Rinnat
- Keskustelun aloittaja jalokuusi
- Aloitettu
Squirrel:
Tämä kenties?
Pulchra enim sunt ubera quae paululum supereminent et tument modice, nec fluitantia licenter, sed leniter restricta, repressa sed non depressa.
(Niinpä ovatkin kauniita rinnat, jotka työntyvät hiukan esiin ja pullistuvat kohtuullisesti eivätkä hölsky liiallisesti vaan pingottuvat lievästi, mutta eivät litisty.)
Tämä kenties?
Pulchra enim sunt ubera quae paululum supereminent et tument modice, nec fluitantia licenter, sed leniter restricta, repressa sed non depressa.
(Niinpä ovatkin kauniita rinnat, jotka työntyvät hiukan esiin ja pullistuvat kohtuullisesti eivätkä hölsky liiallisesti vaan pingottuvat lievästi, mutta eivät litisty.)
Hexa sanoi:
Jos luonnollisuus on oikeasti se mukavampi juttu, niin miksi ihmeessä ne silikonilla täytetyt naiset ovat sitten kivoja "niissä" leffoissa? Miksi on kivempaa katsella muovinukkea tekemässä "sitä", kuin hauskannäköistä naapurintyttöä?
Miettii Thali, joka ei oikein ymmärrä, miksi suurin osa "niiden lehtien" ns. "seksikkäistä" naisista näyttää henkiin herätetyiltä barbeilta.
Thali sanoi:
Minä tykkään mieluummin pornoleffoissa katsoa hauskannäköistä naapurintyttöä kuin silikonikammotuksia. Minä en toistaiseksi ole nähnyt yhtä ainutta "kaunista" silikoninaista (teini-iässä tutustuin alan lehtiin ja leffoihin suhteellisen tarkasti). Aijuu, ja kyllä minä olen kerran kädellä koittanut silikonimeloonia, enkä pitänyt sitä kivan tuntuisena.
Miettii Thali, joka ei oikein ymmärrä, miksi suurin osa "niiden lehtien" ns. "seksikkäistä" naisista näyttää henkiin herätetyiltä barbeilta.
Sano porno tai seksi kun kuitenkin tarkoitat niitä.
Haltiamieli
Kontulainen
Ehkä siinä on jotain samaa kuin siinä, että sisustuslehdistä monet ihailevat ultramuodikkaita koteja, mutta aika harva meistä - niistäkään, jotka lehtiä lukiessaan sellaisia ihastelevat - oikeasti haluaisi sellaisessa kodissa asua. On kai silikoniblondikin tarpeeksi etäältä varsin näyttävän näköinen, ne hauskannäköiset naapurintytöt taas helpommin hukkuvat muiden joukkoon. Kenties silikonimimmien katselussa on myös vähän samaa teemaa kuin aikanaan kiertävissä freak show -näyttelyissä - "ohhoh, hihi, tuoltakin voi ihminen näyttää!"Thali sanoi:
Roark sanoi:Sano porno tai seksi kun kuitenkin tarkoitat niitä.
Älä ny kun nainen yrittää siveänä pysytellä.
Sinänsä vahvistit jälleen syytäni ihmetellä pornolehtien kuvitusta, kun et sinäkään niitä silikoninaisia kerran kauniina pidä. Enkä ole tavannut kovin montaa miestä, joka niin ajattelisi. Olisinko ensimäistäkään. Joten miksi, voi miksi niitä übermuovisia naisia sitten niiden lehtien sivuilla on? Hämmentävää.
Haltin teoria on tietty yksi selitys... jotenkin kuulostaa kuitenkin oudolta, että "niitä" lehtiä ostettaisiin kuten sisustuslehtiä. Tai no, jonkinlaista fantasiaa ne kai molemmat ovat. Vinkkejä kodinsisustukseen, jeah.
Mutta menee jo vähän off-topic.
