Raskas on olla merimiehen vaimo ja muita sanontoja

Nerwende

Kontulainen
Boromir mainitsee Caradhrasilta pois pyrkiessään että "when heads are at a loss bodies must serve, as we say in my country". (The Ring Goes South)
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Hyvä löytö! Lisäsin sen wikiin (suomeksi: "Sitten täytyy ruumiin palvella kun pää on ymmällä").

Suomennosta etsiessäni törmäsin toiseen, mielestäni sanonnaksi laskettavaan lausahdukseen.

Elrond (Gimlille): "Älköön vakuuttako kestävyyttä pimeässä se ken ei ole nähnyt auringon laskevan" (samainen luku).
 

Haltiamieli

Kontulainen
Entäpä tällainen yksinkertainen elämänviisaus: "Kyllä elämä opettaa", englanniksi "Live and learn". Tämä kuuluu kategoriaan "niin kuin meidän Ukolla oli tapana sanoa". SR, s. 459 kaksnolnolkakkosen laitoksesta.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Ai! laurië lantar telcontari súrinen!

Tuli mieleen tuo sanonta Ei kaikki kiiltävä kultaa lie, vaeltaja ei eksy jokainen, joka tietysti on vain tunnetun runon ensimmäinen säkeistö, mutta Aragorn toistaa sen vielä myöhemmin, se alkaa tuntua aivan sanonnalta, varsinkin alkuosa.

Mutta sitten: alkutekstissä ensimmäinen säe kuuluu: All that is gold does not glitter. Onkohan minut taas lyöty sokeudella vai miksi tekisi mieleni kääntää lause aivan vastoinpäin kuin kirjassa lukee: Ei kaikki kultainen kimalla. Oma viisautensa olisi tuossakin, vaan ajatus aivan toinen. Kumpi lienee mielestänne oikein, kumpi vasein?
 

Haltiamieli

Kontulainen
Re: Ai! laurië lantar telcontari súrinen!

Tik sanoi:
Mutta sitten: alkutekstissä ensimmäinen säe kuuluu: <i>All that is gold does not glitter.</i> Onkohan minut taas lyöty sokeudella vai miksi tekisi mieleni kääntää lause aivan vastoinpäin kuin kirjassa lukee: <b>Ei kaikki kultainen kimalla.</b> Oma viisautensa olisi tuossakin, vaan ajatus aivan toinen. Kumpi lienee mielestänne oikein, kumpi vasein?
Älä huoli, rottapolo, et ole sokeutumassa vaan ihan aiheellisen huomion teit. Tosin et aivan ensimmäisenä, tämä kyseinen kohta näet on jopa jo korjattu tuoreimpaan suomennoslaitokseen yksinkertaisella sanajärjestyksen kääntämisellä: "Ei kaikki kulta kiiltävää lie". :)
Tolkien vaikuttaisi pitävän tällaisista sanontojen vääntämisistä ja vastakkainasetteluista.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kappas vain, ei pitäisi pitäytyä pelkkäään Kaapuhemmoon (vaikka se onkin niin mukava ja kannessa on kivoja riimuja). Mutta mitäs tuosta, lisätään tämäkin sananlaskuihin, joita olen viikonlopun aikana huvikseni kaivellut enemmänkin esiin. Tämmöiset heitin wikiin (Haltiamielen löytämän "Kyllä elämä opettaa" lisäksi [suomalaisittain voisi kai sanoa: "Kyllä Forodwaith opettaa"]). Josko nuo lienevät kaikki sanonnoiksi luettavia:

"Laulut ovat kuin puita jotka kantavat hedelmää omalla ajallaan ja omalla tavallaan."
---Puuparta (TSH II/3.4.)

"Älkää antako pään kasvaa hattua isommaksi!"
---Bilbo Reppuli (TSH III/6.6.)

"Hallitkoon kuningas omaa huonettaan ennen kuin muihin puuttuu"
---Tar-Meneldur (KTK 267-268)

"Horjuva kaatuu"
---Aragorn (TSH III/5.9.)


