Roolipeli: Vihollisia matkalaisten leirillä

Eärald on tottunut uhkauksiin. Kyllä se aina tekee kipeää miehelle jota väki on kartellut siitä asti kun hän oli pieni poika. Sitä voisi kuvitella että siihenkin turtuu. Turtuuhan siihen tavallaan. Ei pelota, vaikka joskus ehkä kannattaisi. Mutta se tekee surulliseksi. Tuntuu että suru ei vuosien myötä helpota vaan pikemminkin pahenee. "Ei kaikki kulta kiiltävää lie, vaeltaja ei eksy jokainen. Ei vahvalta vanhuus voimia vie. Syviin juuri ei ulotu pakkanen." Örkin kikkareet. Hänessä ei ole kultaa vaikka hakulla louhisi. Eärald ei eksy eikä hänen ruumiinkunnossaan ole iästä huolimatta vikaa, mutta pakkanen on jo kauan sitten hiipinyt sydämeen. Elämä on opettanut. Mitä tahansa tekeekin. Tehdystä työstä saa palkakseen kolikoita ja sen jälkeen pikaisen kehotuksen painua mahdollisimman pian niin pitkälle kuin mahdollista.
Hän tuijottaa tuleen. Kasvojen kiristynyt ilme lientyy lopulta syvään huokaukseen.
"Tule Hauki. Meidänkin on nukuttava tänä yönä riippumatta siitä mitä yö tai seuraava aamu tuo tullessaan."

Eärald marssii hevostaan taluttaen eräiden vaunujen luokse. Hevosen hän sitoo löyhästi vaunun laitaan. Se ei karkaa isäntänsä luota ellei tosi ole kyseessä. Mutta silloin sen on päästävä pakoon. Mies paneutuu vaunujen alle makuulle pussi päänsä alla ja viitta ympärilleen kiedottuna. Viimeiseksi hän vielä painaa kämmenensä silmien väliin kuin yrittäen tukkia päässä pyörivät ajatukset joilta ei saa rauhaa. Sitten hän kaivaa vyöltään pienen pullon jossa on melkein kirkasta nestettä. Hän hörppää nesteen joka tuo rauhallisen unen. Liian usein hän joutuu tähän juomaan turvautumaan kyetäkseen nukkumaan. Ehkä joku päivä jostain löytyy oikea džinni jolta toivoa hyvää ja parantavaa unta.

"Jännä kyllä, enää ei tee mieli pihviä.." yrittää vitsailla vaikka on ihan surkeana. Käpertyy nukkumaan. Tappeee sukkia jaloista ja nykertyy sitten parempaan asentoon.

Iltaviesti (1. ilta)

Tunnelma leirillä on hyvin jännittynyt, kun kaikki miettivät kenen kannattaakaan lähteä pois joukosta. Lopulta leiriläiset valitsevat Banazîr Gamgin, joka edelleen nukkuu levollisesti teltassa. Banazîr herätetään, ja hänelle annetaan käsky lähteä leiriltä. Unenpöpperössä hän vilkuilee leiriläisiä, jotka katselevat häntä hieman säälivästi. Banazîr pakkaa reppunsa ja lähtee. Kun muut ovat jo menneet telttaan nukkumaan ja Banazîr näkyy kaukana tiellä, Lilia huudahtaa ja kaikki säntäävät paikalle katsomaan, kuinka Banazîr kaukana tiellä ottaa repustaan lipun ja nostaa sen ilmaan. Lippu liehuu uljaasti raikkaassa yötuulessa, ja siinä lepattaa valkoinen käsi.

Lopullinen äänestystilanne:

4 Banazîr Gamgi (Laichalaf, Tik, Sidhiel, VeVe)
1 Sidhiel (Hemuel)
1 Tik (Jaamar)

Leiriltä poistuneet:

Banazîr Gamgi, 1. päivä (örkki)

Pelissä mukana olevat:

Jaamar
VeVe
Sidhiel
Tik
Pagba
Pippin Tuk
Laichalaf
Hemuel

Nyt alkaa yö, joka päättyy kun aamuviesti saapuu tähän ketjuun. Yöllä peliketjussa on hiljaista, sillä kaikki nukkuvat. Tai ainakin melkein kaikki. Gandalf, Aragorn ja pahikset saavat alkaa miettimään yöliikkeitään. Heidän täytyy lähettää yönimet lauantain ja sunnuntain välisenä aikana. Hyvää yötä!