Haltiamieli
Kontulainen
Toisaalta; kuinka monta miestä olet tavannut, jotka tunnustaisivat nauttivansa pornolehtien lukemisesta? Tuskin niin hirveän montaa, ja silti niitä myydään vaikka kuinka.Thali sanoi:
Yksi selitys tälle voisi toki olla tämä tavallinen joukkoharha - miehet luulevat kaikkien muiden pitävän silikoninaisista, joten yrittävät sitten itsekin siihen sopeutua, vaikkei välttämättä niin mieli tekisikään. Voisi se ainakin osatotuus olla, vaikka tuskin kaikkea selittääkään.
Noh, minä sanoinkin, että niissä kenties on jotain samaa, en että ne olisivat täysin rinnasteiset (heh) asiat.
Anelma-Unelma
Hobitti
Rintani ovat about B-kokoiset, varsin normaalit ja keskikokoiset siis. Ei siis pitäsi olla mitään valittamista. Paitsi että haluaisin niiden olevan pienemmät. Haluaisin vain sellaiset lähes olemattomina häämöttävät kummut. Niin ettei tarvitsisi rinsikoita, eivätkä ne häiritsisi urheillessa, eikä olisi mitään mikä roikkuisi sitten vanhana. Olen kateellinen pienirintaisemmille ystävilleni, jotka eivät tarvitse rintaliivejä, ja jotka kehottavat minuakin luopumaan niiden käytöstä, eli siis "vapauttamaan itseni" niiden orjuudesta. He kun ovat sitä mieltä että rinnat löystyvät liiveissä. Hyvähän heidän on sanoa, kun ovat enintään a-kokoa eivätkä tiedä kuinka epämukavaa liivittömyys voi olla. (Käytänkin aina jotain mukavia liivejä tai toppeja, en ikinä mitään push-uppeja) Ärsyttää vaan välillä. Miksei minulla voi olla aivan pikkuruisia rintoja? En kylläkään menisi niitä leikkelemään. Toivon vain että ne eivät tästä enää kasva yhtään. En halua sellaisia haitakkeita. Pitkät hiukset ja hameetkin ovat minusta äärimmäisen häiritseviä, saati sitten isot rinnat. Mies ei kyllä taitaisi toivoa pienempiä rintoja... Minulle kyllä kelpaisi
Haltiamieli sanoi:[
Toisaalta; kuinka monta miestä olet tavannut, jotka tunnustaisivat nauttivansa pornolehtien lukemisesta? Tuskin niin hirveän montaa, ja silti niitä myydään vaikka kuinka.
Mitä, että miehet valehtelisivat naiselle kun he kieltävät nauttivansa pornosta ja kehuvat naapurintyttöjä? Eikä. Ei saa. Nim. Sellainen naapurintyttö. :wink:
Juu, en ajatellutkaan että rinnastit (no heh heh taas) noita kahta lehteä ihan yksyhteen. Sen sijaan tuo "joukkoharha"-teoria voisikin olla ihan pätevä. Kyllähän vaikkapa nuoret tytöt kiljuvat just sille poikabändille mille kaveritkin. Sitten parin vuoden päästä nolostellaan, että en minä oikeasti niistä pitänyt, mutta kun kaikki muutkin...
Ihmiset. Mitä laumaeläimiä.
Miulle käy vähän väliä saman tyylisiä tapauksia kuin Pikkuenkelille. Läilytän kahvia paidalle, enkä sitten näe sitä, kun tisuliinit ovat tiellä. Ja kavereilla on hauskaa. Ottaa päähän, että nuo tissit ovat kasvaneet. Joskus halusin isot rinnat, nyt olen todennut, että pienet ovat kivemmat. Ei tarvitsisi käyttää rintsikoita. Kuka nekin on keksinyt? Ne mokomat hiertävät, olkapäät ovat aína punaiset ja kipeät (auts!). Tykkään kuitenkin rinnoistani. Ja kuppikoko "vain" 80C.
Mutta miksi senkin kokoisissa rintsikoissa on toppausta? Ei ymmärrä. Okei, on miullakin parit "topatut", mutta het tultuani kaupasta kotiin revin kaikki toppaukset pois. Yäk. Mie en tartte yhtään vähemmän käsien liikutustilaa.