EDIT: En malttanut olla lisäämättä tätä Gandalfin kirjeessään antamaa luonnehdintaa Viljami Voivalvatista - sitä voisi hyvin käyttää yleisenä totuutena kenestä tahansa hajamielestä:

"Kelpo mies, mutta muisti kuin romuvarasto: tarpeellinen aina alimmaisena."
---Gandalf Viljami Voivalvatista (TSH I/1.10.)
 

Celebsûl

Hobitti
Tik minkä teit! : D Ehdin jo riemuita että pääsen laittamaan tänne suosikkisanontani, mutta tottakai viimeisen viestin editissä oli se! Nimittäin tuo Gandalfin luonnehdinta Voivalvatista. Tuota tulee oikeasti käytettyäkin aika usein, sen verran osuva sanonta~ Ja pätee erityisen hyvin minuun itseeni : D

Muttah, tämä nyt meni vähän offiksi kun ei ole tähän hätään mitään lisättävää sanontaa~
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
No voi. Toivottavasti vain sisuunnut tästä, Celebsûl, ja ryhdyt möyrimään entistä innokkaammin Tolkienin teoksien parissa: siellä on varmasti vielä runsaasti muhevia viisauksia odottamassa. Wikissä on niitä nyt 85 kappaletta, saapa nähdä koska pääsemme sataan.

Olisi muuten hienoa, jos ne voitaisiin joskus julkaista oikein kirjana, viisaana ja tietäväisenä, jossa olisi pieni selostus kunkin sanonnan yhteyksistä tarinaan, jossa ne on esitetty, sekä tietoja siitä, mitkä meidän aikamme sananlaskut mahdollisesti ovat olleeet sub-creator Tolkienin (mitenköhän tuokin JRR:n itsestään käyttämä termi olisi suomennettavissa?) mielessä, kun hän on kirjoihinsa niitä kehitellyt. Esimerkiksi "Ei kaikki kulta kiiltävää lie" on mainio muunnos alkuperäisestä, joka hauskasti on vaikuttanut suomentajaan niin paljon, että hän meni kääntämään sen alunperin väärinpäin.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Turhuuksien turhuus sanoi Sador, kaikki on turhuutta!

Sador Labadalilla oli varmaan runsaasti aikaa kehitellä sananlaskuja Húrinin tuolia veistäessään, hänen puheensa suorastaan koostuu viisauden sanoista. Esimerkiksi käyvät hänen viimeiset sanansa Doriathiin lähtevälle Túrinille (KTK 101), kun Túrin on tokaissut: "Minun pitää varoa etten toiste päästä suustani samanlaisia sanoja" (eli suuria puheita haltiakuninkaan soturiksi lähtemisestä). Sador vastaa poikaselle:

"Paras olisi kun et päästäisi. Moni niin opettaa, harva sen oppii. Tulevat sopii jättää sikseen. Tässä päivässä on kyllin."

Tästä repliikistä voisi lohkaista kolme sananlaskua, jotka englanniksi kuuluvat näin:

1) So most men teach, and few men learn.

2) Let the unseen days be. (sananmukaisesti: "Antaa niiden päivien olla joita ei [vielä] ole nähty")

3) Today is more than enough. (sananmukaisesti: "Tässä päivässä [= nykyhetkessä] on enemmän kuin tarpeeksi.")

