Luulen, ettet kadu uskaliasta päätöstäsi joka suurelta osin syntyi ahkeran lobbaamiseni ansiosta Facebookin yksäreillä, Lathron. Rismalahdessa ei porukka pääse hajaantumaan niin pahasti kuin the Miitissä ja se on olennaisesti selvempää kuin konkarimiiteissä. Rismalahden kivikkoisen maaston ansiosta siellä ei ikinä järjestetä konkarimiittejä. Luvassa on siis pieni ja intiimi miitti, joka keskittyy yhteen saliin. Osa väestä voi olla toimiston puolella, saunassa tai parven perällä pusupainimassa tahi animea läppäriltä katsomassa, mutta pieni vaihtelu virkistää.
Vaimoni lupasi heittää minut Rismalahteen, mutta ekologiselta kannalta parempi olisi mennä sinne Lathronin kyydissä, mikäli auto ei täyty ennen Heinolaa. Hyvä rendezvous olisi moottoritien varrella sijaitseva Citymarket, jonne pääsee heti Tähtisillan jälkeisestä liittymästä.
Taskulamppuja ei pidä unohtaa matkasta. Muistaakseni viimeksi ulkovalaistusta oli parannettu, mutta vessamatka oli yhtä pimeä ja kivikkoinen kuin ennenkin. Otan pitkävartiset kumisaappaat miittikengiksi siltäkin varalta, että järvessä on taas vedenpinta niin matalalla, että pitää kahlata kauas hakemaan vettä saunaan. Jos joku voi ottaa mukaan halkaisukirveen ja terävän sahan, niin ottakoon. Polttopuut tarjottaneen jälleen metrisinä parruina.
Seurapeleistä kannattaa suosia sellaisia, joiden sääntöjen opettelemiseen ei mene kohtuuton aika. Silloin ei synny niin pahaa epäsuhtaa jokaisen kortin tuntevien ja tuntemattomien pelaajien välille. Kuten tavallista, niin minä tuon Knightsin, jossa ensikertalainenkin voi voittaa hyvällä noppatuurilla, ja Roborallyn, jonka pelaamiseen perehdytän halukkaita ensikertalaisia ennen varsinaisia otteluita.
Peseytymistä suihkuttomassa saunassa helpottaa olennaisesti se, jos saa jonkun kaatamaan päälle lämmintä vettä hiuksia pestessä. Voisimme tarjoutua pyytämättä tähän hommaan, kun huomaamme jonkun peseytymässä. Minusta ainakin on kiusallista pyytää ketään tekemään edes näin pientä palvelusta.
Olisi kiva, jos joku toisi piikkimaton mukanaan yleiseen käyttöön. Puupenkit ja seisoskelu käyvät selän päälle ja piikkimatolla makoilu tekisi sille hyvää. Samalla olisi hyvä tilaisuus kokeilla mattoa niiden harvojen, jotka eivät vielä ole sitä tehneet. Haluaisin nähdä, millainen ilme tulee sellaisen kontulaisen kasvoille, joka ei vielä ole kokenut piikkimaton aiheuttamaa alkuun varsin intensiivistä kipua.
Rismalahdessa on patjoja parvella, mutta peittoja tai tyynyjä ei ole. Makuupussin lisäksi kannattaa ottaa tyyny, jotta aamulla ei havaitsisi yrittäneensä nukkua kuin lintu nenä kainalossa. Avoimen tilassa kun koisii paljon ihmisiä, niin joukkoon mahtuu aina yksi kuorsaaja. Siksi kannattaa varustautua korvatulpilla. Minulla on useampi pari mukanani ja niitä saa ottaa, kunhan lupaa olla palauttamatta vaikkuisia tulppia puhtaiden joukkoon. Koska pystyn parven mataluudessa liikkumaan perin kehnosti, haluan nukkumapaikakseni tikkailta katsottuna toisen lähimmän nurkan. Tarvittaessa voin haastaa sen valtaajan röyhtäyskilpailuun.
Viimeksi Rismalahdessa luin sangen mielenkiintoista uskontotieteellistä kirjaa Amerikan intiaanien hikimajakulttuurista. Tällä reissulla haluaisin lukea jotain elämänkatsomustiedon oppikirjaa. Vaahtoan usein et:n puolesta tietämättä itse asiassa, mitä aineessa opiskellaan ja haluaisin paikata tätä aukkoa yleissivistyksessäni. Sitä paitsi etiikkaa käsittelevät tekstit edesauttavat hypotalamuksen toimintaa päivätorkkuihin valmistauduttaessa. Eli voisiko joku ystävällinen henkilö tuoda et:n oppikirjan miitissä lueskeltavaksi? Itse voin tuoda vaikkapa the Gospel of the Flying Spaghetti Monster -kirjan.