Aamuviesti (2. aamu)

Aamu valkeni kirkkaana ja suhteellisen lämpimänä, ottaen huomioon että talvi häämötti jo edessä. Hemuel heräsi ensimmäisenä ja sytytti nuotion. Mielessään hän pohti, kuka kovaonninen häädettiinkään yöllä. Vai häädettiinkö ketään? Hiljaa hän tuijotti tulta, ja hetken päästä lihan tuoksu herätti Nyarron paikalle. Heidän katseensa kohtasivat ja he olivat kummatkin salaa hieman iloisia siitä, että he kumpikin pysyivät leirillä yöllä. Noin puoli yhdeksän aikoihin alkoivat muutkin heräilemään aamiaiselle. Leirissä oli juhlallinen tunnelma, sillä yksi örkki oli saatu ulos ja Rivendell oli taas askeleen lähempänä. Hemuel käveli kohti Barbaarin telttaa, joka oli tyhjä. Hän hieman säikähti, mutta sitten hän kääntyi ja Barbaari oli jo nuotiolla istumassa. Kun Venairidiantkin oli jo saapunut paikalle, etäältä kuului Lars Kanervan huuto. Kaikki säntäsivät paikalle, kuten edellisenä iltana, ja kurkistivat viimeiseen telttaan, joka oli typötyhjä. Eäraldia ei näkynyt missään.

Leiriltä poistuneet:

Banazîr Gamgi, 1. päivä (örkki)
Jaamar, 1. yö (tavallinen leiriläinen)

Pelissä mukana olevat:

VeVe
Sidhiel
Tik
Pagba
Pippin Tuk
Laichalaf
Hemuel

Nyt alkaa toinen päivä, joka päättyy perjantaina 11. joulukuuta klo 21.00. Keskustelu peliketjussa saa jatkua!

"Voi Earald, metsien, puumerien, vartija, minne olet mennyt? Nyt on ainakin varmaa, että leirissämme on suuri pahan voima. En voi uskoa että se pahainen örkki, jonka eilen illalla häädimme kotimatkalleen, olisi palannut, ja yksinään saanut hänet hylkäämään meidät. Hän sanoi haistaneensa kaksi örkkiä, mutta olisiko hän lähtenyt pelkkien örkkien takia? Ei, sanon minä! Leirissämme on enemmänkin väärää väkeä läsnä! Muistelen nyt että olisin nähnyt hänet luonamme Briissä useita kertoja, kertomassa havaintojaan kaukaisista seuduista. Hän kiersi kaiketi kauempana kuin useimmat. Kuulinko oikein että hän olisi Rohanissakin käynyt? Vain harvat täältä pohjoisesta sellaiseen ryhtyvät. Siinä oli hieno mies ja vain vahvalla taialla hänet on saatu luotamme pois. Ehdottaisin yövartijoiden kaksinkertaistamista, mutta tilanne leirissämme on se, ettemme tiedä ketä pitäisi vartioida!", Lars valittaa, "mikä mahtoi olla kolikko jonka Barbaari heitti hänelle? Löytyisikö siitä vihjettä mihin suuntaan katsoa?"

Ensimmäisen leiripäivän tietämättömyys, eilisen usva, Banazîrin viattomalta vaikuttava hiljaisuus, saivat minut näkemään valoa siellä missä olikin pimeää. Mutta kiitos teille, jotka näitte paremmin. Erityisesti Lars joka johdit joukkojamme ensimmäiseen voittoon. Olet silmissäni melko varma totuuden taistelija.

Selvältä näyttää myös, että Nyarro koitettiin yöllä lavastaa syylliseksi. Mutta kuka on oikea syyllinen? Eilisen jälkeen en rohkene osoittaa ketään sormella, viisaammat tehköön ensi liikkeet.

Nyarro istuu polvillaan puun edessä (hän on toki tarkastanut ettei sillä ole silmiä) ja takoo päätään rytmikkäästi sen pahkaiseen kuoreen. "Minä. Olin. Niin. Väärässä." Hän pitää tauon, huojuu ja ihailee tähtiä. "Minä. Olin. Niin. Väärässä." Toistettuaan tämän kuusi-seitsemänkymmentä kertaa hän nousee huojuen seisomaan ja puistelee päätään kuin hirvi pellon reunassa. "Voi, Eärald. Anna anteeksi. Ja jos joskus vielä kohtaamme, tarjoan sinulle tuopillisen (jos siis kohtaamme jossakin majatalossa). Mutta kuka, ah, kuka on joukossamme petturi. Tai ketkä? Minulla ei ole enää aavistustakaan siitä, mitä täällä oikein tapahtuu. Tiedän vain sen, että pahuuden voimat ovat hereillä. Ehkä me olemme mennyttä kalua. Kuin oravat, joiden talvivarastot näätä söi. Brr. No more kikkareita."