Kaksi viimeistä on itse asiassa suomennettu melko vapaasti, mutta ymmärrettävästi suomentaja on pyrkinyt mahdollisimman lyhyeen ja iskevään käännökseen. Vai voisiko nuo kääntää alkutekstiä tarkemmin seuraten, mutta kuitenkin sananlaskulle omaisen terävyyden säilyttäen?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Mablung tai doriathilaista viisauskirjallisuutta

Tämä sananlasku lienee parempi laskea vain "Doriathista" kotoisin olevaksi, sillä se esiintyy kertojan tekstissä, vaikkakin lainausmerkkien sisällä, kuvattaessa Mablungin reaktiota Saerosin ja Túrinin kilpajuoksuun:

Saerosin huudot kutsuivat muita ajoon ja he lähtivät seuraamaan heitä, mutta vain nopeimmat pysyivät mukana. Mablung oli heistä ensimmäinen, ja hänen mielensä oli levoton, sillä vaikka Saerosin kiusanteko oli hänestä ollut ilkeää, "paha joka aamulla herää on Morgothin ilo ennen yötä", ja Doriathissa pidettiin raskaana rikoksena jos joku häpäisi haltian omin päin viemättä asiaa tuomittavaksi. (KTK 112-113).

Seuraavassa kappaleessa Túrin näyttää laukaisevan ajattoman, vanhatestamentillis-hammurabimaisen viisauden:

"Örkintyö örkintyöstä! Mikä salissa alkoi, se metsässä päättyy!" (KTK 113)

Mutta tuo "örkintyö örkintyöstä" on itse asiassa vapaa suomennos tämmöisestä lauseesta:

Orc-work in the woods for Orc-words in the hall!

joten en pitäisi sitä sanontoihin kuuluvana, koska on vain tilanteeseen sopivaa sanaleikkiä.
 

Marikki

Hobitti
En ole aivan varma, onko tätä jo löydetty (koitin kyllä katsoa wikistäkin :wink: ) mutta tämmöisen löysin englanninkielisestä painoksesta:

But handsome is as handsome does, as we say in the Shire..."

Eli näin sanoo Pippin Strider-luvussa (Harper Collinsin erillinen FotR, s. 225, Gandalfin kirjeen jälkeen) Ikävä kyllä olen mummolassa, joten en saa käsiini suomennosta, mutta toivottavasti joku ystävällinen henkilö saisi sen etsittyä?
 

Shacklebolt

Kontulainen
Marikki sanoi:
En ole aivan varma, onko tätä jo löydetty (koitin kyllä katsoa wikistäkin :wink: ) mutta tämmöisen löysin englanninkielisestä painoksesta:

But handsome is as handsome does, as we say in the Shire..."

Eli näin sanoo Pippin Strider-luvussa (Harper Collinsin erillinen FotR, s. 225, Gandalfin kirjeen jälkeen) Ikävä kyllä olen mummolassa, joten en saa käsiini suomennosta, mutta toivottavasti joku ystävällinen henkilö saisi sen etsittyä?
Mutta kaunis on joka kauniisti tekee niin kuin me sanomme Konnussa;..
Sivulla 158 allekirjoittaneen painoksessa.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tämä "Kaunis on..." kerrassaan puuttuikin wikikokoelmastamme, vaan ei puutu enää.

Hassua tässä on se, että Pippinin lausahdus on englanniksi (Handsome is as handsome does) tismalleen sama kuin Samin myöhemmin Ithilienissä esittämä viisaus. Samin repliikki (TSH II/4.5., s. 595 yksiosaisessa) vain on suomennettu "Hyvä hyvin tekee". Olisiko syytä yhdenmukaistaa suomennokset?
 

Marikki

Hobitti
Mitenkäs on tämän laita: "Mutta joka kylvää valheita ei jää satoa paitsi ja saa pian levätä raadannastaan ja toiset korjaavat ja kylvävät hänen puolestaan."

Kyseinen pätkä on siis Silmarillionista, vuoden 1979 painos, s. 79. (Kyseinen opus oli vihdoin ja viimein kirjastossa ^_^ )Puhujana taitaa olla ilmeisesti kertoja, aiheena Melkorin kertomat valheet haltioille. En tosin tiedä onko koko virke sanonta/sananlasku, mutta sanokaa te viisaammat?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tämähän on suorastaan raamatullista lajia kylvämisineen ja korjaamisineen. Lisäsin oitis wikiin. Hyvä löytö, sadasviides järjestysluvultaan.
 