Vielä vuosi sitten meni 75A, mutta se kasvói nopeasti B:hen ja siitä sitten C:hen. Tykkään kesäisin liikuskella ilman mitään liivejä. Helpottaa oloa huomattavasti. Vaikka nykyään siitä saattaa tulla selkä kippeeksi.
Korsetteja, joissa on tuet, tykkään hrveäti käyttää. Ihania kapineita, vaikka monet sanovat, ettei niitä voi käyttää epämukavuuden takia. En ne niin kamalia ole, ainakaan miun mielestäni (ja saavat kaken lisäksi vähän tisuleitakin pois tieltä).
Mutta miksi senkin kokoisissa rintsikoissa on toppausta? Ei ymmärrä. Okei, on miullakin parit "topatut", mutta het tultuani kaupasta kotiin revin kaikki toppaukset pois. Yäk. Mie en tartte yhtään vähemmän käsien liikutustilaa.
Vielä vuosi sitten meni 75A, mutta se kasvói nopeasti B:hen ja siitä sitten C:hen. Tykkään kesäisin liikuskella ilman mitään liivejä. Helpottaa oloa huomattavasti. Vaikka nykyään siitä saattaa tulla selkä kippeeksi.
Korsetteja, joissa on tuet, tykkään hrveäti käyttää. Ihania kapineita, vaikka monet sanovat, ettei niitä voi käyttää epämukavuuden takia. En ne niin kamalia ole, ainakaan miun mielestäni (ja saavat kaken lisäksi vähän tisuleitakin pois tieltä).
Farian
Nutturatäti
Olen monessa samaa mieltä kuin Idwen ja samankokoiset rinnatkin minulla on. Varsinkin liian kapeat olkaimet ovat tuskaa ja toppaukset 80C-rintsikoissa ovat kyllä ihan järjettömät. Sen kokoiset rinnat alkavat muutenkin olla "riittävän" isot ja usen jopa tiellä tai hankalat, joten miksi niiden pitäisi olla vielä isommat?
Minä haluan, että rintsikkani ovat tukevat ja vankat. Kaarituet ehdottomasti, eikä mitään läpikuultavia harsoja vaan muotonsa pitävää vahvaa kangasta. Ja takana ainakin kaksi hakasta, ehkä kolmekin, koska jos yksi hakanen riittää, takaosa on liian ohut. En oikeastaan osaa olla ilman rintsikoita. Jos yritän, alkaa rintojen paino nopeasti tuntua venymisen tunteena niiden yläpuolella ja sitä juuri kammoan: että iho ja sidekudokset venyvät ja kohta rintani roikkuvat. Joten en edes yritä olla ilman liivejä.
Korsetti on tietysti eri asia. Ongelma vain on siinä, ettei rigilene-nauhasta (kaupassa myytävät "korsetit" on tuettu sillä) saa mitään oikeasti tukevaa korsettia. Se antaa myöten esim. kumartuessa ja pian "luut" ovatkin käyriä ja muodottomia. *tuhahtaa* Kumpa minulla olisi rahaa ostaa oikea historiallinen korsetti! Varsinkaan renessanssi- ja oikeastaan kai vielä rokokoo-korsetitkaan eivät olleet epämukavia, koska ne eivät kuroneet vyötäröä luonnottoman pieneksi niinkuin myöhäisemmät viktoriaaniset ja jugend -serkkunsa, vaan tukevat naisen vyötäröstä kainaloihin mahdollisimman suoraksi ja litteäksi, puristaen samalla rinnat erittäin vakaasti aloilleen. Samalla korsetti auttaa pitämään suoran ryhdin, joten selkä ei väsy.
Muistelen joskus aikoinaan lukeneeni "Dangertous liaisons" (Valheet ja viettelijät) -elokuvan ilmestymisen aikoihin Glen Closen haastattelun, jossa hän kehui renessanssikorsetin mukavuutta käytettyään sitä usein koko kuvauspäivän yhteen menoon.
