Raskas on olla merimiehen vaimo ja muita sanontoja

Oli nyt ihan pakko..

"Yet he can see through a brick wall in time (as they say in Bree)"
Many meetings, Gandalf Voivalvatista.
 
Hamfast Gamgi, elämänviisauksien ehtymätön Tonava

Löytyi pari Ukko Gamgin sanontaa, jotka ovat nyt myös Wikissä:

Semmoinen tuuli se vasta paha on joka ei tuo kellekään mitään hyvää.

Ja kaikki hyvin, loppu paremmin!


Nämä hän lausahti peräjälkeen TSH:n viimeisessä luvussa, mutta kaksi erillistä sananlaskuahan siinä on.

Gandalfkin ehtii vielä murjaista yhden Harmaissa Satamissa. Hän hyvästelee Samia, Merriä ja Pippiniä ja lausuu lopuksi: "Menkää rauhaan! En sano: älkää itkekö; sillä -" [ja tuon jälkeen tulee varsinainen sanonta:]

kaikki kyyneleet eivät ole pahasta.

Voihan sen ottaa erilleen, vai kuinka?
 
Tämä tuskin on varsinainen sanonta,mutta tässä kohtaa Tsh:ssa rupean aina hymyilemään, se on vain niin hyvin sanottu:

Minä en kannata raudassa kuljeksimista,oli se sitten vaikka kuinka pukevan näköistä.
(Kaapuhemmo s.878)

Ukon suusta :)
 
Rajankäynti on joskus vaikeaa: mikä lausahdus voidaan lukea sananlaskuksi, jonka Nykysuomen sanakirja määrittelee osuvasti näin (alleviiv. minun): "Kiinteä, us. muodoltaan rytmikäs ja sisällykseltään kuvallinen lausuma, joka ilmaisee jnk yleisesti hyväksytyn, kokemuksen tietä opitun totuuden ja on (ollut) yleisesti (vars. suullisessa) käytössä; vrt. sananparsi, ajatelma."

Voisiko esim. seuraavaa pitää sananlaskuina? Kuka tietää, miten usein näitä on toisteltu Cirith Ungolin kasarmilla?

"Uruk parat saa aina korjata sotkut mutta ei kiitoksia" (Gorbag)

Seuraava taas ei ole sananlasku, vaan onko se sanonta vai mikä?

"Ei kuulosta kamalan somalta jos me sanotaan että me on pyydystetty kissanpoikanen ja päästetty emokissa karkuun" (Gorbag)

Sananlaskun siitä voisi toki muodostaa: *"Ei ole somaa pyydystää kissanpoikasta ja päästää emokissa karkuun" (örkkien viisauksia, osa LXV)

Vaan mitä näistä kannattaisi laittaa wikiin niin, että kokoelma säilyisi yhtenäisenä?
 
Tik sanoi:
Voisiko esim. seuraavaa pitää sananlaskuina? Kuka tietää, miten usein näitä on toisteltu Cirith Ungolin kasarmilla?

"Uruk parat saa aina korjata sotkut mutta ei kiitoksia" (Gorbag)

Seuraava taas ei ole sananlasku, vaan onko se sanonta vai mikä?

"Ei kuulosta kamalan somalta jos me sanotaan että me on pyydystetty kissanpoikanen ja päästetty emokissa karkuun" (Gorbag)

Sananlaskun siitä voisi toki muodostaa: *"Ei ole somaa pyydystää kissanpoikasta ja päästää emokissa karkuun" (örkkien viisauksia, osa LXV)

Vaan mitä näistä kannattaisi laittaa wikiin niin, että kokoelma säilyisi yhtenäisenä?

Tuota "Uruk parat" - kohtaa en pitäisi sananlaskuna,se on pikemminkin pelkkä sanonta. Seuraavaa kissanpoikaa pitäisin myöskin sanontana, mutta tuo toinen minkä muodostit,sopii jo hyvin sananlaskuksi. Mutta en kyllä osaa sanoa mitä kannattaisi wikiin pistää...
 