Harri Perälä

Kontulainen
Re: Silmarillionista

Tik sanoi:
"<b>Heidän neuvoillaan niin kuin miekoillaan on kaksi terää.</b>"
(Melian Fëanorin pojista, s. 157)

- Tässä kohdin epäilen tosin, että käännös ei aivan tavoita Melianin ajatusta. Melian vastaa oraakkelimaisella lauseellaan Thingolin sanoihin "Féanorin tunnen vain kuulopuheelta, mutta hänet mainitaan suureksi. Hänen pojistaan en ole kuullut juuri mitään mikä minua miellyttäisi; mutta he osoittautunevat vihollisemme pahimmaksi viholliseksi." Alkutekstissä Melianin lause kuuluu: <i>Their swords and their <b>counsels</b> shall have two edges.</i> Ja minä suomentaisin tuon <i>counsels</i> suunnilleen "suunnitelmiksi, aikomuksiksi, aikeiksi" enkä "neuvoiksi", sillä käsittääkseni hallitsijapari ei millään tavalla kuvittele saavansa saatika pyytävänsä neuvoja Osattomilta. Eli kaiken kaikkiaan suomentaisin suunnilleen näin: *"Saamme nähdä, että heidän aikeensa ovat kaksiteräisiä niin kuin miekkansakin." Tällaisten tiivistettyjen totuuksien kääntäminen on tosin hirmu hankalaa.
Kaiken lisäksi Grey Annalsissa tämä kohta näyttäisi kuuluvan näin: Their words and their counsels shall have two edges (The War of the Jewels s. 42). Tämä Silmarillionin kohta on nähtävästi juuri GA:sta peräisin, mutta Christopher Tolkien ei kommentoi eroa "words" vs. "swords". Toinen voisi hyvinkin olla virhe, mutta kumpi?

Minun taitaa olla helpompi hahmottaa versio their words and their counsels: "heidän sanansa ja aikeensa osoittautuvat vielä kaksiteräisiksi". Koska kyseessä on joka tapauksessa kielikuva "kaksiteräisestä miekasta", miksi ruveta puhumaan todellisista miekoista? Toisaalta Tolkienhan on saattanut tavoitella tällä tietynlaista efektiä, esimerkiksi vihjaamalla, että juuri tällä hetkellä Melian keksi kielikuvan kaksiteräisestä miekasta. Tulee mieleen Kalevala, jossa esim. lausahdus "ei vara venettä kaada" esiintyy yhteydessä, jossa Väinämöinen ja Lemminkäinen keskustelevat lisälaitojen asentamisesta veneeseen.

Ymmärrykseni Tolkienin tekstistä taitaa olla aika heikolla pohjalla, kun lauseista voi vapaasti poistaa kirjaimia, ja lopputulos menee edelleen minulle täydestä :)
 

nerdanel

Hobitti
Re: Silmarillionista

Harri Perälä sanoi:
Minun taitaa olla helpompi hahmottaa versio their words and their counsels: "heidän sanansa ja aikeensa osoittautuvat vielä kaksiteräisiksi". Koska kyseessä on joka tapauksessa kielikuva "kaksiteräisestä miekasta", miksi ruveta puhumaan todellisista miekoista? Toisaalta Tolkienhan on saattanut tavoitella tällä tietynlaista efektiä, esimerkiksi vihjaamalla, että juuri tällä hetkellä Melian keksi kielikuvan kaksiteräisestä miekasta. Tulee mieleen Kalevala, jossa esim. lausahdus "ei vara venettä kaada" esiintyy yhteydessä, jossa Väinämöinen ja Lemminkäinen keskustelevat lisälaitojen asentamisesta veneeseen.