Mutta rintoihin palatakseni, selasin hieman noita aiempia viestejä isorintaisten seksipommien ja naapurintyttöjen osalta. Kokeillaanpa tällaista selitystä: kohtuullisen kokoisia rintoja on mukava(mpi) koskea, mutta jättimeijereitä tarvitaan samanlaisena liioteltuna visuaalisena ärsykkeenä kuin vaikkapa huulipunaa. Huulet ovat luonnostaan punaiset, mutta niitä korostetaan äärimmäisyyteen asti kiinnostavuuden lisäämiseksi. Rinnat ovat luonnostaa pyöreät ja ulkonevat, joten korostetaan sitäkin sitten äärimmäisyyksiin, toivotun reaktion saavuttamiseksi. En ole psykologi, mutta hiukan miettimällä mieleen tulee, että bodarien vartalon rasvaaminen (lihasten esilletuomiseksi), monet muut meikit (esim. rajaukset ja muut silmien korostamiseksi, kynsilakka), korkeat korot (antaa ilmeisesti pituuden lisäksi säärelle paremman muodon), luonnottoman blondatut (vaaleuden korostamiseksi) tai mustat hiukset (korostaa kasvojen kalpeutta) ja niin edelleen voisivat kuulua suunnilleen samaan sarjaan.
Mutta sen vähäisen kokemuksen perusteella mitä minulla on, silikonirinnat eivät kuitenkaan koskettaessa (puristaessa) tunnu samalta kuin aidot vaan kovemmilta, mikä voi miehestä olla epämieluisaa. Toisaalta, jos mies jotakuta naista tosiaan haluaa, rintojen koko ei hänelle enää siinä vaiheessa tule mieleen..
Minä haluan, että rintsikkani ovat tukevat ja vankat. Kaarituet ehdottomasti, eikä mitään läpikuultavia harsoja vaan muotonsa pitävää vahvaa kangasta. Ja takana ainakin kaksi hakasta, ehkä kolmekin, koska jos yksi hakanen riittää, takaosa on liian ohut. En oikeastaan osaa olla ilman rintsikoita. Jos yritän, alkaa rintojen paino nopeasti tuntua venymisen tunteena niiden yläpuolella ja sitä juuri kammoan: että iho ja sidekudokset venyvät ja kohta rintani roikkuvat. Joten en edes yritä olla ilman liivejä.
Korsetti on tietysti eri asia. Ongelma vain on siinä, ettei rigilene-nauhasta (kaupassa myytävät "korsetit" on tuettu sillä) saa mitään oikeasti tukevaa korsettia. Se antaa myöten esim. kumartuessa ja pian "luut" ovatkin käyriä ja muodottomia. *tuhahtaa* Kumpa minulla olisi rahaa ostaa oikea historiallinen korsetti! Varsinkaan renessanssi- ja oikeastaan kai vielä rokokoo-korsetitkaan eivät olleet epämukavia, koska ne eivät kuroneet vyötäröä luonnottoman pieneksi niinkuin myöhäisemmät viktoriaaniset ja jugend -serkkunsa, vaan tukevat naisen vyötäröstä kainaloihin mahdollisimman suoraksi ja litteäksi, puristaen samalla rinnat erittäin vakaasti aloilleen. Samalla korsetti auttaa pitämään suoran ryhdin, joten selkä ei väsy.
Muistelen joskus aikoinaan lukeneeni "Dangertous liaisons" (Valheet ja viettelijät) -elokuvan ilmestymisen aikoihin Glen Closen haastattelun, jossa hän kehui renessanssikorsetin mukavuutta käytettyään sitä usein koko kuvauspäivän yhteen menoon.