Tik sanoi:
Ei kuulosta kamalan somalta jos me sanotaan että me on pyydystetty kissanpoikanen ja päästetty emokissa karkuun" (Gorbag)

Sananlaskun siitä voisi toki muodostaa: *"Ei ole somaa pyydystää kissanpoikasta ja päästää emokissa karkuun" (örkkien viisauksia, osa LXV)
Enpä usko, että tuo on mitenkään vakiintunut sananlasku missään muodossa. "Pyydystää kissanpoikanen ja päästää emokissa karkuun" varmaan taas jonkunlainen sanonta jo onkin.
Voisihan tällaisiakin listata, tarjoaisi sitten vain lainauksena sen ei-suoran-sanontaisen muodonkin missä se kirjassa esiintyy.
 
Olisin varovainen näiden oletettujen sananlaskujen muodostamisen kanssa.
(Enkä myöskään haluaisi tarkemmin kuvitella, mihin tarkoituksiin örkeillä olisi ollut tapana kissoja pyydystellä :yuck: )

Musta kissa mustassa kumisaappaassa on musta must
 
Juu, ei ole tarkoitus muokata tekstissä esiintyvistä lauseista *sananlaskuja. Siksi paninkin tähden sen eteen. Tarkoitukseni oli vain osoittaa, miten mainittu kissavertaus eroaa sananlaskusta ja miten ajatuksen voisi pukea sananlaskuksi. Wikissä olevaan sananlaskukokoelmaan en kelpuuttaisi missään tapauksessa muuta aineistoa kuin sanatarkkoja sitaatteja. Ei kaikki kiiltävä...
 
Bilbo pohtii itsekseen
"Joka käärmeellä on heikko kohtansa", oli isälläni tapana sanoa, vaikka en usko että hän puhui kokemuksesta.
(pokkarihobitti s.226, Sisäisiä tietoja)
 
Entäs tämä kohta Sormuksen Ritarien ensimmäiseltä sivulta:
Maksu siitä on maksettava, he sanoivat Se ei ole luonnollista eikä siitä hyvää seuraa!

Missä hukka ulvoo, siellä örkki valvoo> Eikö Aragorn jotain tuollaista höpissy? :wink:
 
Olen kissojen ja koirien kanssa koettanut metsästää örkkien kuolematonta sananlaskuviisautta, mutta otusten puheesta on vaikea eristää sananlaskuiksi kelpuutettavia yleisiä totuuksia. Mielestäni tämän kuitenkin voi lukea sananlaskujen joukkoon:

Kun on piiska, tahtoa piisaa

Voisin kuvitella, että örkit tunsivat lausahduksen hyvin. Meille sen on välittänyt se orjapiiskuri-uruk, jota saamme myös kiittää Sauronin tuhoutumisesta. Hän kun otti (Mordorissa vallitsevan ystävällisen ilmapiirin osoituksena) Frodon ja Samin mukaan komppaniansa marssille kohti Udûnia (TSH III / 6.2. )
 
Löysinpä vielä pari velhojen sanontaa. Olin ihmetellyt, eikö Saruman tosiaan ole koskaan lausahdellut mitään yleisiä totuuksia, mutta mielestäni ainakin tämä vasta tapaamani voitaisiin laskea sellaiseksi:

Varkaalle varkaan mitalla

(TSH III / 6.6. - sen jälkeen kun Merri oli ottanut kessupussinsa pois kerjäläis-Sarkulta)

Saman tien laitoin Wikin sanonta-artikkeliin Gandalfilta yhden tunnetun totuuden, jota mielestäni voisi myös pitää aika yleisluontoisena:

Ja se joka hajottaa esineen saadakseen selville mikä se on, on hyljännyt viisauden tien

(TSH I / 2.2. - Sarumanille joka juuri on esitellyt kirjavaa kaapuaan)

Näyttää kovasti siltä, että teoksissa piilee vielä lisääkin sanontoja. Ei kun etsimään.
 
Tämän löysin yhtenä päivänä TSH:n liitteita lukiessani, eli "Kun kuningas palaa".

Se on siis TSH:n liite A:n kolmannessa osassa, s.902. Kirjan mukaan se on Konnun sanontoja ja sitä käytettiin tarkoittaessa jotain saavuttamatonta hyvää tai korjaamatonta pahaa. En nyt tiedä käykö se noin "keskeneräisenä", siis ilman mitään loppuosaa, mutta sanonta se kumminkin on :) (eikö?)
 
Joo, eikös hobiteilla ollut joku muukin Kuninkaaseen liittyvä sanonta? Liittyen siihen, että kaikki vähät lait edelleen kirjoitettiin jotenkin "kuninkaan" alaisuuteen tjsp?