Ymmärrykseni Tolkienin tekstistä taitaa olla aika heikolla pohjalla, kun lauseista voi vapaasti poistaa kirjaimia, ja lopputulos menee edelleen minulle täydestä :)
Oli tuo virhe tai ei, niin jos ajatellaan lausetta "Their swords and their counsels shall have two edges" niin minusta se toimii "tasapainossa": Melian varoittaa Thingolia luottamasta Fëanorin poikien asevoimaan ("swords") sekä heidän neuvoihinsa ja sotastrategiaansa ("counsels"). Minusta tämä vaikuttaisi mielekkäältä, ja ottaisi huomioon kaksi seikkaa: konkreettisen avun sekä suullisen neuvon.
Toinen vaihtoehto tietysti on, että lauseessa esiintyisikin sana "words", jolloin syntyisi toistoa "heidän sanansa ja neuvonsa". En tiedä, olisiko toisto moisessa kohtalaisen lyhyessä lauseessa lainkaan tarpeen.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Joskus TSH:n henkilöiden puheissa vilahtelee lauseita, jotka sisältönsä ja tyylinsä puolesta voisivat olla sanontoja tai sananlaskuja, tai ainakin niistä voisi tulla sellaisia, jos niitä alettaisiin toistella. Pari tapausta nousi esiin:

Voisiko tätä pitää sanontana (etenkin Galadrielin toteamuksen "on sanottu" vuoksi):

"On sanottu että kääpiöiden taito on pikemmin kädessä kuin kielessä", [Galadriel] sanoi. (Sormuksen ritarit, Jäähyväiset Lórienille)

Entä tämä (Galadriel peilinsä äärellä):

"En neuvo sitä enkä tätä. En ole neuvonantaja. Voit saada selville jotakin, ja olipa näkemäsi hyvää taikka pahaa, se voi olla hyödyksi, eikä kuitenkaan aina ole. Näkeminen on sekä hyväksi että pahaksi. Kuitenkin minusta tuntuu, Frodo, että sinussa on kylliksi rohkeutta ja viisautta..." (Sormuksen ritarit, Galadrielin peili)

Voisi ehkä ymmärtää niin, että Galadriel puhuu ainakin yleisiä totuuksia alleviivatussa lauseessa (engl. seeing is both good and perilous).
 

Tuor

Hobitti
Hobitista löysin kaikkein parhaimman ja huvittavimman sanonnan ikinä:
Thorin sanoo Filille ja Kilille "Etsiminen on verraton keino löytää!"
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Briissä sataa kaatamalla

Törmäsin aivan yllättäen uuteen (uuteen ja uuteen, onhan se kirjoitettu 65 vuotta sitten) Briin ihmisten sananlaskuun, jonka keskimaalaisuuden tosin joku voisi asettaa kyseenalaiseksi. Toivottavasti ei aseta, sillä ehdin sen jo lisätä Kontuwikin sananlaskuartikkeliin. Kas tällainen sen historia on lyhykäisesti ilmaistuna:

Tolkien kirjoitti 13. toukokuuta 1954 Rayner Unwinille kirjeen, jossa hän mainitsi mm. lähtevänsä Dubliniin heinäkuun 20. päiväksi, jolloin hän vastaanottaisi filosofian kunniatohtorin arvon. Tämän lisäksi häntä odotti toinenkin kunniatohtoriksi vihkiminen, Liégen yliopistossa 2. lokakuuta, ja moisten kunnianosoitusten kasaantumista hän kommentoi Unwinille näin:

Koskaan ei tihuta, aina sataa kaatamalla (kuten herra Voivalvatti takuulla sanoi).
- Kirjeet, s. 230 (kirje 145)
Kyseessä on siis sanonta, joka liittyy nimenomaan Tolkienin omaan elämään, mutta ollen Keski-Maan alempi luoja (subcreator) hän oli käsittääkseni tässäkin yhteydessä täysin oikeutettu liittämään sananlaskun Voivalvatin henkilöön, persoonaan ja historiaan. Ja Tolkien käytti sulkumerkkien sisällä muotoa sanoi eikä esimerkiksi sanoisi. Joten eikö tämä riitä todistukseksi siitä, että kyseessä on aito keskimaalainen sanonta?
 
Ylös