Minulla on rinnat, aivan normaalit rinnat vieläpä. Kuppikoko on 75B, joka on ilmeisesti suomalaisilla naisilla aika yleinen koko. En pidä rintojani pieninä, mutta en suurinakaan. Ne ovat keskikokoiset, kuitenkin enemmän pienet kuin suuret. Mukavan kiinteät ja pyöreät pallurat, joissa on kauniit, vaaleanpunaiset nännit. Alastomana näytän suorastaan hyvältä. Rintani ovat kauniit ja houkuttelevat koskettamaan ja hyväilemään. Mutta kuitenkin minulla on ongelmia rintojeni hyväksymisen ja rakastamisen kanssa. On aina ollut...
Nytkin pöydälläni, aivan tuossa vieressäni, on Kirurgipalvelun "Rintojen suurentaminen"-esite ja hinnasto. Jos minulla vain olisi rahaa, hankkisin silikonirinnat. Aivan itseni takia. Kuulostaa varmasti todella naurettavalta ja nyt moni varmasti ajattelee, että olen huomionkipeä ja epävarma nainen joka haluaa silikonirinnat koska luulee niiden olevan miesten mieleen. Monelle varmasti nousee mieleen kuva naisesta joka kuvittelee miesten rakastavan vain isoja rintoja ja joka epätoivoisena on valmis tekemään mitä tahansa miesten huomion tähden. Kieltämättä moni varmasti hankkii silikonit juuri miesten vuoksi, mutta silloin silikoneja ei hankita oikeista syistä. Yhdenkään miehen takia ei kannata tehdä mitään, mikä ei itsestä tunnu hyvältä.
Miksi minä sitten haluan silikonit? Kuten jo kerroin, alastomana näytän todella hyvältä, rintanikin näyttävät hyvältä. Mutta kun puen vaatteet päälleni, rintani katoavat jonnekin. Ne ovat kyllä siinä, mutta ne tuntuvat latistuvan kokonaan vaatteiden alle, piiloutuvan sinne jonnekin. Ja se ahdistaa minua. Vaatteet eivät istu päälleni hyvin. Tahtoisin olla rintavampi, jotta vaatteet näyttäisivät päälläni paremmilta. Mitään valtavia rantapalloja en tahdo vaan olen todennut, että C/D-kuppi olisi minulle oikein sopiva. Silloin vaatteet istuisivat jo paremmin ja voisin pitää sellaisia kauniita vaatteita, joita en nyt voi pitää; korsetteja ja avokaulaisia paitoja.
Ja miksen sitten nyt voi pitää näitä vaatteita? Koska minusta naiseuteen liittyy suurehkot rinnat ja nainen on naisellinen suurine rintoineen. Tahdon itsellenikin rinnat, joita muilla naisilla ihailen. Tahdon katsoa itseäni peilistä ja tuntea itseni naiseksi. Rakastaa itseäni ja rintojani. Tottakai myös avomieheni mielipide on minulle tärkeä ja tiedän, että hän rakastaa rintojani tällaisina. Minä en kuitenkaan itse rakasta ja se on tässä se ongelma. Avomieheni on leikkausta vastaan, mutta ymmärtää se olevan minulle todella tärkeä juttu.
Tiedän riskit ja tiedän mitä voi tapahtua. Tiedän myös, etteivät silikonirinnat näytä aidoilta ja, että monen miehen mielestä silikonit ovat epämiellyttävät. Mutta minä olen valmis ottamaan ne riskit ja miesten mielipiteet eivät minua heilauta. Tahdon vain joku aamu katsoa peiliin ja pukeutua kuten haluan, näyttäen silti kauniilta.
Olen ehkä pinnallinen ihminen, mutta minusta naiselle kuuluu rinnat ja mielellään suuret sellaiset. Pienirintainen nainen on mielestäni poikamainen ja hänessä ei ole samanlaista naisellisuutta ja pehmeyttä, kuin suuri rintaisessa sisaressaan. En todellakaan tahdo viestilläni loukata ketään. Mielestäni rinnat eivät suinkaan ole naisessa tai naiseudessa tärkein asia, mutta ulkonäöllisesti suuret rinnat ovat usein juuri se juttu, joka saa naisen näyttämään naiselta.