Näyttää surkealta ja heittelee pikkukiviä nuotioon. Miettii, että olisi ollut ehkä sittenkin järkevämpää jäädä Briihin. Mutta ehkä Rivendellissä olisi kuitenkin turvallisempaa. Sitten kun pääsisi sinne asti.

"Minä sanoin, etten syyttele muita perusteettomasti. Siksi pysyin mieluummin hiljaa kun te muut äänestitte yhden pois leiristä. Näyttää kuitenkin siltä, että sama meno jatkuu ja jos aion päästä Rivendelliin asti tämän porukan mukana, täytyy minunkin liittyä leikkiin. Se haltia, joka minulle kertoi Elrondin viisaudesta, sanoi myös, että yksinäisiä Rivendelliin pyrkiviä kulkijoita epäillään helposti vakoojiksi. En halua nuolta nahkaani." Barbaari haukkaa paistamansa fasaanin koivesta ison palasen, mutustelee lihaa, nielaisee ja röyhtäisee sivistyneesti nyrkkiinsä ennen kuin jatkaa puhettaan. "Eilen leiristä karkoitettu jätti örkinlöyhkän jälkeensä, joten hän oli varmasti yksi vihollisistamme. Kaikki häntä äänestäneet tuntuvat ovat epäilysten ulkopuolella – tai niin he ainakin haluavat meidän ajattelevan. Olen barbaari, mutta en ole tyhmä tai hyväuskoinen. Häntä ensinnä äänestäneet ovat varmastikin luotettavia, mutta epäilen viimeiseksi juuri ennen määräajan umpeutumista äänestänyttä hänen toverikseen, joka näki minne tuuli oli puhaltamassa ja halusi pelastaa oman nahkansa. Siksi minun ääneni saa ++Venairidiant."

Nyarro pyyhkäisee veret pois otsaltaan ja kääntyy katsomaan barbaaria. Hän tuijottaa tätä kiivaasti vaikka toinen silmämuna pyrkiikin muljahtamaan sijoiltaan ja toinen pakkaa pyörimään hitaasti vastapäivään. En minä kivusta niinkään tykkää, mutta tuntuu niin ihanalta, kun se alkaa hellittää.

”Mestari Barbaarin logiikka on kyllä paikallaan. Hän varmaan selviytyisi T'Kal-in-ketistäkin kuivin jaloin, mutta. Mutta! Logiikka toimii vain, jos oletamme hänen olevan vilpitön. Jos hän kuitenkin on pahan palveluksessa, kaikki kääntyy nurin narin kuin Númenor. Sillä aloittaessaan toveri Venairidiantin syyttelyn näin varhain, ennen kuin on edes toista aamiaista (oletteko kuulleet?) syöty, hän ilmiselvästi oikeamielisen kaapuun pukeutuneena pyrkii kääntämään huomion pois itsestään ja tover(e)istaan mitä tehokkaimmin. Eikö rehellinen kansalainen ennemmin odottaisi, katselisi ja kuuntelisi aikansa ennen kuin tekee niin jyrkän ratkaisun? Rehellinen kansalainen, jolla ei ole synkkää agendaa, vaan vilpitön pyrkimys päästä totuudesta perille. Vaikka tunnustettakoon, että moinen pyrkimys on mitä uuvuttavin ja raskain työ kenen tahansa kontolleen otettavaksi. En ole vakuuttunut. En kuitenkaan ole täysin barbaaria vastaankaan, joten aion odottaa muiden kontribuutioita dilemmaamme. Olen puhunut! Ja siitäpä tulikin vimmattu nälkä. Onko pekonia? Onko munakokkelia? Onko kahvia?”

Lars, Nyarro, Lilia, Barbaari, Hemuel VeVendarel, syventyvät aamiaisen pariin ja hiljainen matkalainen [=Pippin Tuk] liittyy seuraan. Lars sanoo, "Ei hän kyllä hobitilta näytä, on pidempi kuin hobitit. Sanoi sitten Nyarro mitä tahansa. Ehkä häntä pelottaa seurassamme, ja siksi on hiljaa? Kerronko tarinan örkkikahakasta johon otin osaa? Ehkä hän sitten näkisi että örkkien kanssa voi tulla toimeen muutenkin kuin hiiviskelemällä hobittien tapaan. Hyvin tehtyyn hobitinkoloon on melko vaikea tunkeutua, ja palkkio sellaiseen ryhtyvälle örkille on yleensä niin mitätön että moiseen ei kannata ryhtyä.

Mutta mitä meidän pitäisi seuraavaksi tehdä, onko kenelläkään ajatusta?"