Merri kysyy luvun "Salaliitto paljastuu" alkuvaiheilla "What in the Shire is that?" Muistaisin myös että jossain kokonaisuuden loppupuolella joku (mahdollisesti Gimli) käyttää sanontaa "where in Middle-Earth" tjsp, mutta täytyy vielä tarkistaa asia.
 
Nerwen sanoi:
Muistaisin myös että jossain kokonaisuuden loppupuolella joku (mahdollisesti Gimli) käyttää sanontaa "where in Middle-Earth" tjsp, mutta täytyy vielä tarkistaa asia.

Vastikään vuoresta ulostautunut Gimli se oli. Luvun "Harmaa Komppania" loppupuolella.
 
Joko meillä on Voivalvatin
* "But there's no accounting for East and West, as we say in Bree..." (PP:n majatalossa)
* "Well, this has been the nicest chat I've had in a month of Mondays" (Homeward bound... emmm... "Kotiinpäin"?)?
Ensimmäinen on ihan selvä briiläinen sanonta, mutta onko "month of Mondays" brittiläinen ilmaisu vaiko kotoisin Keski-maasta?
 
Nerwen sanoi:
Joko meillä on Voivalvatin
* "But there's no accounting for East and West, as we say in Bree..." (PP:n majatalossa)
Tämä kyllä löytyy Wikin listasta: "Itä ja länsi käyvät yli ymmärryksen". (tosin Wikissä Brii on listattu imo hiukan hämäävästi hobittien sananlaskuperinteeseen, laskisin Briin kuitenkin ennen kaikkea ihmisten kyläksi ja perinteeltäänkin sellaiseksi)

* "Well, this has been the nicest chat I've had in a month of Mondays" (Homeward bound... emmm... "Kotiinpäin"?)?
Ensimmäinen on ihan selvä briiläinen sanonta, mutta onko "month of Mondays" brittiläinen ilmaisu vaiko kotoisin Keski-maasta?
Sen sijaan seuraavaa ei ole, eikä sikäli ihme kun se on suomennettu ihan vain "Tämä on ollut totisesti mukavin juttuhetki mitä minulla on ollut moneen aikaan."
Sanonnan merkityksen saanee joku minua fiksumpi keksiä.

Taitaapa listalta puuttua myös TSH:n viitteessä 62 mainittu puolituisilmaisu "perjantai ensimmäinen päivä (tai "perjantaina ensimmäinen kesänfilthiä", joilla viitattiin sellaisiin kummiin tapauksiin kuin että puut muka kävelisivät Konnussa ja niin edelleen.
 
Lueskelin tuossa äsken Hobittia ja sieltä löytykin pari uutta sanontaa. (Tosin huomasin vasta nyt, että noista olikin jo suurin osa löydetty... :D )

Elikkäs: s. 237 vanha painos vuodelta 1985:
"Elävälle lohikäärmeelle ei auta nauraa" (jatkuu: Bilbo, senkin hölmö! hän sanoi itselleen, ja myöhemmin siitä tuli hänelle mieluisa sanontatapa ja se muuttui suorastaan sananlaskuksi.)

Tuolla näytti olevan jo yksi Tikin löytämä (uudesta laitoksesta) samalta sivulta vielä, eli "Ei sovi jättää elävää lohikäärmettä pois laskuista jos asuu sen lähellä", mutta voiko se mitenkään olla sama kuin tuo (yllä oleva) löytämäni, vain eri tavalla suomennettuna? Kun en löydä tästä vanhasta painoksesta tuolta sivulta mitään muuta Tikin sanontaa vastaavaa, joten sitten kai se on sama... Tosin mielestäni tuo ero suomennoksessa on aika suuri... :roll: En voi alkuperäisteoksestakaan tarkistaa, kun eipä sitä taida täällä kirjastossa olla.

Sitten taas TSH:n liitteistä (A-liitteet, viides osa s.918), siellä kun lukee näin: (Aragorn yritti lohduttaa... ...Mutta hänen äitinsä vastasi lausuen tämän linnodin: ) Onen i-Estel Edain, ú-chebin estel anim. Elikkäs suomennettuna: "Annoin toivon dúnedainille, itse jäin paitsi." (Kääntäjän suomennos)
En ole varma lasketaanko tuota sananlaskuksi mutta kumminkin :)
 
Silmarillionista

Silmarillionistakin löytyy sananparsia. Tässä alkuosasta silmiin tarttunutta:

Varas varkaan tuntee
(Fëanor, s. 93)

- Eihän tätä ole käytetty myöhemmin, TSH:ssa? Tuntuu jotenkin tutulta, ellei sitten juuri tästä yhteydestä.

