alkujaan aineelliseen valoon liittyvä "mytologinen sana", jolla viitattiin sindarissa "to pools or rills of clear clean water" (NoME s. 284). Sanan etymologia ei vain ole sopiva: limp on quenyassa linque < * liŋkwi. Sama vika oli jo noldorin sanassa lhimp 'märkä', q. linqe. Koska Angal-limpe esiintyy tekstissä, jonka mukaan Celeborn oli Amanin teleriä ja muun muassa Galadrielin nimi oli alkujaan telerinkielinen, voidaan tietysti kehittää villi teoria, jonka mukaan Galadriel antoi Celebornin mieliksi Kuvastajalle quenyankielisen nimen, joka mukailee telerin muotoa limpi (s. 283) = quenyan linque, ja käsiä heiluttelemalla todistaa, että Tolkien päätti sanan voivan viitata myös quenyassa/telerissä lampiin, vaikka tällainen merkitys tunnetaan vain sindarista.

(Lähdeviitteet jätetty pois sanoilta ja juurilta, jotka löytyvät helposti esimerkiksi Eldamosta.)

Angal lienee johdettu liittämällä juuren ÑGAL eteen juurivokaali, jolloin saadaan samantyyppinen "perustekijällinen juuren merkityksen ilmentäjä" -johdos kuin on esim. Anar suhteessa juureen NAR. (Vastaavanlaisia substantiivijohdoksia käsitellään ainakin Ardalambionissa sekä Tengwestiessä.)

Tässä kirjoituksessa juuri on muodossa *ñal-, angal < *aññala.
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Lisää uusia quenyankielisiä nimiä NoME:sta

Tällaiseen kiinnittivät huomiota Tolkien Gatewayssa (artikkeli Blue Wizards : keskustelu):

Luvussa "Key Dates" on useampiakin taulukoita, joihin Tolkien on kirjoittanut ehdotuksiaan merkittäviksi vuosiluvuiksi. Yksi näistä vuosiluvuista on DB 866/13 = FA 2175 eli tämän taulukon mukaan vuosi DB [= "Days of Bliss", suom. "autuuden ajat"] 866/13, mikä on sama kuin valarin vuosien (VY) vuosi 866 (autuuden ajat alkoivat vuonna VY 865/50) ja tässä ilmoitetun laskukaavan mukaan yksi valarin vuosi vastaa 144 löaa eli aurinkovuotta. Toisin sanoen DB 866/13 on valarin vuoden 866 kolmastoista aurinkovuosi ja kaikkiaan haltioiden heräämisestä (VV 850/1) alkanutta ensimmäistä aikaa on kulunut 2175 aurinkovuoden verran (nähtävästi puhtaasti laskennallinen yksikkö tuohon aikaan, kun aurinkoa ei ollut olemassa).

Mutta ei ollut tarkoitus puhua ajanlaskusta (varsinkaan siksi, etten oikeasti ymmärrä hölkäsen pöläystä edellä kirjoittamastani) vaan nimistä. Kyseinen "annaali" kuuluu kokonaisuudessaan näin:

AA 866/13. 2175. Oromë jää 12 vuodeksi ja sitten hänet kutsutaan palaamaan neuvotteluja ja sotavalmisteluja varten. Manwë on päättänyt, että quendin pitäisi tulla Valinoriin, mutta Vardan painokkaasta neuvosta heidät on vain kutsuttava ja heidän on saatava päättää vapaasti. Valar lähettävät viisi suojelijaa [engl. Guardians] (suuria maiarin henkiä) – Melianin kera (hän on ainoa nainen mutta johtaja) heitä on yhteensä kuusi. Muut olivat Tarindor (myöhemmin Saruman), Olórin (Gandalf), Hrávandil (Radagast), Palacendo ja Haimenar. Tulkas palaa. Oromë jää Cuiviénenille vielä 3 vuodeksi: VV 866/13-16, EA 2175-8. (NoME 1.XIII "Key Dates", Text 1, s. 95)​