Ajatuksia kyllä Nyarrolla piisaa, ne jahtaavat toisiaan hänen aivoissaan kirves kädessä ja suupielet vaahdossa. Milloin toisen tavoittavat, seuraa hirmuinen verilöyly, jossa neuronit nirskuvat ja synapsit sinkoilevat. Välillä, kun päänsisäinen taisto tuokioksi taukoaa, Nyarro hihittelee itsekseen ja heittää imaginaarista noppaa. ”Näin se syyllinen löytyy. Ihan yhtä hyvin kuin muillakin konsteilla. Vaan ehkä minä taas vain äänestän jotakuta hiljaista. Niitä jotka vain hymyilevät kierosti ja maahan kellahtavat, eivätkä heitä sen jälkeiset tapahtumat kiinnosta. Mutta paha ei nuku! Hän toimi yöllä. Toimiiko hän päivälläkin vai pelkästään möllöttää, kun säde päivän sen vangiksi väijyen käy, kun iltaisin verkkonsa taa hämärtäy? Ja sitten se venytteleikse raajojaan, ja tullessa yön hän alkavi työn, jok' ainoan sielun hän vangita voi ja piinaten surmaa ne, oi. Toden totta, oi oi! Jos tämä paikka olisi hotelli ja istuisin sen aulassa, alkaisin särkeä peilejä, sillä en kestä enää heijastuksia!”

Hmm, taisin nähdä pienen virneen ++Pippin Tukin kasvoilla. Oliko se vapaamatkustajan vahingoniloa?

Mitä? Miks syytät mua hemuel? Senkö takia koska olen hiljaa vai? Olen luonteeltani hiljainen, mutta tykkään kuunnella muita.

Eikö saa edes hymyillä!?

Vajaa kolme tuntia aikaa äänestää, ja vasta kaksi ääntä annettu. Onko Saruman lumonnut leirin uneen? Herätyys, nyt pitäisi saada örkkejä kiinni!

"Ainahan sitä hymyillä saa, itse asiassa mitä leveämmin me hymyilemme, sitä parempi. Nähkääs, hymy paljastaa hampaat, ja jos ne ovat mallia tora, antavat ne tietynlaista näkökulmaa hymyilijään, jos ymmärrätte. Mutta ymmärrän kyllä, jos jotakuta ei hymyilytä. Venairidiantin hymyn ei luulisi olevan herkässä, sillä häntä kohtaan on esitetty raskaita epäilyksiä. Mutta missä Venairidiant mahtaa luurata? Hän on ollut kovin hissukseen koko päivän.

Toisaalta Barbaarin lisäksi kukaan ei ole epäilyksiin yhtynyt. Tietysti se voi johtua siitä, että Barbaari on pahan palvelija, ja hänen kumppaninsa ei uskalla äänestää Barbaarin mukana ilmiselvän paljastumisen pelossa. Voi se johtua muistakin syistä.

Mutta nyt Pippiniäkin on syytetty. Mitä hän vastaa syytöksiin? Sen minä haluaisin kuulla ennen kuin annan oman ääneni, kenelle sen sitten annankin."

Venairidiantille oli aiemmin päivällä kakkusta syödessään juolahtanut mieleen aivan mainiot laulun sanat. Työstettyään lauluaan teltassaan lähes koko päivän Venairidiant kömpi vihdoin esille valmiina esittämään sen muille. Venairidiantin hyvä tuuli kuitenkin haihtui, kun hänelle selvisi että sillä aikaa oli esitetty sellainenkin mielipide että hän joutuisi eroamaan leiristä. Venairidiant oli laulua kehitellessään miettinyt yhtä jos toista vaihtoehtoa, mutta nyt oli selvää mitä hän tekisi : ++Pagba.

"Oliko sattumaa, että Nyarroa äänestänyt katosi yön aikana leiristä jättäen hevosensakin jälkeensä? Minusta ei, muttei ilmeisestä syystä. Tuumin, että teolla yritettiin saada Nyarro epäilyksenalaiseksi. Siksi en ole siitä tänään puhunut, jotta lynkkausmieliala ei leviäisi. Vaan miten hän maksaa takaisin hyveellisen hiljaisuuteni? Vihjailemalla, että olisin liitossa pahan kanssa. Kiittämättömyys on maailman palkka. Vented air dilatantin syytökseen viittaan kintaalla, sillä se oli odotettavissa. Siihen ei kukaan hitusenkin arvostelukykyä ja järkeä omistava lähde mukaan."

Pippin tiedusteli miksi ++Hemuel syyttää häntä, ja salaliittolaiset saattaisivat näin kysyä. Joka tapauksessa, näin tehdessäni jätän päätöksen itseäni viisaammalle, kaikkia muita paitsi minua ja häntä on jo äänestetty. Onko Venairidantilla vielä jotain sanottavaa, muuta kuin hupaisia lauluja?

Yöpuulle pahan valtaan ei aivan vielä ole pakko mennä.