(Mutta) joka kylvää valheita ei jää satoa paitsi (ja saa pian levätä raadannastaan ja toiset korjaavat ja kylvävät hänen puolestaan.)
(Kertojan ääni, s. 79)

- Kenen sananlaskuksi tämän (raamatullisen) totuuden voisi laittaa? Pengolodhinko? Vai Eriolin? Vai Tolkienin? Ja niin kuin näkyy, olen erottanut sananlaskunomaisen osuuden pidemmästä lauseyhteydestä, epähienostiko?

Kuningas on se joka mahtaa pitää kiinni omastaan, muuten on se nimi tyhjän pantti.
(Maedhros, s. 137)

Sitten on vielä tällaisia, joista en ole aivan varma, voiko niitä nimittää sananlaskuiksi / sanonnoiksi, mutta ainakin ne <i>kuulostavat</i> sellaisilta:

"<b>Ne jotka puolustavat hallitsijaa kapinoita vastaan eivät itse saa kapinoida.</b>"
(Kertojan ääni, s. 77)

"<b>Ystävän osa on toisinaan nuhdella.</b>"
(Olwë, s. 103)

"<b>Heidän neuvoillaan niin kuin miekoillaan on kaksi terää.</b>"
(Melian Fëanorin pojista, s. 157)

- Tässä kohdin epäilen tosin, että käännös ei aivan tavoita Melianin ajatusta. Melian vastaa oraakkelimaisella lauseellaan Thingolin sanoihin "Féanorin tunnen vain kuulopuheelta, mutta hänet mainitaan suureksi. Hänen pojistaan en ole kuullut juuri mitään mikä minua miellyttäisi; mutta he osoittautunevat vihollisemme pahimmaksi viholliseksi." Alkutekstissä Melianin lause kuuluu: <i>Their swords and their <b>counsels</b> shall have two edges.</i> Ja minä suomentaisin tuon <i>counsels</i> suunnilleen "suunnitelmiksi, aikomuksiksi, aikeiksi" enkä "neuvoiksi", sillä käsittääkseni hallitsijapari ei millään tavalla kuvittele saavansa saatika pyytävänsä neuvoja Osattomilta. Eli kaiken kaikkiaan suomentaisin suunnilleen näin: *"Saamme nähdä, että heidän aikeensa ovat kaksiteräisiä niin kuin miekkansakin." Tällaisten tiivistettyjen totuuksien kääntäminen on tosin hirmu hankalaa.

"<b>Sitä kättä sinun on totteleminen joka kahvaasi käyttelee.</b>"
(Túrin Turambar miekalleen G-angille, s. 284)
 
Dor-lóminista kajahtaa

KTK:ssa, Húrinin lasten tarinassa piilee vielä lukuisia sanontoja, joista tässä valikoima lähinnä ensimmäisestä osasta (Túrinin lapsuus). Sador Labadal, tuo rampa puunhakkaaja, oli ilmeisesti mies, jolla oli paljon aikaa ajatella, ja niinpä hänen puheensa suorastaan pursuaa sananparsiksi kiteytyneitä viisauksia, joilla hän koetti muovata Túrinin ylpeää mieltä. Vai mitä sanotte näistä:

"Anna avosylin, mutta anna omastasi" (KTK 84, 89)

"Kun mies pakenee pelkoaan oikaisee hän usein sitä kohti" (KTK 85)

"Murhe on kovan mielen kovasin" (KTK 86)

"Väärä toivo on pelkoakin vaarallisempi" (KTK 100)

Sadorin viisauksien lisäksi voisi ehkä mainita vielä tämän Húrin Thalionin lausahduksen:

"Ihmisten ikä on lyhyt, ja täynnä ikäviä käänteitä rauhankin aikaan" (KTK 87)

Sananlaskuksi sen ehkä tekee vasta toisto - mutta aineksia sellaiseen siinä mielestäni on. Ja sitten on vielä Dor-lóminin viisaiden (niitäkin siellä siis oli) tokaisu:

"Aina hautuu joku paha Angbandissa, jota haltiat ja ihmiset eivät osaa arvata" (KTK 82)
 
Ylös