Mutta rintoihin palatakseni, selasin hieman noita aiempia viestejä isorintaisten seksipommien ja naapurintyttöjen osalta. Kokeillaanpa tällaista selitystä: kohtuullisen kokoisia rintoja on mukava(mpi) koskea, mutta jättimeijereitä tarvitaan samanlaisena liioteltuna visuaalisena ärsykkeenä kuin vaikkapa huulipunaa. Huulet ovat luonnostaan punaiset, mutta niitä korostetaan äärimmäisyyteen asti kiinnostavuuden lisäämiseksi. Rinnat ovat luonnostaa pyöreät ja ulkonevat, joten korostetaan sitäkin sitten äärimmäisyyksiin, toivotun reaktion saavuttamiseksi. En ole psykologi, mutta hiukan miettimällä mieleen tulee, että bodarien vartalon rasvaaminen (lihasten esilletuomiseksi), monet muut meikit (esim. rajaukset ja muut silmien korostamiseksi, kynsilakka), korkeat korot (antaa ilmeisesti pituuden lisäksi säärelle paremman muodon), luonnottoman blondatut (vaaleuden korostamiseksi) tai mustat hiukset (korostaa kasvojen kalpeutta) ja niin edelleen voisivat kuulua suunnilleen samaan sarjaan.
Mutta sen vähäisen kokemuksen perusteella mitä minulla on, silikonirinnat eivät kuitenkaan koskettaessa (puristaessa) tunnu samalta kuin aidot vaan kovemmilta, mikä voi miehestä olla epämieluisaa. Toisaalta, jos mies jotakuta naista tosiaan haluaa, rintojen koko ei hänelle enää siinä vaiheessa tule mieleen..
G
Guest
Vieras
Mielestäni rinnoista on ajanmyötä tehty isompi asian kuin ne ovat. (Ajanmyötä = viimeisen 3000 vuoden aikana). Toiset häpeävät rintojaan, toiset tovat ylpeitä. Eivät ihmiset alkuaikoinaan ajateleet rintojaan. Naiset imettivät niillä lapsensa ja kaipa niistä jotain iloa miehille oli naisten kanssa iloitsessaan. Jos rinnat olivat tuohon aikaan liian pienet niin sitä ei ajateltu siltä kannaltta että 'omg! nyt kukaa mies ei varmaan halua mua kun mä oon niin lauat ja kaikkee! iik!'. Ja jos joku tähän väittää että ihmisten älyllinen taso ei ollut tuolloin sama kuin nyt niin saa minulta eriävän mielipiteen.
Nykyjään naiset tunkevat rintoihinsa tiesmitä silikoonia ja muuta ihmetyksiä jotta ne olisivat hienommat/isommat/mitä vain. (Tässä kohtaa pyydän anteeksi jos jota kuta loukkaan! Se ei ole tarkoitukseni. Puolestani ihmiset saavat tehdä rinnoilleen mitä haluavat. Heidän rintansa ne ovat. Mutta en siltikään ymmärrä sitä.) Kun nainen saa rinnat ne ovat sellaiset kuin ovat eikä niitä minusta kannata alkaa muokkaamaan sellaisiksi kuin ne itse haluaa. (Jos kuka tahansa mistä tulemme ja joka meistä päättää, mikä jumala kellekin vai jumalaa ylipäätänsä päättää että Sinulla on tällaiset rinnat niin ne ovat sellaiset.) Samalla tavalla ne kaikki toimivat ulkonäöstä huolimatta. Jos nyt siis puhutaan vain ulkonäöstä eikä sairauksia tai synnynäisiä vikoja lasketa mukaan..
Ja korsesti rocks! *vähän-asian-vierestä-mutta-ei-voi-mitään*
Nykyjään naiset tunkevat rintoihinsa tiesmitä silikoonia ja muuta ihmetyksiä jotta ne olisivat hienommat/isommat/mitä vain. (Tässä kohtaa pyydän anteeksi jos jota kuta loukkaan! Se ei ole tarkoitukseni. Puolestani ihmiset saavat tehdä rinnoilleen mitä haluavat. Heidän rintansa ne ovat. Mutta en siltikään ymmärrä sitä.) Kun nainen saa rinnat ne ovat sellaiset kuin ovat eikä niitä minusta kannata alkaa muokkaamaan sellaisiksi kuin ne itse haluaa. (Jos kuka tahansa mistä tulemme ja joka meistä päättää, mikä jumala kellekin vai jumalaa ylipäätänsä päättää että Sinulla on tällaiset rinnat niin ne ovat sellaiset.) Samalla tavalla ne kaikki toimivat ulkonäöstä huolimatta. Jos nyt siis puhutaan vain ulkonäöstä eikä sairauksia tai synnynäisiä vikoja lasketa mukaan..