Niin kuin näemme, Tolkien antaa myöhemmin istarina tunnetun kolmikon hoitaa yhdessä missiota Keski-Maahan jo hieman aikaisemminkin. Ja ne nimet:
  • Olórin - ei kaipaa kommentteja, tuttu tyyppi, tuttu nimi
  • Tarindor - on siis Sarumanin nimi, jota ei muualta tunneta. Hostetter kääntää sen (NoME 1.XIII, s. 102, viite 7) sangen sulavasti: *'High/wise-mind(ed)-one’ eli 'korkea/viisas-mieli(nen) henkilö'. Nimen osat ovat siis tar + indo 'mieli, ajatus...' + r ? Vai siis, mikä on tässä nimessä varsinaisesti pääte ja mikä on sen merkitys?
  • Hrávandil - kolmas tuttavamme eli Radagast. Hostetterin käännös: *‘Wild-beast-friend’. Tunnetaan adjektiivi hráva ja substantiivi hravan 'villieläin' (WPP, s. 78) ja pääte -ndil 'jnk ystävä, jllk omistautunut...' on yleinen. Mutta onko tässä nimessä oikeasti Hostetterin käännökseeen kuuluvaa osuutta beast? Jos meinaan adjektiivissa hráva on pitkä a ja substantiivissa hravan lyhyt.
  • Palacendo - Tolkien ei selitä tätä muilla nimillä mutta voinemme olettaa (vai voimmeko?) että Palacendo on sama kuin toinen Ithryn Luinista eli Pallando. Hostetter antaa käännöksen *‘Far-sight(ed)-one’. Alkuosa pala- on siis sama kuin palan 'kaukainen' (adj.), 'kauas' (adv.), mutta tämä lienee ensimmäinen ja ainoa sana jossa palan > pala; itse en tunne muita yhdyssanoja kuin palantir ja palarran (< palan + RAN), mutta miksi tässä n jää pois? Sanan loppuosa -cendo on varmaankin peräisin verbistä kenda- 'katsoa, tarkkailla' (Roots, s. 156). Onko siis niin, että -o on verbivartaloon ympättynä sopiva pääte tekijännimen muodostamiseen?
  • Haimenar - Hänen täytyisi sitten olla Alatar, jos viiden velhon teoria pitää paikkansa. Niin, miksei pitäisi, sillä Hostetter antaa näille Tolkienin yhteen nitomille teksteille (yhteensä yhdeksän erikokoista liuskaa, joissa on kirjoitusta 16 puolella 18:sta) summittaisen terminus post quemin selvästi Sormusten herran ilmestymisen jälkeen. Liuskoista kaksi on kalenterisivuja, toinen 8.-14. helmikuuta 1959 ja toinen 1.-7. maaliskuuta 1959 (ei kylläkään tässä siteerattu Text 1 vaan Text 3). - Joka tapauksessa Hostetterin käännös on *‘Far-farer’, eli "kauasmatkaava", joka muuten voisi olla quenyaksi myös Palarran. Mutta mistä Hostetter on käännöksensä napannut? Onko hai sama kuin ikivanha goldogrinin huudahdus "Pois!" (Gnomish Lexicon, s. 47)? Onko nimen loppuosassa nähtävissä elementti men 'mennä'? Mutta tuo pääte -ar? ei herätä mitään arvauksia. Tähden nimessä Nénar on ilmeisesti nén 'vesi' + ar, mutta siinäkin pääte on arvoitus. Joten Hostetterin käännös jää kaiken kaikkiaan arvoitukselliseksi ainakin minulle. Toivottavasti vain minulle.
 
2175 aurinkovuoden verran (nähtävästi puhtaasti laskennallinen yksikkö tuohon aikaan, kun aurinkoa ei ollut olemassa).

Kyllä kai aurinko oli olemassa, sillä emmehän toki usko flat-earthereiden satuja hedelmistä, jotka muuttuvat tähdiksi? Tolkieninkin väitetään joskus levittäneen moisia valheita, mutta nämä Time and Ageing -osan kirjoitukset luottavat vankasti tieteeseen:

– – the Sun and Moon are a primeval part of Arda, established before Arda was inhabitable – – (s. 10)

Thus Melkor as soon as Elves awoke must have constructed Angband – – and he covered all northwest shores and the hinterland with darkness, obscuring the Sun (s. 38)

Palacendoon liittyen voisi mainita, että useissa quenyankielisissä nimissä on alkuosa, joka on muodoltaan pelkkä juuri, jossa juurivokaali on toistettu viimeisen konsonantin jälkeen. Aina kyseistä elementtiä ei tunneta erillisenä sanana. Mahdollisia esimerkkejä: Arafinwe,¹ *Elerondo (Elerondiel), Elerosse, Firindil, Forolondie, Forostar, Hyaralondie, Malantur, Ñolofinwe,¹ Nolondil.

Joskus tällainen alkuosa saattaa olla verbin vartalo (Hirilonde?). Joskus on nähtävästi kyseessä quenyassa yleisesti esiintyvä etuliite (ar(a)-). Joissain tapauksissa asia jää (minulle) hämäräksi, vaikka nimi on selitettykin: eräs Tolkienin tulkinta sanasta/nimestä Orofarne oli "Q oro-, hill, in orofarne" (PE 17 s. 83), joka ei tee aivan selväksi, voiko oro esiintyä tässä muodossa muuallakin kuin yhdyssanan osana. Aina on tietysti mahdollista sekin, että elementin on tarkoitus olla quenyassa esiintyvä itsenäinen sana, jota ei vain erikseen mainita missään julkaistussa kirjoituksessa.

Ainakin Strack näyttää yleensä suosivan nimien elementtien selittämistä tunnettujen sanojen avulla: esimerkiksi *Elerondo on Eldamon mukaan yksinkertaisesti Elen-rondo > Ele(r)rondo.

Haimenarin käännös näyttää perustuvan tulkintaan KHAY + MEN. Olisiko lähin vertailukohta loppuosalle PE 22:ssa (Eldamon mukaan) mainittu verbi mena- 'be making for, on way to'?

¹ "Ñolo was the stem of words referring to wisdom, and Ara, ar- a prefixed form of the stem Ara- 'noble'" (HoME XII s. 344).
 
  • Like
Reaktiot: Tik
Ylös