Ja korsesti rocks! *vähän-asian-vierestä-mutta-ei-voi-mitään*
Olen Teran kanssa samaa mieltä. Eikö rinnat muinoin ollut juuri korostettu ominaisuus naisissa? Sehän merkitsi hedelmällisyyttä enemmän kuin mikään ja ainakin mitä taidehistorian tunneilla olen mukana ollut, rinnat tehtiin moneen naista esittävään patsaaseen erittäinkin suuriksi.
Ainakin äkkiseltään tulee mieleen se muinainen kivipatsas, joka esittää erittäin runsasmuotoista ja isorintaista naista. Muinainen tarkoittaa tässä tapauksessa siis kymmeniä tuhansia vuosia. Kuolemaksenikaan en nyt muista patsaan nimeä, mutta tutkijat arvelevat että hedelmällisyysriitteihin sitä on käytetty.
Muoks. Tuolla --> http://merikartano.fi/selko/taide/images/venus.jpg on kuva siitä patsaasta. Tiedätte ehkä sitten paremmin mistä höpäjän.
Muoks 2. Kiitoksia, Jalokuusi.
Muoks 3. Parempi kuva tällä kertaa.
Muoks. Tuolla --> http://merikartano.fi/selko/taide/images/venus.jpg on kuva siitä patsaasta. Tiedätte ehkä sitten paremmin mistä höpäjän.
Muoks 2. Kiitoksia, Jalokuusi.
Muoks 3. Parempi kuva tällä kertaa.
G
Guest
Vieras
Oi voi! Pahoillani olen... *häpiää* Mutta kenties kuitenkin ymmärsitte perimmäisen ponttini.
Olen nyt niin kauan kun olen rintsikoita käyttänyt niin ostellut vain sloggin urheilurintsikoita. Mustia, kokoa M ja nykään L.
Oli tosi kiva yllätys kun etsin sitten valkoisia "kunnon" rintsikoita, joita voisi käyttää yhden vaalean paidan kanssa. Huomasin, että sopiva kuppikoko on vaatimattomasti 80D... Siinä lapussa lukee pienemmällä että 42-44, olen 173 cm ja muut vaatteet on keskimäärin 38.
Olenkin ihmetellyt miksi kaikki paidat ovat muuten löysiä mutta rintojen kohdalta niitä saa hädin tuskin vedettyä yli
Oli tosi kiva yllätys kun etsin sitten valkoisia "kunnon" rintsikoita, joita voisi käyttää yhden vaalean paidan kanssa. Huomasin, että sopiva kuppikoko on vaatimattomasti 80D... Siinä lapussa lukee pienemmällä että 42-44, olen 173 cm ja muut vaatteet on keskimäärin 38.
Olenkin ihmetellyt miksi kaikki paidat ovat muuten löysiä mutta rintojen kohdalta niitä saa hädin tuskin vedettyä yli
Vohobitti
Murhoppeli
Toinen samaa vuosikertaa oleva selitys on psykoanalyyttinen, jonka mukaan kiinnostus rintoihin on lähtöisin äidin povelta. Pojat tai miehet jäävät kaipaamaan rinnan pehmeyttä alitajuisesti. Samoin tytöt tai naiset, mutta he pystyvät kompensoimaan tämän menetyksen myöhemmin sillä, että heille itselleen alkaa muodostumaan rinnat. Kyseessä on vähän niin kuin käänteinen kastraatiokompleksi.
Sittenhän rinnoista on kehitetty vaikka mitä teorioita. Esim. kuinka lapsella on ristiriitainen eli ambivalenssi suhde niihin. On olemassa paha rinta ja hyvä rinta; välillä se antaa maitoa ja välillä ei jne.
Olen kuullut myös vertauksen takapuolen ja rintojen muotojen – varsinkin jos ne, siis rinnat, on puristettu erinäisten vaatekappaleiden avulla yhteen – välisestä yhteydestä.
